Blogit

Omakynä Tuotanto Petri Sallinen

Mitä yhteistuotannolle pitäisi tehdä?

22.02.2024, kello 10:19

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on suomalaisen energia-alan menestystarina. Kun sähköä tuottavan...

Jäsenkynä Markkinat Clas Blomberg

Energiajärjestelmän digitalisointi tuo älykkyyttä tuotantoon

12.01.2024, kello 10:07

Vuosi 2024 on alkanut hyytävissä merkeissä ja suomen 2000-luvun pakkasennätys meni rikki viime...

Kivihiilisähkö käy nyt kaupaksi

Meri-Porin paluu

07.11.2022, kello 13:16

Teksti Petri Sallinen | Kuva Keijo Westerberg

Meri-Porin paluu

Meri-Porin kivihiilivoimalaitos tuottaa nyt sähköä! Poikkeuksellinen aika ja sopiva markkinahinta ovat parantaneet kivihiililauhdesähkön kilpailukykyä.

Meri-Pori jauhaa sähköä tällä hetkellä noin 480 megawatin teholla. Tämä näkyy kantaverkkoyhtiö Fingridin nettipalvelun tuotantotiedoissa kohdassa ”muu tuotanto”, joka tosin sisältää hitusen muutakin tuotantoa. Aivan vielä laitos ei kuitenkaan toimi täydellä teholla. Laitoksen maksimiteho on 564 megawattia.

Kivihiililauhteella tuotetun sähkön kilpailukyky on ollut jo vuosikaudet heikko pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Siksi Meri-Porin voimalaitos ei ole ollut kaupallisessa käytössä vuoden 2017 jälkeen. Tämän vuoden kesäkuun loppuun asti Meri-Pori oli tehoreservikäytössä.

Tehoreservikäyttö tarkoittaa sitä, että laitosta pidetään käyttökunnossa poikkeuksellisia olosuhteita varten. Energiaviraston tuoreimmassa tehoreservihuutokaupassa viime syksynä Meri-Pori ei kuitenkaan täyttänyt tehoreservilaitoksen vaatimuksia. Tehoreserviä ei muutoinkaan muodostettu, koska huutokauppaan ei ilmaantunut sopivia laitoksia.

Energiakriisin syövereissä ja sähköpulan kynnyksellä Meri-Porin laitoksen kilpailukyky pohjoismaisilla markkinoilla on kuitenkin aikaisempaa parempi. Sähkö maksaa tällä hetkellä pohjoismaisilla markkinoilla noin 200 euroa megawattitunnilta. Kannattavuuden periaatteet täyttyvät, kunhan tuotantokustannus on alle markkinahinnan.

Hiilen hinta sanelee

Hiilen hinta vaikuttaa eniten kivihiilisähkön tuotantokustannuksiin — tosin päästöoikeuden hinta on melko lähellä hyvänä kakkosena.

Tonni kivihiiltä maksaa tällä hetkellä Euroopan kivihiilipörssissä noin 200 euroa, ja päästöoikeuden hinta on noin 80 euroa hiilidioksiditonnia kohden. Kivihiilitonnin energiasisältö on noin kahdeksan megawattituntia ja sen polttaminen aiheuttaa noin kahden tonnin päästöt.

Voimalaitoksen hyötysuhde taas määrittelee sen, kuinka paljon laitos kykenee muuttamaan hiilen sisältämää energiaa sähköksi. Polttoainekustannuksiin vaikuttavat myös hiilen kuljetuskustannukset Keski-Euroopasta Itämeren perukoille. Näiden lisäksi voimalaitoksen käyttäminen aiheuttaa kustannuksia.

Meri-Porin laudelaitos saa kivihiilen sisältämästä energiasta irti noin 40 prosenttia, kun hiili poltetaan sähköksi. Samalla syntyy lämpöä, joka lämmittää ahvenia ja harakoiden varpaita — Meri-Pori ei tuota kaukolämpöä.

Hiililauhdelaitos ei ole tuotannonmuutoksissa yhtä ketterä kuin vesivoimalaitos. Tästä huolimatta Meri-Porin laitos kykenee säätämään tuotantoaan kysynnän ja hinnan mukaan suhteellisen hyvin. Esimerkiksi tehoreservikäytössä laitoksen on kyettävä tuottamaan sähköä 12 tunnin varoitusajalla. Meri-Pori kykenee tähän lyhemmässäkin ajassa. Todennäköisesti Meri-Pori tuottaa öisin vain vähän sähköä, koska yleensä yöaikaan sähkön hintaa laskee pohjosmaisilla markkinoilla.

Lauhdelaitosten viimeisiä

Meri-Porin kivihiililauhdelaitos otettiin käyttöön vuonna 1994. Kivihiilen käyttö joutui kuitenkin 2000-luvulla ilmastopolitiikan ja päästökaupan hampaisiin. Kun Suomessa säädettiin kivihiilen kieltolaki, oli se viimeinen niitti kivihiilen energiakäytön arkkuun.

Vuonna 2009 Meri-Porin omistajat Fortum Power and Heat Oy sekä Teollisuuden Voima Oyj suunnittelivat Meri-Porin varustamista hiilidioksidin talteenottolaitoksella. Ajatuksena oli, että verrattain nuoren laitoksen kilpailukyky paranisi ja käyttöikä pitenisi, mikäli hiilen polttamisessa syntyvä hiilidioksidi saataisiin talteen. Tarkoituksena oli myös demonstroida talteenottotekniikkaa Suomen oloissa.

Laitoksen savukaasuista nesteytetty hiilidioksidi oli tarkoitus sijoittaa laitoksen yhteyteen rakennettavaan välivarastoon. Sieltä nesteytetty hiilidioksidi olisi kuljetettu Tanskaan, Saksaan tai Puolaan, jossa hiilidioksidi olisi sijoitettu maaperään — käytöstä poistettuihin kaasu- tai öljykenttiin. Hanke kuitenkin raukesi, koska Euroopan unioni ei myöntänyt sille rahoitusta.

Meri-Porin tuotannon kehittymistä voi seurata reaaliaikaisesti kantaverkkoyhtiö Fingridin sivuilta. Meri-Porin tuotantoteho näkyy kohdassa "muu tuotanto", josta laitoksen teho kattaa suurimman osan.

#energiamarkkinat
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja

Aiheeseen liittyvät