Vetyä, biokaasua vai jotain muuta

Mikä on kaasujen tulevaisuus Suomessa?

02.11.2022, kello 14:05

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Euroopan kaasumarkkinat muuttuvat pysyvästi. Paluuta vanhaan ei ole, mutta minkälaiseksi kaasunkäyttö muuttuu Suomessa.

Suomi ei ole yhtä riippuvainen maakaasusta kuin Keski-Euroopan maat. Suomessa maakaasua käytetään teollisuudessa, merenkulussa, raskaassa liikenteessä sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

Ennen energiakriisiä Suomeen tuodun putkikaasun energiamäärä oli noin 25 terawattituntia vuodessa. Tästä 18,7 terawattituntia tuotin Venäjältä Imatran putkireittiä pitkin. Suomen ja Viron välisessä Balticconnector-putkessa kaasua virtasi 6–8 terawattituntia joka vuosi.

Biometaania Suomessa syötetään kaasuverkkoon noin 0,15 terawattituntia vuodessa. Putkiverkoston ulkopuolisen kaasumarkkinan laajuus on ollut noin kolme terawattituntia, josta nesteytetty maakaasu (LNG) kattaa leijonanosan — noin 2,5 terawattituntia. Biokaasujen vuotuinen energiasisältö on 0,7 terawattituntia.

Suomen kokonaisenergian kulutuksesta maakaasun osuus oli ennen energiakriisiä noin viisi prosenttia.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan lopetti venäläisen putkikaasun tuonnin Suomeen 21.5.2022.

— Tämän jälkeen maakaasun käyttö on puoliintunut Suomessa, kertoo Gasumin liikenne- ja teollisuusyksikön Vice President Tommy Mattila.

Maakaasua on korvattu Suomessa eri tavoilla — teollisuudessa nestekaasulla ja kivihiilellä.

Neste Oyj on yksi Suomen suurimmista maakaasun käyttäjistä. Yhtiö valmistaa tarvitsemaansa vetyä maakaasusta. Nyt Neste on vähentänyt maakaasun käyttöä rajusti.

— Maakaasu on korvattu propaanilla ja tavoitteena on lopettaa metaanin käyttö kokonaan. Muutostyö onnistuu teknisesti, toteaa Nesteen yhteiskuntasuhdepäällikkö Mikael Ohlström.

— Leipomoissa kaasun korvaaminen ei ole aina helppoa, mutta varautumissuunnitelmia on jo tehty, kertoo Fazer Oy:n johtaja Mika Salmela.

Kaasu kallista vielä ensi vuonna

Eurooppa on onnistunut hankkimaan maakaasua ja nesteytettyä kaasua suhteellisen hyvin varastoihin tulevan talven käyttöä varten.

— Etenkin LNG-varastot ovat nyt hyvässä kunnossa. Tästä huolimatta kaasun hinta pysyy korkealla ainakin ensi kesään saakka, huomauttaa Ignitis Suomi Oy:n toimitusjohtaja Alex Novitsky.

Suomessa ja Baltian maissa toimiva Ignitis on yksi Itämeren alueen suurimmista energiayhtiöistä. Sillä on yli 1,6 miljoonaa sähköasiakasta ja 600 000 kaasuasiakasta.

Novitskyn mielestä kaasuja korvaavia polttoaineita ja energiamuotoja on löydetty suhteellisen hyvin. Silti Novitsky ei anna Suomelle hyvää arvosanaa kaasukriisin hoitamisesta.

— Baltiassa toimittiin selvästi ripeämmin. Suomi olisi voinut jäädä nuolemaan näppejään, koska globaaleilla kaasumarkkinoilla Suomi on hyvin pieni tekijä, vaikka kaikki kaasun kysyntä koottaisiin yhteen.

Mikä on kaasujen tulevaisuus?

Kaasumuotoinen energia paikkaa hyvin sähkön varastoinnin puutteita. Todennäköisesti maakaasun käyttö vähenee nyt nopeammin kuin mihin päästökauppa olisi sen käyttöä fossiilisena polttoaineena ohjannut normaalitilanteessa.

Nesteen Salmela toteaa, että kaasujen käyttö ei ole enää tulevaisuuden Suomessa maakaasukeskeistä.

Fazerin Mika Salmela on samaa mieltä. Fossiilisten kaasun käyttö supistuu, mutta biokaasujen saatavuus ja korkea hinta rajoittavat niiden käyttöä.

