Kun Eurooppa heräsi unesta

Mitä energiakriisi opetti?

04.12.2023, kello 12:59

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Energiakriisi yllätti läntisen Euroopan, vaikka merkit olivat nähtävissä jo pitkään. Nyt kriisi on hellittänyt otettaan, mutta se on yhä läsnä. Mistä energiakriisissä oli kyse?

Energiakriisi ei ollut mikä tahansa energiakaupan suhdannevaihtelu. Se oli masinoitu energiakaupan häiriö, jonka taustat paljastuivat vasta jälkikäteen. Venäjän käyttäytyminen muuttui jo vuoden 2021 alussa — kesän kynnyksellä. Venäjä ryhtyi säännöstelemään maakaasun vientiä Keski-Eurooppaan. Saksa sai kuitenkin kaasua vanhaan malliin, mutta muiden maiden kaasuhanoja kiristettiin.

— Keski-Euroopassa luultiin, että kaasukaupassa ollaan siirtymässä spot-markkinoihin ja spot-hinnoitteluun. Kun maakaasun hinta kääntyi vuoden 2021 syksyllä nousuun, ei Euroopassa vielä tajuttu sitä, että Venäjä pehmittää eurooppalaisia jo tosissaan.

Helsingin yliopiston Venäjän energia- ja luonnonvarapolitiikkaan perehtynyt professori Veli-Pekka Tynkkynen on seurannut tiiviisti energiapolitiikan muutoksia.

Tynkkysen mielestä Venäjän suhtautuminen kansainväliseen ilmastopolitiikkaan oli toinen asia, jonka näin jälkikäteen olisi pitänyt soittaa hälytyskelloja.

— Vielä Glasgown ilmastokokouksessa vuoden 2021 lokakuussa Venäjä saapui kokoukseen suurin lupauksin. Hiilivapaa venäläinen talous oli tavoitteena. Ohjelmaa laatimaan oli nimetty Venäjän kestävän kehityksen lähettiläs Anatoli Tsubais, jonka oli määrä julkistaa ohjelma seuraavan vuoden maaliskuussa.

Maaliskuussa Tsubais oli jo ehtinyt paeta Venäjältä. Anatoli Tsubais on korkea-arvoisin virkamies, joka on Venäjän hyökkäyssodan seurauksen poistunut maasta. Tsubais johti 1990-luvulla Venäjän valtionyhtiöiden yksityistämistä ja toimi Venäjän energiaministeriön pääjohtajana. Tuolloin Energiauutiset pääsi tekemään Tsubaisin haastattelun.

Saksan maakaasuvarastot hupenivat samalla, kun venäläiset rajoittivat maakaasun vientiä Keski-Eurooppaan. Saksalaiset ilmeisesti ajattelivat, että varastot voidaan täyttää myöhemminkin — vanhaan malliin.

— Eurooppalaisilta kesti suhteellisen kauan tajuta, että Venäjä on maakaasumarkkinoiden manipuloinnin takana, Tynkkynen huomauttaa.

Energiakriisin opetuksista keskustelivat Energiateollisuus ry:n eStudiossa 30.11.2023. professori Veli-Pekka Tynkkynen, vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen ja Omakotiliitto ry:n toiminnanjohtaja Marju Silander.

Kansalaisten huoli herätti

Krista Mikkonen työskenteli Sanna Marinin hallituksen ympäristö- ja ilmastoministerinä sekä sisäministerinä energiakriisin aikana. Milloin Suomen hallitus heräsi siihen, että kyseessä ei ole enää tilapainen maakaasumarkkinoiden kriisi?

— Hallitukset tai valtiot eivät yleensä puutu markkinoiden toimintaan. Kun Suomen valtion omistama Gasum toimitti maakaasua Suomeen samaan tapaan kuin ennenkin, ei ollut syytä huolestua. Kaasun sopimusehtojen muuttamisesta keskustelitiin, mutta tämä ei vaikuttanut kaasun toimituksiin.

Mikkonen muistelee, että hallituksen herääminen tapahtui viimeistään vuoden 2022 keväällä, kun hallituksen kylkeen perustettiin varautumistyöryhmä. Toinen kiihkeä vaihe alkoi saman vuoden syksyllä sen jälkeen, kun kotitalouksien sähkön hinta kääntyi rajuun nousuun. Keski-Euroopan energiamarkkinoiden tapahtumat olivat saavuttaneet Suomen.

— Kansalaisten kiinnostus energiaa kohtaan heräsi. Monet yritykset sen sijaan olivat osanneet varautua tilanteeseen. Hallitus päätti nollata sähkön arvonlisäveron tilapäisesti. Lisäksi kotitalousvähennysten käyttöä laajennettiin helpottamaan kotitalouksien ahdinkoa.

