Energiayhtiöissä on jatkuva haku päällä
Onko osaajapula energiamurroksen jarru?
17.10.2026, kello 07:16
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto
Muutos möyhii energia-alaa perusteellisesti ja syvältä vielä pitkään. Uudessa normaalissa ei pärjätä enää vanhoilla eväillä. Energiamurros muuttaa työtehtäviä ja nostaa esille uusia osaamistarpeita. Uudet osaamisyhdistelmät nousevat vanhojen rinnalle tai korvaamaan entistä osaamista. Energia-alan koulutus- ja osaamisselvitys arvioi tulevaisuuden osaamistarpeita.
Energia-ala työllistää suoraan noin 23 000 henkilöä. Kun mukaan lasketaan välilliset työllistävät vaikutukset, työllistää energia-ala yli 42 000 henkilöä. Alan työntekijöistä noin 75 prosenttia on toimihenkilöitä tai ylempiä toimihenkilöitä. Loput ovat työntekijöitä, jotka vastaavat asennuksista, kunnossapidosta ja huoltotöistä.
Energia-alan työvoimatarve on kasvussa. Suomi käyttää energiaa entistä enemmän, vaikka samalla energiankäyttö tehostuu. Teollisuuden, liikenteen ja asumisen sähköistyminen lisää sähkönkäyttöä ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Samalla energian tuottaminen polttamalla vähenee. Muutos — tai murros — siis näkyy ja tuntuu energiayhtiöissä.
Pelkästään uusiutuvan energian laajamittainen käyttö ja sen sivuvaikutukset voivat tuottaa Suomeen jopa 50 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvaan energiaan liittyvien asennus- ja huoltotehtävien arvioidaan työllistävän yksin yli 15 000 henkilöä vuonna 2035.
Aikaisemmin energiatoimiala toimi melko itsenäisesti — kuin valtio valtiossa. Sen tehtävänä oli tuottaa energiapalveluita kansalaisille ja teollisuudelle. Nyt energia-ala tekee työtään entistä enemmän ja entistä tiiviimmin yhdessä muiden teollisuustoimialojen kanssa. Sektori-integraatioksi kutsuttu ilmiö edellyttää uudenlaista osaamista ja uusia ammatteja.
Varsinaisen energiantuotannon ja -jakelun ulkopuolelta mukaan tunkee sektorirajat ylittäviä megatrendejä. Tekoäly ja data-analytiikka ovat kasvia aloja, joihin energiayritysten on osattava tarttua.
Mikä on perinteet mullistavan muutoksen syy? Teknologinen kehitys tähtää yhä tehokkaampaan energiankäyttöön. Energian päästöttömyys, puhtaus ja edullinen hinta korostuvat. Aivan uusia vaatimuksia ovat kansallinen huoltovarmuus ja turvallisuus.
Energia-alan koulutus- ja osaamisselvityksen mukaan energiatoimiala tarvitsee tulevaisuudessa laaja-alaista osaamista kyberturvallisuudesta, projektijohtamisesta ja luonnontieteistä. Matemaattisten taitojen osaajille on kysyntää. Asiakaspalvelu, myynti ja viestintä ovat kasvavia alueita — ympäristövastuun ja kestävän kehityksen taitajia tarvitaan.
— Uusiutuvien energiajärjestelmien ja teknologioiden kehittäminen, käyttöönotto ja laajentuminen ovat monitieteellistä ja monialaista työtä. Tulevaisuudessa kaikki insinööritieteiden alat nousevat energia-alan osaamistarpeiden kannalta tärkeiksi, selvitys huomauttaa.
Vastaako koulutusjärjestelmä alan tarpeisiin?
Uusi teknologia kehittyy hengästyttävällä vauhdilla. Samalla jatkuvan oppimisen merkitys korostuu. Osaamisvaatimukset haastavat jo koko energia-alan kentän: ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulut ja yliopistokoulutuksen.
Energia-alan koulutus- ja osaamisselvityksen mukaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjonta vastaa tällä hetkellä hyvin energiayritysten tarpeita. Ammattikouluista sen sijaan valmistuu liian vähän energia-alalle sopivia osaajia. Lisäksi ammatilliset tutkinnot ovat osin puutteellisia.
— Ammatillisessa koulutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perusosaamisen tason nostamiseen ja laatuvaihteluiden vähentämiseen, selvityksessä todetaan.
Energiayhtiöissä ollaan huolissaan siitä, että ammatillisessa koulutuksessa itsenäinen opiskelu ja etäopiskelu ovat kasvussa. Energiayhtiöt päinvastoin toivovat, että ammatillisessa koulutuksessa panostettaisiin nykyistä enemmän ”kädestä pitäen opetukseen” ja ohjaukseen.
— Vastuu opiskelijan ammattiosaamisen hankkimisesta on siirtynyt yhä enemmän työpaikoille. Ammatillinen toisen asteen koulutus ei tuota riittävästi pätevyyttä kaikkiin energia-alan työtehtäviin, todettiin selvityksen yhteydessä energiayhtiöille tehtyjen haastatteluiden vastauksissa.
Ammatillisen koulutuksen tarpeiden ennakointi on kuitenkin hankalaa. Selvitys huomauttaa, että esimerkiksi elektroniikka- ja automaatioalan osaajien tarve vähenee merkittävästi, mutta samalla sähkö- ja energia-asentajien tarve on vahvassa kasvussa.
Selvitys ennustaa energia-alan koulutusrakenteen muuttuvan. Vuoteen 2045 mennessä koulutuskysynnästä 45 prosenttia kohdistuisi ammatillisiin tutkintoihin ja 55 prosenttia korkeakoulututkintoihin. Korkeakoulutettujen kysynnän siis pitäisi kasvaa. Tämänhetkisen tilanteen mukaan osaajien kysyntä energiayhtiöissä jakaantuu tasan ammatillisten ja korkeakoulutettujen välillä.
Energia-alan koulutustarjonta on kuitenkin kasvanut viimeisten vuosien aikana. Etenkin korkeakoulutettuja valmistuu alalle selvästi aikaisempaa enemmän. Selvityksen mukaan suunta säilyy samanlaisena myös tulevaisuudessa.
— Ammatillisen koulutuksen tarve säilyy merkittävänä jo sen vuoksi, koska tulevina vuosina poistumat työmarkkinoilta ovat suuria. Nuorten ikäluokkien pienemisen vuoksi on tärkeä pitää huolta toimivista ja houkuttelevista osaamispoluista, selvitys huomauttaa.
Kuka haluaa töihin energia-alalle?
Energia-alan koulutus on vetovoimaista, selvitys toteaa. Osa tutkinnon suorittaneista — ehkä jopa liian suuri osa — suuntaa kuitenkin töihin muille toimialoille, jolloin energiayritykset jäävät nuolemaan näppejään. Siksi energia-ala on huolissaan työvoiman saatavuudesta ja kärsii siitä.
Pelkkä koulutuksen vetovoima ei riitä turvaamaan energiayritysten työvoiman saantia. Selvitys huomauttaa, että energia-alan yritysten on kasvatettava tarjolla olevien työtehtävien vetovoimaisuutta.
— Energia-alan yritysten on tehtävä aktiivista ja pitkäjänteistä työtä vetovoiman vahvistamiseksi, yhdessä ammattiopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Yhteistyö varmistaa myös koulutuksen laadun ja sisällön.
Mitä uutta tiedossa?
Selvityksen mukaan Power-to-X on hyvä esimerkki uudenlaisesta osaamisesta, jossa yhdistyy useampi teknistieteellinen aihepiiri. Power-to-X tarkoittaa sitä, että sähkön avulla valmistetaan uusia energiatuotteita, esimerkiksi elektrolyysin avulla vedestä vetyä tai synteettisiä polttoaineita.
Kaukolämmityksen sähköistyminen, hukkalämpöjen hyödyntäminen, aurinkoenergia ja biopolttoaineet ovat myös monen osaamisalueen yhdistelmiä.
Tuulivoima on hyvä esimerkki nopeasti tapahtuneesta kasvusta ja muuttuneista osaamistarpeista. Tuulivoiman rakentaminen kääntyi nopeaan kasvuun, kun tuulisähkön kilpailukyky parani. Kaikki uudet tuulivoimalaitokset on jo pitkään rakennettu markkinaehtoisesti. Samalla tuulivoiman teho Suomessa on jo lähes 10 000 megawattia. Tuulisähkön osuus oli viime vuonna 27 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä.
Selvitys arvioi, että tuulivoima-alan työllistävä vaikutus nelinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Näin nopea kehitys asettaa jo selviä paineita yritysten rekrytoinneille ja kansalliselle koulutusjärjestelmälle. Sama voi toteutua aurinkovoiman rakentamisessa ja pienydinvoimassa.
Asennus, huolto ja kunnossapito — puutelistan kärjessä
Osaamisselvityksen mukaan energiayhtiöissä on eniten pulaa asennus-, huolto- ja kunnossapitotöitä tekevistä ammattilaisista. Erityisesti sähkö- ja automaatioasentajia sekä huoltoteknikkoja tarvitaan jatkuvasti. Selvitys ennustaa erityisesti tuulivoima-asentajien tarpeen kasvavan.
Hankekehityksen, kaavoituksen ja lupaprosessien osaajat ovat niukka luonnonvara asiantuntijapuolella. Energia-alan yrityksillä on ollut jo pitkään vaikeuksia löytää kokeneita projektipäälliköitä, YVA-projektipäälliköitä ja ympäristöasiantuntijoita, jotka hallitsevat mm. luontoselvitysten tekemisen.
— Kaavoitusosaajat siirtyvät herkästi tuulivoimayhtiöiden palvelukseen, mikä on jättänyt osaamisvajetta mm. julkiselle sektorille, selvitys toteaa.
Monissa energia-alan töissä korostuu vahva käytännön osaaminen — etenkin silloin, kun töitä tehdään hanskat rasvassa. Tällaisia töitä ovat sähkö-, automaatio-, konetekniikan ja hydrauliikan työt. Niiden osaajista on jatkuva pula. Työt edellyttävät turvallisuusosaamista ja korkean paikan työskentelyn hallintaa.
Asiantuntijatehtävissä tarvitaan yhä enemmän viestintäosaamista, neuvottelutaitoja ja kykyjä hallita monimutkaisia sidosryhmäsuhteita. Englannin kielen osaamisen on entistä yleisempää, kun toimiala kansainvälistyy.
Energiayhtiöiden avoimet työpaikat ovat haluttuja ja niihin on pääasiassa ollut tarjolla osaavia hakijoita. Poikkeuksena ovat toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet, joita on ollut vaikea saada.
Energia-alan koulutus- ja osaamisselvityksen toteuttivat Aleksi Räsänen, Tarja Lang & Mika Tammilehto Hämeen ammattikorkeakoulusta. Selvitys on kokonaisuudessaan ladattavissa täältä.
#työelämä
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja