Elokuussa sähköä kului enemmän

Miksi sähkönkäyttö kasvoi?

20.09.2024, kello 09:00

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Suomi käytti sähköä elokuussa 5969 gigawattituntia. Tämä on 4,5 prosenttia enemmän kuin viime vuoden elokuussa.

Sähkönkäyttö kasvoi myös viimeisten 12 kuukauden aikana. Elokuun loppuun päättyneellä 12 kuukauden jaksolla Suomi käytti sähköä 83440 gigawattituntia, mikä on 6,6 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten saman jakson aikana.

Mistä sähkönkäytön kasvu johtuu? Suomessa sähkönkäyttö jakaantuu karkeasti teollisuuden ja muun kulutuksen kesken. Jaottelussa teollisuus on selkeä kokonaisuus, mutta muu kulutus epämääräinen möhkäle. Muu kulutus sisältää kotitalouksien käyttämän sähkön, mutta myös palvelusektorin ja maatalouden.

Elokuun sähkötilastojen mukaan teollisuus käytti sähköä 32284 gigawattituntia. Tämä on 3,1 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten elokuussa.

Muu kulutus oli 51156 gigawattituntia. Tämä on 13,9 prosenttia enemmän kuin viime vuoden elokuussa.

Muu kulutus kasvoi tasaisesti koko vuoden. Helmikuussa kasvu ylitti kymmenen prosentin rajan, mutta toukokuusta lähtien Muu kulutus -sektorin sähkönkäytön kasvu oli kuukausittain vähintään 13 prosenttia.

Mitä Muu kulutus -sektorilla on tapahtunut? Tasainen kymmenen prosentin kasvu on kuitenkin merkittävää kasvua. Möhkäleen avaaminen ei ole helppoa. Kovin tarkkaa tietoa ei ole tarjolla, joten on tyydyttävä spekuloimaan.

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien sähkönkäyttö supistui merkittävästi vuosina 2017–2023. Energiakriisi opetti säästämään. Omakotitaloihin hankittiin vähemmän sähköä käyttäviä lämmitysmuotoja, kuten ilmalämpöpumppuja ja maalämpöjärjestelmiä. Ilmalämpöpumpuilla korvattiin usein suoran sähkölämmityksen käyttöä.

— Nykyisin osa omakotitalojen omistajista ilmoittaa päälämmönlähteeksi ilmalämpöpumput, vaikka Suomen oloissa ilmalämpöpumppua ei ole tavattu pitää pääasiallisena lämmitystapana, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Virve Rouhiainen.

Muu kulutus -ryhmässä kotitalouksen sähkönkulutus ei siis todennäköisesti ole kasvanut elokuun aikana — päinvastoin ehkä laskenut, mikäli Tilastokeskuksen trendejä on uskominen.

Muu kulutus -ryhmä sisältää myös kaukolämpöyhtiöiden käyttämät sähkökattilat. Moni yhtiö on niistä kovin innostunut ja investointipäätöksiä on jo tehty. Tällä hetkellä asennettujen sähkökattiloiden yhteenlaskettu teho on noin 2000 megawattia — enemmän kuin suuren ydinvoimalaitoksen teho.

Tilastotietoja sähkökattiloiden käyttämästä energiasta sen sijaan on vielä heikosti. Saattaa olla, että sähkökattilat osaltaan vaikuttavat Muu kulutus -ryhmässä tapahtuneeseen kasvuun, kun sähkökattiloita käytetään ahkerasti halvan sähkön aikana.

Datakeskuksiakin on ilmaantunut useampia Suomeen. Ne käyttävät paljon sähköä, mutta emme tiedä kuinka paljon. Sähköautojen määrä kasvaa ja ilmalämpöpumpuilla ehkä tuotetaan aikaisempaa enemmän jäähdytystä — paljon yksittäisiä ilmiöitä, jotka lisäävät sähkönkäyttöä.

Miten palvelusektorilla ja maataloudella menee? Jos tuotteiden ja palveluiden kysyntä on kasvussa, kuluu niiden tuottamiseen enemmän sähköä. Kehitys voi olla myös päinvastaista.

Varmaa tietoa Muu kulutus -sektorin sähkönkäytön kasvusta ei siis ole. Kasvu voi johtua useammista pienemmistä tekijöistä. Tilastointi edellyttäisi remonttia, jotta saisimme tarkempaa tietoa.