Energiateollisuus ry:n edunvalvontajohtaja Joona Turtiainen toteaa, että Kremlin pelikirja on ollut valmiina jo 20 vuotta.

— Euroopassa kortit sen sijaan olivat avoimina pöydällä. Samaan yhteyteen osui monta energian kannalta ikävää ilmiötä: eurooppalaiset maakaasuvarastot olivat tyhjenemässä, vesivuosi oli huono, polttoainemarkkinoilla ei ollut yhtään löysää ja kuuma kesä kulutti jäähdyttmiseen paljon sähköä Euroopassa.

Turtiaisen mielestä Keski-Eurooppa oli varautunut huonosti energiakriisiin. Lopulta kriisin ikävät vaikutukset vyöryivät yhteisten energiamarkkinoiden kautta myös Suomeen.

— Siinä ei enää kovin paljon auttanut se, että Suomi oli varautunut hyvin.

Epäilys vilunkipelistä jäi kytemään

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander muistuttaa, että poikkeukselliset ajat ehtivät kurittaa kansalaisia jo ennen energiakriisiä.

— Koronapandemia teki suomalaisista kotiensa vankeja. Kun kotona vietettiin normaalia enemmän aikaa, paljastui kotien ahtaus. Moni ehti hankkia uuden tilavamman kodin — ehkä omakotitalon — ja sitten iski energiakriisi, joka saattoi kymmenkertaistaa sähkön hinnan.

Yhteiskunta sähköistyy väistämättä, mutta samalla sähköriippuvuus kasvaa. Kaikki toiminnot tarvitsevat sähköä. Silander on tyytyväinen, että kriisin positiivisena sivuvaikutuksena kansalaiset seuraavat nyt aikaisempaa tarkemmin sähkönkäyttöään.

Kansakunnan kiinnostus sähköä kohtaa näkyy myös tiedotusvälineissä. Media seuraa haukkana joka päivä pörssisähkön hintakehitystä, vaikka kansalaisten sähkösopimuksista vain 15 prosenttia perustuu pörssisähköön.

Energiakriisin pahimpina aikoina sähkönmyyjät tarjosivat sähköä kansalaisille vain pörssisähkösopimuksilla. Osa kansalaisista päätyi myös erittäin kalliiksi osoittautuneiden kiinteähintaisten sähkösopimusten vangeiksi. Kansalaisten perusluottamus sähköyhtiöitä kohtaan sai kolauksen.

— Moni epäilee, että energiakriisin varjolla sähkön hintoja nostettiin pysyvästi. Jo ennen energiakriisiä kansalaiset olivat tyytymättömiä siirtohintojen kehityksen, Silander toteaa.

Energiakriisin jälkimainingeissa suomalainen sähkökauppa kuitenkin uudistui. Erilaisia sähkösopimuksia on runsaasti tarjolla.

— Nyt pitäisi oppia valitsemaan itselle parhaiten soveltuva sopimus. Tässä tilanteessa sähkönmyyjillä on suuri vastuu, jotta kansalaiset oppisivat ymmärtämään sopimusten kiemurat.

Energia — poliittinen ase

Krista Mikkonen muistuttaa, että energia on ollut hyvin kauan venäläisten poliittinen ase. Asia on ollut yleisessä tiedossa, mutta kaikesta tiedosta huolimatta asiaa ei ole haluttu tiedostaa. Venäläisen energian omalaatuinen asema eurooppalaisten pöydissä näkyi vielä silloin, kun Venäjään kohdistettavista pakotteista päätettiin.

— Monelle EU-maalle energiatuotteiden liittäminen pakotelistalle oli ja on yhä vaikeaa. Toki Keski-Euroopan riippuvuus venäläisestä maakaasusta on aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Suomi irtautui Rosatomin ydinvoimahankkeesta ja on toteuttanut jo pitkään toimia, joiden avulla fossiilisista polttoaineista ja maakaasusta päästää eroon.

Maakaasua pidettiin Suomessakin hyvänä välikauden ratkaisuna matkalla kohti päästötöntä tulevaisuutta. Suomi ei kuitenkaan koskaan päätynyt samanlaiseen maakaasuriippuvuuteen kuin Keski-Eurooppa. Ainakin yksi syy tähän on kaukolämmön vahva asema Suomessa. Keski-Euroopassa sen sijaan maakaasuverkot ulottuvat koteihin asti.

Viisi päivää kestänyt Georgian sota vuonna 2008 ja Krimin valtaus vuonna 2014 eivät vielä avanneet eurooppalaisten silmiä. Tynkkysen mukaan Euroopassa uskottiin Euroopan ja Venäjän keskinäiseen talousriippuvuuteen. Siihen uskottiin aina vuoteen 2022 asti.

