Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Näin kansalaiset kokevat ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden

On se niin väärin — vai onko?

03.03.2023, kello 15:53

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

On se niin väärin — vai onko?

Kansalaiset kaipaavat ripeämpiä ilmastotoimia. Samalla ilmastopolitiikan hinta huolettaa ja se, kuka joutuu savotan maksumieheksi. Suomen ilmastopaneeli selvitti kansalaisten tuntoja kyselytutkimuksen avulla.

Ilmastopoliittiset toimet eivät kohtele kansalaisia samalla tavalla. Sen paljastaa ”Kansalaisten kokemukset Suomen ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta” -kysely. Oikeudenmukaisuuden toteutumisesta kansalaiset antavat arvosanaksi ”keskinkertainen”.

Oikeudenmukaisuuden kokemukseen vaikuttaa vastaajan tieto. Mitä enemmän vastaajalla on tietoa ilmastopolitiikasta, sitä oikeudenmukaisempana he kokevat ilmastopoliittiset toimet. Vastaajan asuinpaikka, ikä, sukupuoli ja koulutustausta vaikuttavat myös kokemaan.

Kyselyn perusteella haja-asutusalueilla elävät kokevat ilmastotoimien aiheuttavan enemmän kielteisiä vaikutuksia kuin kaupungeissa asuvat. Pohjois-Pohjanmaalla ilmastotoimiin suhtaudutaan kriittisemmin kuin Helsingissä. Ilmastopaneelin mielestä ilmastotoimien suunnittelussa alueiden erityispiirteet olisikin otettava nykyistä paremmin huomioon. Tähän tarvitaan myös alueellista viestintää.

Viestinnän ammattilaisilla on vielä paljon tehtävää. Monet ilmastopolitiikkaan liittyvät käsitteet aiheuttavat yhä väärinkäsityksiä kansalaisten keskuudessa. Mitä on esimerkiksi ”oikeudenmukainen siirtymä”.

— Virheellisiä uskomuksia pitäisi korjata aktiivisesti. Tätä varten tarvitaan tavoittavampaa viestintää: mitä ilmastoimia tehdään ja miksi. Ilmastopolitiikan hyväksyttävyys kasvaa, jos onnistuneista toimista kyetään viestimään tehokkaasti, Suomen ilmastopaneeli toteaa.

Energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen kehittyminen on jäänyt monelle epäselväksi. Tulos on yllättävä. Moni tietää, että energiantuotanto aiheuttaa suurimman osan Suomen hiilidioksidipäästöistä, mutta samalla suomalaisen sähköntuotannon nopea puhdistuminen on jäänyt vaille huomiota.

Suomen ilmastopolitiikan tärkeimmät asiat

Laskun maksaa saastuttaja

Saastuttaja maksaa periaate ja taistelu eriarvoistumista vastaan ovat kansalaisten enemmistön mielestä oikeudenmukaisuutta korostavia periaatteita. Niiden avulla voidaan osoittaa vastuut ja vaikutukset.

Suurin osa vastaajista toteaa, että erityisesti lasten, nuorten, vammaisten ja vanhusten tarpeet on otettava huomioon, kun ilmastopolitiikkaa toteutetaan. Tulevat sukupolvet olisi myös muistettava päätöksenteossa.

Entä kuka todellisuudessa maksaa viulut päästöjen vähentämisestä? Kyselyn perusteella ilmastopolitiikan kustannusvaikutukset ovat jääneet kansalaisille epäselviksi. Ilmastopaneelin mielestä tieto politiikkatoimien todellisista kustannusvaikutuksista saattaa lieventää epäoikeudenmukaisuuden kokemusta.

— Kustannusvaikutusten esittäminen läpinäkyvästi korostuu etenkin silloin, kun ilmastotoimien hinta voidaan osoittaa maltilliseksi muihin elämisen kustannuksia kohottaviin tekijöihin verrattuna, Ilmastopaneeli toteaa.

Kannattaako tehdä mitään?

Kansalaiskyselyyn vastanneista puolet kertoo osallistuneensa ilmastotoimien toteuttamiseen. Toinen puolisko kokee, että vaikuttamisen mahdollisuudet ovat rajalliset tai että tietoa osallistumisesta on huonosti saatavilla.

Ilmastopaneeli huomauttaa, että oikeudenmukaisuuden kokemus kasvaa, jos kansalaisten mahdollisuudet havaita osallistumisen vaikutukset päätöksentekoon olisivat selkeämmät. Myös osallistuminen toimien seurantaan ja jälkiarviointiin vievät samaan suuntaan.

Ilmastopoliittisten toimien oikeudenmukaisuuden toteutuminen saa kyselyn perusteella arvosanan 5,27 asteikolla 0–10. Parhaan arvosanan – 6,0 – antavat Helsingissä asuvat tai alle 25-vuotiaat vastaajat. Heikoimman arvosanan – 4,79 – antaa Pohjois-Pohjanmaalla asuva tai yli 70-vuotias.

Vasemmistolaisesti ajattelevien arvosana – 6,04 – oikeudenmukaisuuden toteutumisesta on korkeampi kuin poliittisella kartalla oikealle sijoittuvien – 4,73. Hyvin toimeen tulevien keskiarvo on 6,09 ja kaikesta tinkimään joutuvien 4,42.

— Maalla asuvia kuritetaan, syyllistetään ja rangaistaan, kuten tutkimuksen avovastauksissa todetaan.

