Komission hakusessa

Lisää kantaverkkojoustavuutta

11.04.2023, kello 14:36

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Scanstockphoto

Euroopan komissio esittää uusia toimia, joilla saataisiin unionin laajuinen kantaverkko sopeutumaan sähkön kysynnän muutoksiin. Tavoitteena on vähentää riippuvuutta kalliista fossiilipolttoaineista ja mahdollistaa enemmän uusiutuvaa sähköä verkkoihin, kirjoittaa EURELECTRIC.

Euroopan jättäessä taakseen fossiilipolttoaineet sen sähkömarkkinat suuntaavat isojen voimalaitosten hallitsemasta mallista hajautetumpaan energiajärjestelmään, jonka silmiinpistävin piirre on aurinko- ja tuulisähkön epäsäännöllinen tuotanto.

Myös kulutustavat muuttuvat. Kun kotitaloudet siirtyvät joukoittain sähköautoihin ja katoille sijoitettaviin aurinkopaneeleihin, tulee niistä aktiivisia kuluttajia – tai “tuottajakuluttajia” – jotka voivat varastoida sähköä ja syöttää sitä takaisin verkkoon.

Mahdollistaakseen pehmeän siirtymän komissio nosti maaliskuussa pöydälle sähkömarkkinoiden uudistusesityksen, johon yhtenä osana liittyy toimia parantaa verkon kykyä vastata tarjonnan ja kysynnän muutoksiin.

Tarve lyhyen aikavälin joustavuuteen ja yhä tarkempiin viime käden sääennusteisiin lisääntyy radikaalisti, kun yhä enemmän vaihtelevaa uusiutuvaa sähköä tulee verkkoon, komission energiamarkkinaosastolla työskentelevä asiantuntija Mathilde Lallemand-Dupuy sanoo.

- Nykyään on mahdollista tehdä rajat ylittävää sähkökauppaa tunti ennen sähkön toimitusta. Me haluamme supistaa ajan 30 minuuttiin, Lallemand-Dupuy totesi äskettäisessä EURACTIV:n ajankohtaisseminaarissa.  

Osana sähkömarkkinauudistusta komissio määrittelee joustavuuden sähköjärjestelmän kyvyksi mukautua tuotanto- ja kulutusmallien vaihteluihin sekä myös kantaverkon käytettävyyteen.

Lisäksi uudistuksessa edellytetään jäsenmaiden asettavan mittarit kysyntävasteelleen ja varastoinnilleen. Tämän rinnalla kansallisten valvontaviranomaisten on tehtävä kausittaiset joustavuusarviot toimitusvarmuudesta keskittyen ei-fossiilisiin mittareihin.  

Lallemand-Dupuyn mukaan joissain jäsenvaltioissa kysyntävastaavuus ja varastointi ovat kasvusuunnassa, mutta joissain toisissa ei lainkaan. Kasvu on todella epätasaista ja varsin hidasta.

- Tavoitteen ajatuksena on pönkittää tätä osaa markkinoista, koska tuotannolla on koneistonsa, kuten kapasiteettimekanismi. Näemme sen todella hallitsevan tuotantopuolta.

Uudistukseen sisältyy myös toimia, joilla parannetaan Euroopan kantaverkkojen toimintaa. Tämä on avainosa uusiutuvien hallitsemaan energiapalettiin. Kantaverkkoyhtiöt velvoitetaan kehittämään verkkojaan, käyttämään joustavuutta tehostaakseen toimintojaan ja ollakseen läpinäkyvämpiä yhteyksissään.

Myös tarjontaan kaivataan lisää joustavutta

Markkinauudistuksen lyhyen aikavälin toimien riittävyyteen kohdistuu huolia ja siihen, että Euroopan komissio on jättänyt huomiotta toimet, jotka tukisivat verkkoa sähkön niukkuusaikojen pitkittyessä.

Se että Euroopan on investoitava uusiutuviin, varastointiin ja kysyntäpuolen hallintaan, on vain osa ratkaisua, EURACTIV:n tilaisuudessa esiintynyt mikrotalousalan konsulttiyritys Frontier Economicsin johtaja Christoph Gatzen sanoi.

- Eurooppa tarvitsee myös pitkän ajan joustavuutta ‘tummissa ja tyynissä’ vaiheissa, kun uusiutuvien tuotanto on alhaista tai sitä ei synny juuri lainkaan, Gatzen lisäsi.

Eurooppa kaipaa vakaata ja jatkuvaa sähköntuotantoa, jolla paikataan aukkoja aina kun on tarpeen, sanoo Ralf Wezel, joka toimii sekä kaasu- ja höyryturbiinivalmistajien järjestön EUTurbinesin että moottorivoimalaitoksia edustavan EUGINEn pääsihteerinä.

Hänen mukaansa komission ehdotuksessa tälle ei näytä kuitenkaan heruvan kannatusta.

- Tämä työkalu on nähtävä tilapäisenä toimena, jolla korjataan ohimeneviä aukkoja tai ongelmia. Sitä ei pidä siis nähdä sellaisena työkaluna, jolla varaudutaan ennustettavaan tukeen joustavuusinvestoinneissa, toteaa.

Wezelin mielestä yksi tapa täyttää aukko olisi käyttää olemassa olevaa teknologiaa, kuten kaasukäyttöisiä voimalaitoksia, joita voitaisiin ajaa uusiutuvilla kaasuilla, kuten biometaanilla ja vedyllä.

- Noiden voimalaitosten iso etu on, että niillä voidaan hankkia tuo tavoiteltava sähkö. Ja samoja laitoksia voidaan ajaa myös uusiutuvilla kaasuilla.

Euroopan unioni haluaa biometaanituotannon yltävän 35 miljardiin kuutiometriin ja vihreän vedyn tuotannon saavuttavan 10 miljoonan tonnin rajan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitteena on vihreän vedyn tuontia 10 miljoonaa tonnia samaan vuosikymmen vaihteeseen mennessä.  

Mutta noiden uusiutuvien polttoaineiden tuotanto on vasta lähtökiidossa ja on lisäksi vielä epäselvää, mitkä alat lopulta käyttävät uusiutuvia kaasuja.

Esimerkiksi vedyllä kaavaillaan hankittavan enintään 8,4 prosenttia sähköstä vuosisadan puolivälissä, todetaan komission tutkimuskeskuksen JRC:n raportissa. Kansainvälinen energiajärjestö IEA ja uusiutuvan energian globaalijärjestö IRENA arvioivat sen sijaan, että vedyllä tehdään silloin vain 2,5 prosenttia maailman kokonaissähköstä.

Selvyyttä pitkän ajan joustavuuteen

Pitkän ajan joustavuuskuopan täyttämisen toinen puuttuva elementti on selvyys lämpö-, ydin- ja vesivoimalaitosten rooleista, mitä tarvitaan varmistamaan, että hankkeita kehitetään ja että ne toteutuvat.

Näin sanoo energiayhtiö GE Vernovaa edustava Martin O’Neill, jonka mukaan pitemmän ajan tuotantokatkoja on mietittävä, koska jos epäonnistumme saamaan toimijat ja rahoittajat samaan pöytään, meillä on nopeasti edessämme iso ongelma.

Lallemand-Dupuy ei kuitenkaan niele väitettä siltä istumalta todeten, että komission tarkoitus on antaa lisätyöntöä lähiajan toimiin, joilla korvataan fossiilikaasua ja että kapasiteettimekanismit ovat sitten vastaus pitkän ajan ratkaisuihin.

Kapasiteettimekanismit ovat rahallisia tukihankkeita, joita hallitukset tarjoavat sähköntuottajille siitä hyvästä, että nämä jättävät tuotantolaitoksiaan valmiustilaan mahdollisen sähköpulan varalta.

EU:n viime sähkömarkkinauudistus vuodelta 2018 toi kuitenkin rajoituksen kapasiteettimekanismiin, kun siinä määrättiin, että hiili- ja kaasusähkön tuotannossa sallitaan korkeintaan 550 gramman hiilidioksidipäästö kilowattituntia kohden.

Standardia sovellettiin välittömästi kaikkiin uusiin voimalaitoksiin ja 1.7.2025 se koskee kaikkia olemassa olevia laitoksia, mikä poistaa tehokkaasti kaiken valtion tuen hiilivoimalaitoksilta ja myös saastuttavimmilta kaasuvoimalaitoksilta.

Euroopan parlamentin energiavaliokunnan jäsen, suomalaismeppi Miapetra Kumpula-Natri varoitti tässä yhteydessä laittamasta joustavuushaasteita samalle viivalle kaikkien jäsenmaiden kohdalla.

- Eivät tarpeet ole kaikilla markkinoilla samanlaisia, Kumpula-Natri sanoi ja lisäsi, että uudistus pitää kohdentaa eri tavoin eri markkinoille ja ettei sillä saa vaarantaa toimitusvarmuutta. Lisäksi sen on hänen mukaansa nopeutettava vihreää siirtymää.

#energia ja Eurooppa #sähköverkot