— Euroopan unioni ei analysoinut riittävästi sitä, mitä sen jälkeen voi tapahtua, jos venäläiset katkaisevat maakaasun toimitukset. Esimerkiksi saksalaisen kotitalouden kytkös venäläiseen maakaasuun on hyvin konkreettinen. Kotien käyttämä maakaasu ja kaasun käyttöä mittavat laitteet on konvertoitu venäläisen maakaasun mukaisesti.

Tynkkysen mielestä Suomen ja Saksan välinen ero venäläisten kanssa harjoitetussa energiakaupassa on selvä.

— Suomi hajautti kaupankäynnin. Suomeen tuotiin venäläistä sähköä, maakaasua, öljyä, hiiltä, puuhaketta ja LNG:tä. Minkään osalta ei päässyt syntymään täysin korvaamatonta riippuvuussuhdetta. Pakotteiden seurauksena Suomi onnistui korvaamaan suhteellisen nopeasti venäläiset energiatuotteet.

Uudistuminen herätti säästöajattelun

Suomalainen energiajärjestelmä uudistui kriisin seurauksena.

— Muutos kohti päästöttömyyttä sai vauhtia ja energiapaletti puhdistui entisestään. Teollisuuden odotetaan nyt sähköistyvän. Vetytalouden investoinnit ovat pian ajankohtaisia. Jos kaikki tämä toteutuu, pääsemme pian keräämään muutoksen tuomia hyötyjä, Turtiainen toteaa.

Energiamarkkinoilla turpeen alasajo kiihtyi ja tuulivoimalaitoksia rakennetaan yhä enemmän. Viime vuonna uutta tuulivoimalaitoskapasiteettia valmistui peräti 2400 megawattia. Turtiainen arvelee, että kiinteistöjen lämmitys voi perustua tulevaisuudessa yhä enemmän useampaan eri lämmönlähteeseen. Sähkön hinnan tuntivaihtelut tukevat tätä kehitystä.

Marju Silanderin mielestä lämmitysmuodon joustavuus on yksi tärkeimmistä energiakriisin opetuksista. Asumisen kustannuksista 60 prosenttia voi kulua lämmittämiseen. Siksi tarvitaan joustoja.

— Omakotitalojen lämmittämiseen voidaan käyttää hybridiratkaisuita, mutta pientaloissa haasteena on tilankäytön maksimointi. Mistä akuille tai varaajille saadaan tilaa? Onko kaukolämmitetyissä taloissa mahdollisuuksia parantaa varaavuutta?

Vaikka sähkön hinta palautui kriisitalven huippulukemista maltillisemmalle tasolle, on hinta nyt kaksinkertainen energiakriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna. Myös pellettin hinta kaksinkertaistui — aika moni omakotitalo ja maatila käyttävät lämmitykseen pellettejä.

Krista Mikkonen on tyytyväinen siihen, että energiakriisi palautti energiansäästön kansalaisten tietoisuuteen. Ennen kriisiä kulutustottumukset olivat ehtineet muuttua edullisen energian aikana sellaisiksi, että energiansäästö ei enää motivoinut.

— Energiakriisi osoitti sen, kuinka paljon energiansäästöllä voidaan saada aikaan. Hinta on hyvä tapa ohjata energiankäyttöä, samoin kulutusjoustot.

Energiakriisin aikana lanseerattu Astetta alemmaksi -kampanja tuotti kylmien kuukausien aikana joka kymmenen prosentin säästön kansalaisten ja yritysten sähkönkäytössä.

Veli-Pekka Tynkkynen muistuttaa energian hinnoittelun näkyvyyden merkityksestä.

— Sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset pitäisi kyetä hinnoittelemaan näkyvästi kilowattitunnin hintaan. Tämä lisäisi kansalaisten luottamusta energia-alaa kohtaan. Se sopii myös demokratiaan.

Mikkonen haluaisi tietää enemmän erilaisten energiaketjujen vaikutuksista: kuluttajien kasvaminen energiakansalaisiksi on suuri haaste, jonka tueksi tarvitaan ymmärrettävää tietoa.

— Jokaisella energiamuodolla on haittansa. Vaikka nyt ollaan matkalla kohti puhdasta energiajärjestelmää, olisi samalla mietittävä tarkemmin, miten energiaa käytetään. Vesivoima voi olla puhdas energiamuoto, mutta vaikutuksiltaan vesivoima voi olla vihreää tai mustaa, kun tuotantoa tarkastellaan laaja-alaisesti.

— Kun kuluttajat tietävät enemmän, niin he osaavat myös vaatia enemmän. Tämä korostuu, kun luontokadon torjunta ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen saavat suuremman osan yhteiskunnallisessa toiminnassa.

#energia ja asiakas #energia ja Eurooppa