Samaan aikaan teollisuuden sähkönkäyttö on vähentynyt. Vuoden alusta toukokuuhun teollisuus käytti sähköä kuukausittain keskimäärin yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kesällä ja alkusyksyllä kuukausittainen vähenemä vaihteli kolmesta kuuteen prosenttia.

Vesivoimaa selvästi vähemmän

Vesivoimalaitosten tuottama sähkömäärä supistui peräti 40,9 prosenttia viime vuoden elokuuhun verrattuna.

Tuulivoimaa sen sijaan oli tarjolla 57,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin elokuussa. Tuulivoimainvestoinnit ovat jatkuvassa kasvussa. Tämä näkyy tilastoissa. Lopputulokseen ei siis vaikuta pelkästään tuulisuus tai tuulettomuus.

Jos tuulivoimalaitoksia rakennettaisiin maantieteellisesti tasaisesti ympäri Suomen, olisi tuulisähkön tuotannonvaihtelut maltillisempia. Oletettavasti jossain päin tuulee aina. Toistaiseksi tuulivoimalaitoksia ei ole haluttu Itä-Suomeen häiritsemään tutkien toimintaa.

Sähkön hinta oli elokuussa ennätyksellisen alhaalla. Aihe viruteltiin ja vanuteltiin moneen kertaan mediassa. Vesivoimaa säästellään nyt selvästi talvea varten: turha tuhlata varastoaltaiden vesiä, kun niillä tekee paremman tilin talvikuukausina.

Tapa käyttää vesivoimalaitoksia on kuitenkin muuttumassa. Menneinä vuosina talven sähköt tuotettiin vesivoimalaitosten altaisiin varastoiduilla vesillä. Kun tuulivoimalaitoksia on nykyisin aikaisempaa enemmän, tuottavat ne runsaasti sähköä myös talvikuukausina. Tämä vähentää tarvetta käyttää vesivoimalaitoksia. Ne keskittyvät yhä enemmän tuottamaan säätösähköä — jota tarvitaan aina vaan enemmän paikkailemaan tuulivoiman jättämiä reikiä.

Ydinsähköä vanhaan malliin

Kaksi ydinvoimalaitosyksikköä oli elokuun aikana poissa pelistä: huoltojen ja vikaantumisten vuoksi. Ydinvoimalaitosten sähkösaalis oli tästä huolimatta lähes sama kuin viime vuoden elokuussa: 0,8 prosenttia suurempi.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannon taipale etenee mollivoittoisesti. Yhteistuotantosähköä syntyi 10,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden elokuussa. Silloin sitä syntyi 25,5 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2022 elokuussa.

Erillistuotannon syöksykierre jatkuu. Saldo elokuulta oli vain 58 gigawattituntia: 70,1 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden elokuussa.

Aurinkovoimalaitokset sen sijaan tuottavat jo enemmän sähköä kuin erillistuotanto. Elokuussa aurinkosähköä saatiin 151 gigawattituntia. Tämä on 83,6 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten elokuussa. Myös aurinkovoimalaitosten määrä on kasvussa, mikä osaltaan selittää aurinkosähkön määrän kasvua.

Ruotsalainen sähkö kelpasi

Elokuussa sähköä tuotiin Suomeen 703 gigawattituntia. Tämä on 19,97 prosenttia enemmän kuin viime vuoden elokuussa.

Sähkön vienti laski selvästi. Sähköä vietiin kuukauden aikana Suomesta 358 gigawattitunti, mikä on 45,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Tuonnin ja viennin välinen erotus — nettotuonti — oli elokuussa 345 gigawattituntia.

Tuontia ja vientiä ohjaa hinta. Sähköä tuodaan pohjoismaisilta markkinoilta Suomeen, jos hinta on halvempi kuin Suomessa tuotetulla sähköllä. Sähköä viedään, jos siitä saadaan parempi hinta kuin Suomesta.

Kun sähköä tuodaan Suomeen, niin lähes poikkeuksetta lähtömaa on Ruotsi. Elokuun aikana ruotsalaista sähköä tuotiin Suomeen 670 gigawattituntia — 27,6 prosenttia enemmän kuin viime vuoden elokuussa. Norjasta sähköä lirutellaan vain tipoittain.

Yleisin vientikohde on Viro. Elokuussa virolaiset ostivat suomalaista sähköä 240 gigawattituntia — 59,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden elokuussa. Kuukauden aikana Ruotsiin vietiin sähköä 117 gigawattituntia.

Tarkempia tilastotietoja löytyy täältä.

#sähkön hinta #sähkönkäyttö #tilastot