COP8:n tärkein kysymys:

Miten eroon fossiilisista?

11.12.2023, kello 16:44

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Miten maailma pääsee eroon fossiilisista polttoaineista ja millä aikataululla? Fossiilisten polttoaineiden alasajo on Dubain COP28-ilmastokokouksen suurin ja tärkein kysymys. — Jos fossiilisista polttoaineista ei tehdä minkäänlaista kirjausta kokouksen kannanottoihin, olisi se fiasko. Näin toteaa Fortum-konsernin yhteiskuntasuhteiden ja ilmastopolitiikan johtaja Kari Kankaanpää.

Dubain ilmastokokouksen ilmapiri on lievästi optimistinen. Fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamista koskevat päätökset ja kirjaukset ovat Kankaanpään mielestä kokouksen tärkeimmät kysymykset. Asiaa koskevasta loppuasiakirjasta on jo laadittu viisi erilaista versiota.

Toinen suuri kysymys on Pariisin sopimuksen välitilinpäätös ja sen arviointi.

— Miten välitilinpäätöksen johtopäätelmät ja etenkin tarvittavat jatkotoimet kirjataan. Puheenjohtajamaahan kohdistuu kovat paineet saada aikaiseksi positiivinen lopputulos, Kankaanpää kertoo.

Päätös ilmastovahinkorahaston perustamisesta heti kokouksen ensimmäisenä päivänä oli räväkkä ja optimistinen linjaus. Moni maa lupasi ottaa rahaston käyttöön. Lupausten seurauksena rahastoon alkoi virrata rahaa jo kokouksen aikana.

USA:n ja Kiinan yhteinen ilmoitus uusiutuvan energian käytön lisäämisestä herätti keskustelua. Kankaanpää kuitenkin muistuttaa, että pelkät julistukset eivät vielä tuo muutosta. Julistusten tueksi tarvitaan konkreettisia tekoja ja kuvauksia tavoista, joilla homma on tarkoitus hoitaa.

— Yhteensä 118 maata allekirjoitti sitoumuksen, jonka mukaan maailman uusiutuvan energian kapasiteetti kolminkertaistetaan vähintään 11 terawattituntiin ja jonka mukaan maailman energiatehokkuutta parannetaan vuosittain neljällä prosentilla vuosikymmenen loppuun mennessä. Tällä hetkellä energiatehokkuutta on yritetty parantaa kahdella prosentilla.

— Kiina ja Intia eivät allekirjoittaneet sitoumusta.

Ilmakehän lämpenemisen pysäyttäminen puoleentoista asteeseen on yhä asia, jota voi tavoitella.

— IEA:n [maailman energiajärjestö] global roadmap to net zero by 2050 osoittaa reitin tavoitteeseen. Sen mukaan uusiutuvan energian käyttö olisi kolminkertaistettava, energiatehokkuuden parantaminen kaksinkertaistettava, fossiilisten polttoaineiden käyttöä olisi vähennettävä 25 prosentilla, metaanipäästöjä vähennettävä 75 prosentilla ja maailman puhtaan energian investoinnit kolminkertaistettava — ja kaikki tämä vuoteen 2030 mennessä, Kankaanpää toteaa.

Kuvassa tarkastellaan öljyn ja kaasun käyttöä — ei kivihiilen.

Kuka ryhtyy SMR-koekaniiniksi?

Kankaanpään mukaan ydinvoimahype on jo levinnyt Dubaihin. Yli 20 maata ilmoitti kolminkertaistavansa ydinenergian tuotantonsa vuoteen 2030 mennessä.

— Mukana ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Japani, Korea sekä Suomi ja Ruotsi. Maiden mielestä ydinvoiman lisääminen on avainasemassa, kun pyritään kohti ilmastotavoitteita ja kasvihuonekaasujen nollaamista.

Ydinvoiman esittäminen merkittävimpänä vaihtoehtona fossiilisten polttoaineiden käytölle herättää kuitenkin vastustusta. Ydinvoiman käyttöön liittyy turvallisuusriskejä, ja monessa maassa ydinjätteen loppusijoittelu on ratkaisematta.

— Emme väitä, että ydinvoima olisi kaikenkattava vaihtoehto kaikille muille energiavaihtoehdoille, Yhdysvaltain ilmastolähettiläs John Kerry totesi.

— Tiedämme kuitenkin, että kasvihuonekaasupäästöjen nettonollatavoitetta ei saavuteta vuoteen 2050 mennessä ilman ydinvoimaa. Tiede ja tosiasiat osoittavat tämän.

Pienydinvoima kiinnostaa Keski-Aasian maita. Kankaanpään mukaan maat eivät kuitenkaan halua olla ensimmäisiä koekaniineita sen käytössä.

— Suomalaisten tapa ratkaista ydinjätteiden loppusijoitus nostettiin esimerkiksi, kun puhuttiin ydinjäteratkaisuista.

Hiili talteen — tai sitten ei

Fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitäisi voida jatkaa, mikäli niiden polttamisessa syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen. Tätä varteen on olemassa erilaisia tekniikoita. Tällaista kirjausta öljy- ja hiililobbarit yrittivät saada fossiilisten polttoaineiden alasajoa koskeviin julkilausumiin.

Kankaanpään mielestä yhtälö on mahdoton. Sen osoittaa mm. IEA:n grafiikka.

— Ei ole mahdollista rakentaa niin paljon hiilidioksidin talteenottolaitoksia, jotta niiden avulla päästäisin päästöjen osalta nettonollatavoitteeseen. Hiilen talteenottotekniikoiden varaan ei voida laskea, vaan fossiilisten käyttöä on oikeasti vähennettävä.

Dubain kokouksen yhteydessä julkaistiin PetroStates of Decline -raportti. Sen mukaan öljyvaltioihin kohdistuu huomattavia riskejä energiasiirtymän vuoksi: öljyn ja maakaasun kysynnän hiipumisen odotetaan laskevan hyödykkeiden hintoja ja vaarantavan valtioiden tulot tulevaisuudessa.

Samalla kaikki maat sähköistyvät tuulivoiman, aurinkoenergian ja akkujen avulla. Sähköistyminen on uhka öljyä ja kaasua vieville maille, koska öljyn ja kaasun kysynnän lasku johtaa todennäköisesti tulojen merkittävään laskuun. Öljymaiden on laskettu menettävän kahdeksan miljardia dollaria fossiilisten polttoaineiden myyntituloista vuoteen 2040 mennessä.

Ilmastokokouksessa 50 öljy-yhtiötä — mm. Exxon ja Aramco — ilmoittivat toimista kaasun- ja öljyntuotannon metaanipäästöjen leikkaamiseksi. Fossiilisten polttoaineiden käytön tai tuotannon vähentämistä sitoumus ei kuitenkaan sisällä.

Suomi näkyi ja kuului

Kankaanpään mielestä Suomen paviljonki oli toimiva ja avara. Ohjelmaa oli runsaasti tarjolla.

— Valtiovallan ja yritysten yhteistoiminta oli positiivista. Paviljongissa oli joka päivä klo 12 Suomen neuvottelijoiden briefing, jossa he kertovat neuvottelujen etenemisestä ja sisällöstä. Tilaisuuksia oli markkinoitu hyvin eri kanavissa ja yleisöä oli mukavasti paikalla — ei pelkästään suomalaisia. Tupa oli täynnä, kun paikalla olivat ministeri Mykkänen ja IEA:n ja US Department of Energyn edustajat.

#ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka