Kyse ei ole pelkästään tekniikasta ja taloudesta

Minkälainen Energia-Suomi tavoitteena?

06.05.2026, kello 12:14

Teksti Heikki Jaakkola | Kuva Itä-Suomen yliopisto

Kun datakeskuksia ja muita sähkön suurkäyttäjiä hakeutuu Suomeen, pitäisi kehitystä ohjata paremmin. Tuuli- ja aurinkosähkön hankekehittäjät näkevät parantamisen varaa etenkin alan hallinnollisessa ohjauksessa — sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Tämä tuli ilmi Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa.

Tuuli- ja aurinkosähköhankkeiden paikallinen hyväksyntä ei ole aina itsestäänselvyys. Etenkin tuulivoimaan liittyvät hankkeet ovat joissain kunnissa vahvassa vastatuulessa.

Asia tuli ilmi Itä-Suomen yliopiston viime vuonna toteuttamassa tutkimushankkeessa. Hanketta vetänyt professori Lasse Peltonen kertoo, että toimijoille tehty kysely tehtiin ennen uuden lupa- ja valvontaviraston perustamista.

Valtakunnallisen ohjauksen kasvoina hankekehittäjien suuntaan toimivat aikaisemmin ELY-keskukset, joiden tehtävät on nyttemmin siirretty alueellisiin elinvoimakeskuksiin sekä uudelle lupa- ja valvontavirastolle. Hankekehittäjät toivovat valtakunnalliselta ohjaukselta enemmän selkeyttä, yhdenmukaisuutta ja ennakoitavuutta.

Kritiikkiä keräsivät etenkin YVA-selvityksiin liittyvät vaatimukset. YVA nähtiin raskaana ja ajan saatossa paisuneena velvoitteena, johon liittyvät vaatimukset tuottavat usein yllätyksiä. Kehittäjät kokivat, että raskaisiin selvityksiin velvoitettiin usein vain varmuuden vuoksi.

— Hankekehittäjät kritisoivat ohjauksen epäselvyyttä ja linjan vaihtelua eri ELY-keskusten välillä.

Peltonen olettaa, että uuden lupa- ja valvontaviraston intressissä on YVA-menettelyjen selkeyttäminen ja keventäminen.

Tyhjää lääniä riittää — vai riittääkö?

Peltosen mielestä valtakunnallisen ohjauksen virtaviivaistamisessa pitäisi kuitenkin jättää jatkossakin tilaa paikallisille näkemyksille. Hän toteaa, että paikallinen itsehallinto on olennainen osa suomalaista hallintokulttuuria. Kuntien kaavoitus ja rakennuslupien käsittely vaikuttavat olennaisesti myös uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden toteutumiseen.

Tuuli- ja aurinkovoimahankkeista saatavat kiinteistöverotulot tarjoavat kunnille vahvan porkkanan hankkeiden hyväksymiselle. Peltosen mukaan tämä ei silti tarkoita sitä, että kaikki hankkeet toivotettaisiin tervetulleeksi jokaisessa kunnassa. Tuulen suunta on joissain kunnissa kääntynyt tuulivoimaa vastaan.

Peltonen ei yhdy usein kuultuun ylätason näkemykseen, jonka mukaan Suomessa riittää hankkeille ”yllin kyllin tyhjää lääniä”. Paikallisella tasolla asiaa ei aina nähdä tällä tavalla.

— Joillakin alueilla tuulivoimaa on rakennettu jo niin paljon, että moni kokee rajan tulevan jo vastaan.

Vastatuulen taustalla voivat olla tuulivoiman tuottamat ympäristövaikutukset, maanomistukseen liittyvät kysymykset tai puhtaasti poliittinen asenne. Peltosen mukaan kunnan poliittinen ilmapiiri on yleensä isompi ongelma tuuli- ja aurinkosähköhankkeille kuin esimerkiksi kaavoitus.

Monessa tapauksessa hankekehittäjät pyrkivät selvittämään paikallisen mielialan julkisilla keskusteluilla ennen hankkeiden virallista käynnistämistä.

— Vaikka Suomessa ei ole valtakunnan tasolla tehty mitään trumpilaista käännöstä uusiutuvaa energiaa vastaan, saattaa paikallisella tasolla esiintyä hyvinkin jyrkkiä kantoja.

Aurinkosähköhankkeiden ympäristövaikutuksista on ollut vähemmän puhetta. Peltosen mukaan aurinkosähköhankkeiden kehittävät vetäytyvät hankkeista helpommin.

— Teollisen mittakaavan aurinkovoimahankkeet ovat Suomessa vasta alussa eikä pidempää kokemusta niiden läpiviennistä vielä ole.

Iso kuva haltuun

Hankkeiden kohtaamaa vastustusta ei Peltosen mielestä voida kuitata yksioikoisesti. Tavoite ei voi olla se, että kaikki teolliset rakennushankkeet hyväksyttäisiin suoraa päätä ilman hidasteita.

Keskustelu asiasta on nyt hyvässä vauhdissa, kun datakeskuksia ja muita sähkön suurkäyttäjiä hakeutuu Suomeen. Varoittavana esimerkkinä pidetään usein Irlantia, missä datakeskukset käyttävät yli viidenneksen sähköstä ja kuormittavat samalla raskaasti sähköverkkoa. Sähkön hinta on myös noussut Irlannissa.

— Miljardi-investoinneista luvattu hyöty voi kääntyä paikallisille miinusmerkkiseksi.  Suomessa kilpailu kantaverkon siirtokapasiteetista on joillakin alueilla jo nyt kireää. Datakeskuksista aiheutuva siirtokapasiteetin niukkuus voi estää muiden suomalaisten investointien toteutumista, Peltonen toteaa.

Kantaverkkoyhtiöiden rooli saattaa muuttua uudessa tilanteessa. Niiden pitää tavallaan ottaa poliittista vastuuta siitä, kenelle verkkoa rakennetaan. Peltonen toteaa, että toistaiseksi kehitys on Suomessa edennyt hanke kerrallaan — ilman keskitettyä ohjausta tai edes isompaa kokonaiskuvaa tilanteesta. Peltosen mielestä kokonaiskuvan luominen on iso urakka, mikä pitäisi aloittaa heti.

Näkökulma ei saisi rajoittua vain tekniikkaan ja talouteen, koska energiamurros ja vihreä siirtymä ovat Peltosen mukaan myös erittäin yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia. Hän toivoo, että aiheesta käynnistyisi poikkihallinnollinen yhteistyö, jolloin voitaisiin huomioida laajalti energiaan, ympäristöön, maankäyttöön ja maatalouteen liittyvät näkökulmat.

— Tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi voisivat tuottaa yliopistojen ohella valtion omat tutkimuslaitokset kuten Syke, Luke ja VTT. Investointien määrän ohella olisi tärkeää selvittää ja seurata murrokseen liittyviä yhteisvaikutuksia sekä niiden hyväksyttävyyttä.

Peltonen muistuttaa, että kyse ei ole pelkästään teknologiasta ja taloudesta vaan siitä, minkälaisen Suomen kansalaiset haluavat.

#aurinkovoima #tuulivoima #uusiutuva energia