— Elintarviketeollisuudessa kaasua tarvitaan joka tapauksessa. Kaikkea kaasunkäyttöä ei voi korvata muilla keinoilla.

Entä onko kaasuyhtiö Gasum vielä tulevaisuudessa kaasuyhtiö?

Tommy Mattila ennustaa, että metaanin merkitys ei katoa vielä aikoihin, mutta todennäköisesti Euroopassa tulevaisuudessa käytettävä maakaasu ei ole enää venäläistä.

— Sähkö saattaa tulla muodossa tai toisessa mukaan Gasumin toimintaan. Biokaasutkin kiinnostavat, mutta luvitusten osalta toiminta on vielä nihkeää.

Mattila arvelee, että erilaiset hiilidioksidin talteenottotekniikat saavat energiakriisistä vauhtia. Fossiilisten polttoaineiden käyttö polttotekniikkaan perustuvissa laitoksissa voisi jatkua, mikäli laitosten tuottama hiilidioksidi otetaan talteen piipun nokalta.

Ignitis Suomi Oy:n Novitsky uskoo kaasujen tuotannon perustuvan tulevaisuudessa yhä enemmän uusiutuvaan energiaan.

— Vety ja sen johdannaiset voivat hyödyntää olemassa olevaa maakaasuputkistoa. Venäläinen maakaasu on kuitenkin halpaa myös sen jälkeen, kun energiakriisi on ratkaistu ja sota on päättynyt. Ainakin Baltiassa on jätetty takaportit tuoda maakaasua Venäjältä tulevaisuudessa.

Ignitis ei kuitenkaan aio enää tuoda venäläistä maakaasua Eurooppaan. Novitsky ei halua ottaa kantaa siihen pitäisikö kaasua tuoda tulevaisuudessa Venäjältä vai Dubaista.

— Oleellisempaa on se, että tuonti ei ainakaan saa perustua yhteen lähteeseen. Huoltovarmuuskysymyksistä taas vastaavat valtiot, eivät yritykset.

Liiketoimintamallit muuttuvat

Putkikaasun korvautuminen nesteytetyillä kaasuilla muuttaa kaasukaupan luonnetta. Ainakin riskit kasvavat.

— Putkikaasusta maksettiin tuottajille kerran kuukaudessa, nyt LNG-tilaus on maksettava ennen kuin laiva on edes terminaalissa, Novitsky toteaa.

Vetytalouden kehittämistä varten sen sijaan tarvittaisiin nopeasti selkeät pelisäännöt, jotta vetyä päästäisiin tosissaan tuottamaan.

— Kun vetyä valmistetaan vedestä elektrolyyserin avulla, on kallista laitteistoa käytettävä vuorokauden kaikkina tunteina. Siksi puhtaan vedyn tuottaminen ei voi perustua pelkän tuulisähkön käyttöön, vaan vetyä on voitava valmistaa myös kantaverkkosähköllä. Kaikki päästötön sähkö pitäisi kelpuuttaa puhtaaksi määritellyn vedyn tuottamiseen, Nesteen Ohlström huomauttaa.

— Viritellään sääntöjä puhtaan sähkön osalta tarkemmiksi 2030-luvulla, jotta vedyn tuotannon aloittaminen ei jäisi siitä kiinni. Todennäköisesti vetyä tuotetaan aluksi paikallisesti paikalliseen käyttöön, jolloin varsinaista putkiverkkoa ei edes tarvita.

Ohlströmin mielestä regulaation pitäisi tukea kaasumarkkinoiden muutosta ja vihreän vetytalouden syntymistä. Ilmastopolitiikan tavoitteista sen sijaan ei saa tinkiä.

— Jos on tarvetta kompensoida kansalaisille kustannusten kallistumista, niin se voidaan toteuttaa veroratkaisuilla tai sosiaaliturvan avulla.

Gasumissa on laskettu, että synteettisten kaasujen osuus Euroopan unionin alueella voisi nousta 300 terawattituntiin ja Suomessa 20 terawattituntiin. Määrä on liian vähäinen, jotta sillä voitaisiin korvata kokonaan fossiilisten kaasujen käyttöä.

— Jos markkinaehtoinen toiminta ei tuota riittävästi puhtaita kaasuja, niin julkinen sektori tulee voimakkaammin mukaan investointitoimintaan. Tämä muuttaa markkinoiden luonnetta ja regulaatiota, Novitsky sanoo.

Kaasuista keskusteltiin Tampereen Energiapäivillä 25.10.2022.

#biokaasu #kaasumarkkinat #maakaasu