Epäreilu, kallis bensa

Fossiilisten liikennepolttoaineiden reipas verottaminen sopii helsinkiläisille, mutta ei maistu pohjalaisille. Suomen ilmastopaneelin kansalaiskyselyn perusteella fossiilisten liikennepolttoaineiden verojen korottaminen koetaan kaikkein epäoikeudenmukaisimpana ilmastopoliittisena keinona. Näin ajattelee 38 prosenttia vastanneista.

Kansalaisten suhtautuminen liikkumisen ohjailuun eroaa muutenkin kaupunkilaisten ja maaseudulla asuvien välillä. Fossiilisten liikennepolttoaineiden rankempaa verottamista pidetään Helsingissä oikeudenmukaisempana kuin Pohjois-Pohjanmaalla tai Varsinais-Suomessa. Joukkoliikennetukien käyttö sopii myös selvästi paremmin kaupunkilaisille. Työmatkakulujen verovähennyksen laajentamista sen sijaan pidettiin haja-asutusalueilla oikeudenmukaisempana kuin kaupungeissa.

Vaikuttaako polttoaineen hinta henkilöauton käyttöön? Hieman yli puolet kertoi, että henkilöautoilla ajetaan vähemmän, jos polttoaine on kallista. Neljännes vastaajista kuitenkin totesi, että hinta ei vaikuta ajokilometreihin. Suhtautumiseen vaikutti tulotaso: taloudellisesti heikommin pärjäävät ilmoittivat vähentävänsä auton käyttöä, jos polttoaineen hinta nousee.

 

Miten kakku pitäisi jakaa?

Ilmastonmuutoksen hillintä aiheuttaa hyötyjä ja haittoja. Kyselyssä kansalaisilta selvitettiin sitä, miten hyödyt ja haitat pitäisi jakaa, jotta globaali oikeudenmukaisuuden periaate toteutuisi. Vastaajista 78 prosenttia oli sitä mieltä, että teollisuusmaiden on vähennettävä enemmän päästöjään kuin kehittyvien maiden, koska teollisuusmaat ovat historiallisesti vastuussa suurimmasta osasta maailman päästöistä.

Lähes yhtä suuri joukko – 71 prosenttia vastaajista – pitää oikeudenmukaisena sitä, että teollisuusmaat osallistuvat kehittyvien maiden päästöjen vähentämisen kustannuksiin.

Euroopan unionin on näytettävä esimerkkiä päästövähennystoimissa muulle maailmalle — näin ajattelee 60 prosenttia vastanneista. ”On oikeudenmukaista, että Suomi vähentää päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät” -väittämän allekirjoittaa 53 prosenttia vastanneista.

Yli 80 prosenttia vastanneista velvoittaisi eniten päästöjä tuottaville toimialoille suuremmat taloudelliset vastuut ilmastonmuutoksen hillinnän kustannuksista kuin muille. 75 prosenttia vastanneista kieltäisi ilmastolle haitallisen toiminnan ja yhtä suuri joukko kohdistaisi teollisuudelle ja energiatoimialalle nykyistä tiukempia velvoitteita.

Mikä vaikuttaa oikeudenmukaisuuden kokemiseen

Tarvitseeko joku yhteiskunnan tukea?

Köyhimmät kotitaloudet tarvitsevat taloudellista tukea, koska ilmastonmuutoksen hillintätoimet lisääväät kansalaisten eriarvoisuutta. Tätä mieltä on kaksi kolmasosaa vastanneista. Yhtä suuri joukko vastanneista on valmis tukemaan haja-asutusalueilla asuvien elämää taloudellisesti.

Pienituloisten elinkustannusten nousu pidettäisiin vastaajien mielestä (72 %) parhaiten kurissa tukien avulla tai ansiotuloverotusta keventämällä. Vain neljännes vastaajista suuntaisi tuet kaikille.

Oikeudenmukaisuuden tuntemukset kasvavat, kun kansalaiset tietävät kaikkien osallistuvan ilmastonmuutoksen torjuntaan. 60 prosenttia vastanneista odottaa ilmastopäästöjen vähentämisestä aiheutuvien kustannusta jakautuvan tasaisesti yhteiskunnassa.

Pitäisikö ilmastolle aiheutuvien haittojen näkyä palveluiden ja tuotteiden hinnassa? Pitää — näin toteaa hieman alle 60 prosenttia vastanneista.

Mitä minä tiedän?

Ilmastopaneelin kysely kartoitti myös kansalaisten ilmastopoliittista tietämystä. Lähes 80 prosenttia vastanneista ei tiennyt sitä, mihin suuntaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat kehittyneet. Yhtä suuri joukko ei tiennyt sitä, mikä on Suomen hiilineutraalisuustavoite. Tietämyksen ja oikeudenmukaisuuden kokemisen välillä on selvä yhteys. Tässä lisää tehtävää viestinnän ammattilaisille.

Kyselyssä testattiin sitä, kuinka hyvin kansalaiset tunnistavat ilmastopolitiikan peruskäsitteitä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja hiilineutraalisuus olivat käsitteinä tuttuja yli puolelle vastanneista. Vajaa puolet tunnisti sen, mitä ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen, hiilinielu tai ilmastopolitiikka.

Ilmastolaki ja päästökauppa ovat selvästi vaikeampia. Ne tunnisti alle kolmannes vastaajista. Kaikkein hankalimmin tunnistettava oli oikeudenmukainen siirtymä -käsite. Se oli tuttu alle viidesosalle.

”Kansalaisten kokemukset Suomen ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta” -kysely toteutettiin sähköisenä kyselyn viime vuoden kesäkuussa Helsingissä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Kyselyyn vastasi 1487 kansalaista.

Suomen ilmastopaneelin kyselytutkimuksen tulokset voi kokonaisuudessaan ladata koneelleen täältä.

#ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja