Sähkönkäytön kysely sen kertoo
Luottamus sai kolhuja
26.06.2025, kello 13:18
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Sähköä riittää ja sähkön jakelu toimii. Reilu enemmistö suomalaisista luottaa yhä sähköyhtiöihin. Tosin luottamus on saanut lommoja kylkeensä viime vuosien aikana — erityisesti luottamus hinnoittelun kohtuullisuuteen on laskussa.
Energiakriisi jätti jälkensä suomalaisten sähköyhtiöiden asiakkaisiin. Sähkön hinta nousi Suomessakin lyhyessä ajassa ja kuritti etenkin sellaisia kansalaisia, joiden sähkösopimuksissa ei ollut hintasuojausta. Sähkön kallistuminen vuosien 2022–2023 aikana aiheutti taloudellisia vaikeuksia joka neljännelle suomalaiselle. Tämä käy ilmi Energiateollisuus ry:n toteuttamasta kuluttajakyselystä.
Ikävät muistot heijastuvat yhä sähköyhtiöiden asiakkaiden asenteisiin. Haavat parantuvat hiljalleen, mutta energiakriisiä edeltävälle tasolle asenteet eivät ole vielä palautuneet.
— Sähkömarkkinoiden toimintaan luottavia on kuitenkin tällä hetkellä enemmän kuin epäilijöitä, toteaa Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoiden johtava asiantuntija Riina Heinimäki.
Sähkönkäyttäjien luottamus on heikentynyt lähes kaikissa sähkömarkkinoiden toimintaa mittavissa kysymyksissä. Kymmenestä kysymyksestä vain yhdessä luottamus on parantunut: kansalaiset kokevat, että sähköntuotanto on entistä ympäristöystävällisempää. Näin onkin tapahtunut. Suomalaisesta sähköntuotannosta 95 prosenttia on päästötöntä.
Tutkimuksen mukaan luottamus erityisesti hintojen ennakoitavuuteen ja kohtuullisena pysymiseen on heikentynyt. Hintavaihtelut pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ovat kasvaneet ja media seuraa aikaisempaa tarkemmin hintojen kehittymistä. Epäluottamus on kuitenkin voimakkainta verkkopalvelumaksuja kohtaan.
Heinimäki toteaa, että epäluottamusta sähkömarkkinoiden toimintaa kohtaan on keskimääräistä enemmän niiden keskuudessa, jotka kokivat taloudellisia hankaluuksia energiakriisivuosina.
— Heidän luottamuksensa kaikkia eri sähkömarkkinoiden osa-alueita kohtaan on selvästi muita heikompaa.
Miten luottamus palautuisi?
Neljännes kyselyyn vastanneista osasi nimetä jonkin toimenpiteen tai asian, joka lisäisi luottamusta. Suurin osa kommenteista liittyy sähköenergian tai verkkopalvelun hintaan — ja hintojen pysymiseen kohtuullisina.
Erityisesti verkkopalvelumaksut ovat asiakkaiden kritiikin kohteena. Suurin osa epäluottamuksesta liittyy muillakin tavoilla sähkön siirtoliiketoimintaan. Kommenteissa vaadittiin mm. siirtomonopolin purkua tai sähköverkkoyhtiöiden omistuksien siirtoa julkiselle sektorille.
Osa vastaajista epäilee, että sähköverkkoyhtiöt eivät oikeasti halua parantaa sähköverkkojen toimivuutta, vaan että verkkopalvelumaksut valuvat osinkoina sijoittajien taskuihin.
Muita ehdotettuja toimia ovat hinnoittelun avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen. Sähkönhinnan määräytymisen perusteellinen avaaminen ja selittäminen kuluttajille lisäisi luottamusta, kuten eräs vastanneista totesi.
Osa tarjoaa ratkaisuksi hintakattoa ja mekanismia, joka vähentäisi hintojen vaihtelua.
Ydinvoiman lisääminen tai pohjoismaisten siirtoyhteyksien vahvistaminen palauttaisi joidenkin luottamuksen sähkökauppaa kohtaan.
Tietoa tarvitaan yhä
Kaikki sähkönkäyttäjät eivät vieläkään tunne oikeuksiaan sähkömarkkinoilla, vaikka sähkömarkkinat avautuivat kotitalouksille jo vuoden 1998 lopussa. 86 prosenttia vastanneista tietää kuitenkin sen, että sähkönmyyjän voi vapaasti valita. Samalla seitsemän prosenttia uskoo, että sähkönmyyjää ei voi vaihtaa vapaasti. Lisäksi 18 prosenttia arvelee, että asuinpaikka määrittelee sähkönmyyjän.
Vastanneista 17 prosenttia luulee, että sähkönmyyjän vaihtamisesta peritään vaihtomaksu. 12 prosenttia taas epäilee, että sähkökatkojen määrä voi kasvaa, jos vaihtaa sähkönmyyjää.
— Kyselyn perusteella 10–20 prosenttia asiakkaista ei tiedä sitä, mitä sähkönmyyjän vaihtaminen tarkoittaa tai mihin vaihtaminen vaikuttaa, Heinimäki toteaa.
— Tietämys on heikointa alle 30-vuotiaiden keskuudessa ja parasta yli 40-vuotiailla.
Heinimäen mielestä sähkönmyyjän vaihtamisen helppouteen, sopimusvaihtoehtojen määrään ja niiden vertailtavuuteen suhtaudutaan kriittisemmin kuin aikaisemmin. Tähän saattavat vaikuttaa energiakriisistä saadut huonot kokemukset.
— Tyytyväisiä on silti enemmän kuin kriittisiä. Ainoastaan väittämät ”Voin luottaa sähkönmyyjän antamiin tietoihin ja neuvoihin” ja ”On helppo ymmärtää, miten hinta määräytyy ja mitä sopimuksen sisältyy ”, aiheuttivat enemmän kriittisiä kuin myönteisiä vastauksia.
Heinimäki huomauttaa, että selkeälle ja ymmärrettävälle asiakasviestinnälle on jatkossakin tarvetta.
— Asiakkaat kaipaavat avointa ja aktiivista viestintää sekä vuorovaikutusta.
Kokonaissumma kiinnostavin
Vastaajista 56 prosenttia ilmoittaa ymmärtävänsä sähkölaskun sisällön hyvin. Vuonna 2019 tehdyssä kyselyssä näin ajattelevia oli 42 prosenttia. Lisäksi 26 prosenttia kertoo ymmärtävänsä sähkönlaskun sisällön suurimmaksi osaksi.
Vastaajista kuusi prosenttia ei ymmärrä laskun sisältöä tai sisältö on suurimmaksi osaksi kryptistä. Yhtä suuri joukko ei ole kiinnostunut laskun sisällöstä.
Sähkönkäyttäjistä 84 prosenttia lukee laskusta vain maksuun lankeavan loppusumman. Käytettyjen kilowattituntien määrä kiinnostaa 72 prosenttia vastanneista. Laskun erittelystä on kiinnostunut 59 prosenttia vastanneista.
Oman sähkönkulutuksen historiasta ja vertailutiedoista innostuu vain kolmannesta. Tiedot mahdollisista muutoksista, jotka vaikuttavat sähkösopimuksen hintaan puhuttelevat neljännestä.
Sähkön tuotantotavat sen sijaan eivät juuri kiinnosta: vain 11 prosenttia innostuu niistä.
Entä mitä tietoja sähkölaskusta voisi poistaa?
Asiakkaat eivät ole kovin halukkaita poistamaan mitään tietoja sähkölaskusta. Tuotantotapatiedot, sähkönmyyjän vaihtamista koskevat tiedot tai tieto verkkosivustosta, jossa voi vertailla sähkösopimuksia voisi ehkä poista. Niidenkin poistamista kannattaa voin joka kuudes vastaaja.
37 prosenttia vastanneista sen sijaan on tyytyväisiä nykytilanteeseen. He eivät poistaisi mitään tietoja sähkölaskusta. Neljännes vastanneista ei osannut ottaa kantaa
Kiinnostavatko lisäpalvelut?
Sähkönkäyttäjä voi saada taloudellisia hyötyjä, jos on valmis ohjaamaan sähkönkäyttöään tai jos sähkönkäytön seuranta maistuu. Kulutusseurantapalvelua kertoo jo nyt käyttävänsä 17 prosenttia kotitalouksista. Yhtä suuri joukko on hyvin kiinnostunut aiheesta ja 32 prosenttia ilmoittaa olevansa melko kiinnostunut. Vain 10 prosenttia ei ole lainkaan kiinnostunut asiasta.
Neljännes vastaajista kertoo ohjaavansa sähkönkäyttöään sähkön hinnan vaihtelujen mukaan. Hyvin kiinnostuneita ohjaamisesta on 13 prosenttia ja melko kiinnostuneita 24 prosenttia.
— Pörssisähkösopimuksella sähkönsä hankkivat ovat keskimäärin muita kiinnostuneempia ohjaamaan sähkönkäyttöään. Lisäksi sähkölämmitteisissä taloissa tai hyvin paljon sähköä käyttävissä kotitalouksissa ollaan erittäin kiinnostuneita erilaisista sähkönkäytön ohjauskeinoista, Heinimäki toteaa.
Erilaiset apuvälineet ovat myös kiinnostavia. Niitä ovat älykkäät termostaatit, lämmitysjärjestelmän ohjaaminen tai ilmalämpöpumput, joiden avulla voidaan säästää sähköä. Vastaajista 10 prosenttia käyttää niitä jo nyt, 17 prosenttia on hyvin kiinnostunut laitteista ja 31 prosenttia on melko kiinnostunut.
Vajaa puolet vastaajista on vähintään melko kiinnostunut tuottamaan sähköä omilla aurinkopaneeleilla. Sähkön varastointi kotiakkuihin on vähintään melko kiinnostavaa 39 prosentin mielestä.
Sähkönmyyjien tarjoamien neuvontapalveluiden käyttö sen sijaan ei kiinnosta. Näin toteaa 61 prosenttia vastanneista. Samansuuruinen joukko ei ole halukas hankkimaan sähköautoa.
Sähkönkäytön ohjaamiseen liittyvistä palveluista kieltäytymiseen on monta syytä. Vastaajat sanovat, että se ei ole teknisesti mahdollista, aihe ei kiinnosta, laitteet ovat liian kalliita tai puuhaan ryhtyminen on hankalaa. Vähäisiksi jäävät taloudelliset hyödyt sen sijaan eivät yleisin syy kieltäytymiselle.
Taloudellisen hyödyn etsiminen on niiden keskuudessa yleisintä, jotka ovat jo hankkineet sähkönkäytön ohjaamiseen tarvittavia järjestelmiä tai jotka ilmoittavat olevansa niistä kiinnostuneita.
Kuluttajakyselyyn aineistoon voi tutustua tarkemmin täällä.
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja