Blogit

Markkinat Omakynä Jukka Relander

Mammutista gaselliksi

16.05.2024, kello 09:00

Viime keväänä alallamme keskusteliin siitä, onko energiakriisi jo päättynyt. Alan yhtiöiden...

Markkinat Omakynä Kaneli Seppänen

Äänestämällä vaikutat EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan suuntaan

09.05.2024, kello 06:00

Europarlamenttivaalit ovat pian täällä, ja vaikka Brysselissä toimivat poliitikot ovat jo palanneet...

Markkinat Omakynä Petri Sallinen

Energiajournalismi on harvojen herkku

03.05.2024, kello 09:54

Energia-alan lainsäädännöstä 80 prosenttia valmistellaan Brysselissä, ja lehdistönvapautta...

Tehoa ja energiaa kaikissa olosuhteissa

Mikä on kapasiteettimekanismi?

06.11.2023, kello 12:48

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Mikä on kapasiteettimekanismi?

Kapasiteettimekanismi tulee — Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa asiaa ei tyydytä vain selvittämään. Kapasiteettimekanismi esiintyy hallitusohjelman useammassa kohdassa, mutta toistaiseksi kukaan ei tiedä, miltä uusi järjestely näyttää.

Kapasiteettimekanismi on järjestely, jolla turvataan sähköenergian, tehon tai molempien saanti kaikissa tilanteissa. Järjestely ei kuitenkaan ole ilmaista. Sen rahoittaminen voi perustua julkisiin pääomiin, mutta järjestelmän toiminta voidaan rahoittaa myös markkinaehtoisesti — ehkä kummankin ratkaisun hybridinä.

EU-komissio ei ole ilahtunut kansallisista kapasiteettimekanismeista. Olipa ratkaisu mikä tahansa, on riskinä se, että mekanismilla vaikutetaan sähkömarkkinoiden toimintaan ja sähkön vapaaseen hinnanmuodostukseen. Nihkeää suhtautumista lisää mahdollinen valtiollisten pääominen käyttö kapasiteettimekanismin pyörittämisessä.

Kaikissa tapauksissa kansalliset kapasiteettimekanismit on alistettava EU-komission syyniin. Notifikaatiomenettelyssä komissio kampaa tiuhalla kammalla läpi valtiontukien käytön ja niiden vaikutukset sähkömarkkinoiden toimintaan.

Koska pitkän aikavälin tavoitteena on EU:n kattavat yhtenäiset sähkömarkkinat, eivät kansalliset viritykset maistu. Jos jotain kapasiteettimekanismien kaltaista kuitenkin halutaan, olisivat EU:n kattavat yhteiset ratkaisut suotavampia.

Tästä huolimatta kansallinen kapasiteettimekanismi on käytössä viidessä EU-maassa. Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on rakentaa sellainen myös Suomeen tulevan vaalikauden aikana. Vielä ei kuitenkaan tiedetä tarkasti, mistä on kyse.

Tehoreservistä jo kokemuksia

Suomessa pitkään käytössä ollut tehoreservi on kapasiteettimekanismien alalaji. Tehoreserviin koottiin huutokaupan perusteella tietty määrä voimalaitoksia, joiden avulla kriisitilanteissa voidaan varmistaa sähköenergian ja tehon saanti.

Petteri Orpon hallitusohjelmaan tehty kirjaus kapasiteettimekanismista voi olla jotain samankaltaista kuin tehoreservi tai sitten ei. Voi olla, että poliittisessa keskustelussa sekaisin menee vanha tehoreservi ja uusi kapasiteettimekanismi.

Aikoinaan suomalainen tehoreservi oli sähkömarkkinoiden ulkopuolinen järjestely. Sen käytöstä päättivät melko tiukkojen sääntöjen perusteella viranomaiset. Järjestelyn avulla haluttiin pitää huoli siitä, että yhteiskunnan varoilla ylläpidetyt tehoreservilaitokset eivät pääse sotkemaan sähkön hinnanmuodostusta kilpailluilla markkinoilla.

Kapasiteettimekanismi voi olla muutakin kuin entinen tehoreservi. Toistaiseksi hallitusohjelman kapasiteettimekanismeja koskevia kirjauksia on tyydyttävä tulkitsemaan. Aiheesta on jo tehty selvitys, joka maalaa erilaisia vaihtoehtoja. Työ- ja elinkeinoministeriössä hihat kääritään vasta ensi vuonna, kun aiheeseen nimetty työryhmä aloittaa työnsä.

Hallitusohjelmasta voidaan noukkia kapasiteettimekanismin käytölle asetettuja tavoitteita. Ne ovat vielä ristiriitaisia, mutta työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Tatu Pahkala arvelee, että yksi tärkeä tavoite on parempi tasapaino sääriippuvaisen sähköntuotannon, perusvoiman ja säätövoiman välillä. Samalla halutaan vaikuttaa sähkönhintaan tai yritetään jopa painaa hintaa alemmaksi.

Hintavaihtelut hallintaan?

Hyvä sähkön toimitusvarmuus ja hintavaihteluiden kohtuullistaminen. Nämä ovat selkeitä hallitusohjelman tavoitteita. Sääriippuvaisen tuotantokapasiteetin kasvu ja säätövoiman rajallisuus lisäävät hintavaihteluita ja tarjonnassa tapahtuvia ennakoimattomia muutoksia. Hallitus haluaa huolehtia kohtuuhintaisen sähkön riittävyydestä myös pakkausjaksojen aikana.

Perusvoimaa siis pitäisi riittää tavalla tai toisella kotitalouksien ja elinkeinoelämän tarpeisiin myös huippukulutuksen tunteina. Energia-asioista hallituksessa vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on ilmoittanut haluavansa ohjastaa sähköjärjestelmää hieman perusvoiman ja joustavamman [tuotannon] suuntaan.

Nämä ovat perusteita ”luoda [Suomeen] kustannustehokas kapasiteettimekanismi”, kuten hallitusohjelma toteaa. Kapasiteettimekanismin tehtävänä olisi ”tukea aina käytettävissä olevan sähkön riittävää määrää”. Samalla sääriippuvaiselle sähköntuotannolle luodaan kannusteet osallistua kapasiteettimekanismin toimintaan — tai muussa tapauksessa säätövoiman saatavuus turvataan jollain toisella tavalla.

Vesivoima ja tuulivoima mainittu

Kapasiteettimekanismi mainitaan hallitusohjelmassa erikseen huoltovarmuuden, vesivoiman ja tuulivoiman yhteydessä. Tämä voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tuulivoimalle kohdistetaan muista tuotantomuodoista poiketen tukku toimenpiteitä, jotka aiheuttavat uusia kustannuksia.

Pahkalan mielestä vain tietyille sähköntuotantomuodoille kohdistettavat velvoitteet saattavat osoittautua haasteellisiksi. Periaatteessa kapasiteettimekanismin pitäisi käsitellä kaikkia sähköntuotantomuotoja samalla tavalla.

Miten huoltovarmuustarpeet sovitetaan yhteen uuden kapasiteettimekanismin kanssa? Tällä on merkitystä sellaisen energiantuotannon kannalta, jotka perustuvat poltettaviin ja varastoitaviin energiaraaka-aineisiin. Erityisesti kaukolämmön huoltovarmuus on riippuvaista varastoiduista polttoaineista. Hallitusohjelma ei avaa tarkemmin asiaa.

Vesivoimatuotannon yhteydessä hallitusohjelma mainitsee erikseen pumppuvoimalaitokset. Hallitus haluaisi edistää niiden rakentamista. Ne ovat oivallisia säätösähkön lähteitä ja käytännössä ainoa tapa lisätä nopeasti säädettävän vesivoiman määrää Suomessa. Hallitus haluaa määritellä pumppuvoimalaitosten aseman ”yleisen edun mukaiseksi”. Samalla niistä muodostettaisiin kapasiteettimekanismin osa. Lupamenettelyissä pumppuvoimalaitokset ohjattaisiin ohituskaistalle.

Pyhäsalmen entiseen malmikaivokseen suunniteltiin pumppuvoimalaitosta. Ajatuksena oli juoksuttaa vettä maanpäällisestä altaasta vanhaa kaivoskuilua pitkin maan syvyyksiin asennetulle turpiinille silloin, kun sähkö on kallista. Halvan sähkön aikana taas pumput pumppaisivat veden takaisin altaaseen.

EPV Energia on kuitenkin ilmoittanut vetäytyvänsä hankkeesta. Investointi- ja rahoituskustannukset ovat lähes tuplaantuneet tämän vuoden aikana.

Tuulivoimalle uusia velvoitteita?

Mikäli hallituksen tahto toteutuu, osallistuvat tuulivoimayhtiöt tulevaisuudessa säätövoiman tarjontaan omalla tuotannollaan tai kapasiteettimekanismin osapuolina. Mitä tämä tarkoittaa? Hallitusohjelman mukaan tuulivoimalle ”lisätään velvoitteita sosiaalisen hyväksyttävyyden parantamiseksi ja säätövoimatarpeiden rahoittamiseksi”.

Muita hallituksen tuulivoimalle asettamia uusia velvoitteita ovat laitosten purkamiseen ja tuulivoima-alueiden ennallistamiseen liittyvät toimet ja rahastointivaatimukset. Hallitus haluaa myös laskea tuulivoimarakentamisen YVA-rajaa kattamaan kaikki teolliset hankkeet. Maisema-arviointeja vahvistetaan ja rakennettavien johtokatujen lunastuskorvauksia nostetaan.

Jo viidessä maassa käytössä

Kapasiteettimekanismi otettiin ensimmäisenä käyttöön Isossa-Britanniassa vuonna 2014. Seuraavaksi saman teki Irlanti vuonna 2017 ja kolmosena Puola vuonna 2018. Italia otti järjestelmän käyttöön vuonna 2019 ja Belgia vuonna 2021.

Järjestelmät ovat kansallisia ja ne poikkeavat toisistaan. Järjestelmään hankitut sähköntuotantomuodot perustuvat maiden tuotantopaletteihin. Keskieurooppalaiseen tapaan kaasu dominoi järjestelmiä.

Isossa-Britanniassa kapasiteettimekanismin avulla on saatu kerättyä tehoa 43 000 megawattia, josta 66 prosenttia on kaasuun perustuvaa tuotantoa. Loput on tuulivoimaa. Irlannissa kaasukapasiteetin osuus järjestelmässä on suurempi: 75 prosenttia, mutta Belgiassa jopa 90 prosenttia. Myös Italiassa kaasun osuus kapasiteettimekanismiin sitoutuneista voimalaitoksista on 84 prosenttia.

Puolan järjestelmään haalittu kapasiteetti on teknologianeutraalia. Mukana on kaasua käyttäviä laitoksia, biovoimalaitoksia, jätevoimalaitoksia, akkuvarastoja, vesivoimalaitoksia ja kulutusjoustoja. Osuudet jakaantuvat melko tasaisesti. Tosin järjestelmän ensimmäisinä vuosina kapasiteettimekanismi tuki olemassa olevien hiilivoimalaitosten käyttöä.

Belgiassa kapasiteettimarkkinan koko — tai kapasiteettimekanismiin kerätty teho — on 4 500 megawattia, Puolassa 5 000 megawattia, Irlannissa 7000 megawattia ja Italiassa 42 000 megawattia. Järjestelmän koko on syytä suhteuttaa maan sähkömarkkinoiden volyymeihin ja rakenteisiin, esimerkiksi sääriippuvaisen sähköntuotannon määrään.

Kansallisissa kapasiteettimekanismeissa uuden tuotannon ja olemassa olevan ”vanhan” tuotannon kohtelu vaihtelee. Esimerkiksi Puolassa kapasiteettimarkkinasta 65 prosenttia on varattua uudelle tuotannolle, mutta Italiassa ja Isossa-Britanniassa vain kymmenen prosenttia.

Myös sopimuksien avulla uutta tuotanto voidaan suosia, esimerkiksi olemassa olevia laitoksia pidemmillä sopimuksilla.

 

Ei puhdas kansallinen asia

Suomalaiset eivät yksin voi päättää kapasiteettimekanismista. Esimerkiksi Euroopan unionin sähkömarkkina-asetus asettaa rajat kapasiteettimekanismin käytölle. Tästä suomalaisilla on jo kokemusta.

— Suomen tehoreservin valtiontukien käsittely eli notifikaatioprosessi kesti EU-koneessa neljä vuotta. Olipa tuleva kapasiteettimekanismi minkälainen tahansa, on valtiontukikäsittelylle varattava aikaa, Pahkala muistuttaa.

Keskustelun avaaminen kapasiteettimekanismeista tuo markkinoille uuden epävarmuuden. Se saattaa vaikuttaa toimijoiden investointihaluihin. Siksi prosessi pitäisi Pahkalan mielestä saada mahdollisimman nopeasti maaliin.

EU:n sähkömarkkina-asetus ja EU-komissio suhtautuvat nihkeästi kapasiteettimekanismin kaltaisten viritysten käyttöön. Suurin pelko on, että kapasiteettimekanismin käyttö vääristää kilpailua sähkömarkkinoilla tai rajoittaa EU-maiden välistä sähkökauppaa. Jos kapasiteettimekanismi otetaan käyttöön, pitäisi sen olla vain väliaikainen ratkaisu.

— Parhaimmillaan kapasiteettimekanismi voi helpottaa sähköjärjestelmän toimivuutta niukkuustilanteissa, mutta se voi myös tarjota rankaisutoimienpiteitä, jos kaikkea kapasiteettia ei saada tiukoissa tilanteissa käyttöön, Pahkala toteaa.

Jos kapasiteettimekanismi muodostetaan kilpailuttamalla, voidaan sen käyttö todennäköisesti hyväksyä helpommin. Teknologianeutraalien periaatteiden noudattaminen auttaa myös.

— EU:ssa suositaan koko unionin kattavia järjestelyjä kansallisten mekanismien sijasta, Pahkala huomauttaa.

Pahkala ei usko, että kapasiteettimekanismi yksin ratkaisee kaikkia haasteita. Vaikutusarviot on ulotettava laajalle, koska sähkömarkkinoihin kohdistuu säätelyä monelta eri suunnalta.

— Viime keväänä julkaistun EU:n sähkömarkkinapaketin käsittely on yhä kesken. Se sisältää ehdotuksia energian hintavakauden ja hinnan ennustettavuuden parantamiseksi. Paketin toimenpiteiden tavoitteena on suojella kansalaisia hintavaihteluilta, mutta myös edistää investointeja uusiutuvaan energiaan.

Lisäksi EU:n sähkömarkkinapaketissa on ehdotuksia sähköntuotantokapasiteetin tukemisesta — samankaltaisia tavoitteita kuin mitä, kansalliselle kapasiteettimekanismille on asetettu. Toimenpiteinä mainitaan kahdensuuntaiset hinnanerosopimukset, joustavuutta parantava tukijärjestelmä ja huipuntasausjärjestelmä.

Viisi ehdotusta maalaa tulevaa

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on teettänyt AFRYllä selvityksen siitä, minkälaisia kapasiteettimekanismit voisivat olla Suomessa ja mitä niiden käyttöönotto maksaisi. Viiden ehdotuksen pohjalta työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa suomalaisen kapasiteettimekanismin kehittämistä.

Malleista kolme ensimmäistä — kulutuksen huipuntasaaminen, rajoitetut verkonkäyttöoikeudet ja kriisireservi — voitaisiin ottaa nopeasti käyttöön. Olemukseltaan ne ovat väliaikaisia. Niiden avulla selvitään ennen kaikkea lähitulevaisuuden ongelmista. Ne hyödyntävät jo olemassa olevia resursseja.

Kohdennetut ratkaisut uusien investointien tukemiseksi ja markkinoiden laajuiset ratkaisut -nimiset mallit taas perustuvat tulevaisuuden tarpeisiin. Ne voisivat olla käytössä aikaisintaan vuonna 2027.

Kulutuksen huipuntasaaminen olisi toteutuessaan aivan uusi tuote. Se kannustaa tuottamaan lisää kulutusjoustoja markkinoille, mutta kulutushuippujen aikana sen avulla voidaan myös vähentää sähkön käyttöä.

Ratkaisun karkea kustannusarvio on kymmenen miljoonaan euroa vuodessa. Tämä nostaisi sähkön hintaa noin 0,1 euroa megawattitunnilta.

Rajoitetut verkonkäyttöoikeudet -niminen ratkaisu on markkinaperusteinen ja vapaaehtoisuuteen perustuva mekanismi. Sopimuksen kantaverkkoyhtiön kanssa tehneet sähkönkäyttäjät vähentävät sähkönkäyttöään tai lopettavat sen häiriötilanteessa. Tästä niille maksetaan korvaus. Järjestely leikkaa sähkönkäyttöä nopeasti ja keskitetysti. Kun sopimusjärjestelmä on kattava, voi lopputuloksena kertyä jopa 500 megawatin jousto.

Menettelyn hinnaksi arvioidaan kymmenen miljoonaa euroa vuodessa — noin 0,1 euroa megawattitunnilta.

Kriisireservi muistuttaa Suomessa aikaisemmin käytössä ollutta tehoreserviä. Se muodostuu voimalaitoksista, jotka eivät normaaleissa olosuhteissa tuota sähköä markkinoille. Reserviin tarvittavat laitokset voidaan hankkia kilpailuttamalla. Ominaisuuksiltaan laitosten pitäisi olla toimitusvarmoja ja joustavia — ei vanhoja raatoja, jotka muissa olosuhteissa purettaisiin.

Olemassa olevista laitoksista muodostettu reservi voidaan rakentaa nopeasti. Luonteeltaan ratkaisu olisi väliaikainen.

Kriisireservin hinnaksi kantaverkkoyhtiö laskee 15–30 miljoonaa vuodessa tai 0,15–0,30 euroa megawattitunnilta.

Kohdennetut ratkaisut uusien investointien tukemiseksi -niminen järjestelmä kasvattaisi tulevaisuuden sähköjärjestelmän joustavuutta ja toimitusvarmuutta. Muodoltaan se on kansallinen huutokauppaperusteinen kapasiteettikorvausjärjestelmä. Se kannustaa rakentamaan uutta toimitusvarmaa ja joustavaa tuotantoa sekä luomaan kulutusjoustoja.

Järjestelmä maksaisi 50 miljoonaa euroa vuodessa ja nostaisi megawattitunnin hintaa 0,5 eurolla.

Viides ehdotus on nimeltään markkinanlaajuinen ratkaisu. Se perustuu olemassa olevan kapasiteetin ja uusien investointien yhdistelmään. Se hyödyntää toimitusvarmuusoptioita, joiden avulla kannustetaan markkinaehtoisesti kapasiteetintarjoajia olemaan käytettävissä järjestelmän niin vaatiessa. Samoilla eväillä suojataan sähkönkäyttäjiä hintapiikeiltä.

Markkinanlaajuinen ratkaisu on kaikkein kallein. Se maksaisi 500–1000 miljoonaa euroa vuodessa ja nostaisi sähkön hintaa 5–10 euroa megawattitunnilta.

Kapasiteettimekanismeista puhuttiin WEC Finlandin webinaarissa 30.10.2023.

#energiapolitiikka
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ralf Bertula
Hej ET!
Finland liksom länder utan stor reglerbar vattenkraft måste pga begränsande flaskhalsar själva med NY REGLERKRAFT sköta om sin FÖRSÖRJNINGSTRYGGHET inom sitt prisområde. Då måste väderberoende produktion begränsas och investeringar riktas till byggande av kapacitet som klarar tre (3) veckor högtrycksblockering med vindstilla vinterkyla såsom I november 2022. Jag förväntar mig av ET ett ärligare slagord - inte bara kraftverks ständiga "funktionalitet" utan även elförsörjningstrygghet 24/7 för alla i hela landet. Bifogad länk till min artikel om klimatsmarta investeringar:
https://www.osterbottenstidning.fi/Artikel/Visa/728373
Ha en skön vinter och Juletid!
// Ralf