Direktiivi parlamentin ja ympäristöneuvoston syynissä

Päästökauppa ohjaa yhä enemmän

30.06.2022, kello 13:25

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Päästökauppaa ohjaavan direktiivin muutostöiden jäljiltä markkinoilta imuroidaan nykyistä enemmän päästöoikeuksia. Myös ilmaisten päästöoikeuksien määrä supistuu. Euroopan parlamentti ja ympäristöneuvosto ovat ilmaisseet kantansa EU-komission laatimaan päästökauppadirektiivin muutosesitykseen.

EU:n päästökauppadirektiiviin uudistaminen etenee EU-komission tekemän ehdotuksen pohjalta. Uudistaminen on osa ”Fit for 55” -paketin lainsäädäntötyötä. Poliittinen vääntö aiheen ympärillä on kuitenkin kovaa. Euroopan parlamentti sai kantansa valmiiksi 22.6. vasta toisella yrittämisellä. Jäsenmaiden ympäristöministereistä kostuvan ympäristöneuvoston työ valmistui 29.6. — sekin pitkällisten neuvotteluiden jälkeen.

Nyt kaksi tärkeää näkemystä päästökauppadirektiivin kehittämistarpeista on kuitenkin saatu valmiiksi. Tämä antaa hyvät lähtökohdat Euroopan parlamentin, jäsenmaiden ja EU-komission välisiin kolmikantaneuvotteluihin.

Euroopan parlamentin ja ympäristöneuvoston näkemykset ovat samansuuntaiset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, etteikö linjauksiin voisi tulla muutoksia tulevan poliittisen käsittelyn aikana. Asiantuntijoiden mielestä nyt tehdyt linjaukset edustavat kuitenkin jo suuren enemmistön näkemyksiä, joiden perusteella voi ennakoida tulevia päätöksiä.

Kuinka paljon vähennetään?

Uuden päästövähennystavoitteen asettaminen oli Euroopan parlamentissa vaikein kysymys. Etenkin parlamentin vasemmisto- ja ympäristöpuolueet olisivat halunneet kovempia päästövähennyksiä kuin mihin parlamentin lopullinen kanta asettui.

Omassa ehdotuksessaan EU-komissio esittää, että Euroopan unionin päästöjä vähennettäisiin 61 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuosi on 2005.

Euroopan parlamentin lopullinen näkemys asettui neuvotteluiden jälkeen pari prosenttiyksikköä korkeammalle 63 prosenttiin. Asiantuntijoiden mielestä tämä on ”maltillinen” tavoite. Tavoite saavutettaisiin vähentämällä liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrää nopeammin kuin mitä komissio esittää. Päästöoikeuksien imurointi markkinoilta luo niukkuutta, nostaa päästöoikeuksien hintaa ja vauhdittaa valitsemaan päästöttömiä energiamuotoja.

Ympäristöneuvostolle EU-komission 61 prosentin päästövähennystavoite sen sijaan kelpaa.

Lisäksi Euroopan parlamentti ja ympäristöneuvosto haluavat molemmat vähentää kertaluonteisesti päästöoikeuksien määrää markkinoilla. Samaa esittää myös komissio alkuperäisessä esityksessään.

Euroopan parlamentin ja ympäristöneuvoston näkemykset eroavat kuitenkin siinä, kuinka paljon markkinoilla pitäisi olla liikkeessä vapaasti ostettavia päästöoikeuksia. Parlamentti haluaisi vähentää niiden määrää enemmän kuin EU-komissio ja ympäristöneuvosto.

Miten säädellä päästöoikeuksien määrää?

EU:n päästökauppajärjestelmä sisältää markkinavakausmekanismin, jonka avulla säädellään päästöoikeuksien määrää markkinoilla. Mekanismi hillitsee ennen kaikkea päästöoikeuksien ylitarjontaa. Markkinavakausmekanismi otettiin käyttöön vuonna 2019 sen jälkeen, kun päästöoikeuksien hinta oli pitkään kyntänyt pohjamudassa ylitarjonnan vuoksi. Tilanne rapautti koko päästökauppajärjestelmän uskottavuutta, jota korjaamaan markkinavakausmekanismi kehitettiin.

Nyt tilanne on päinvastainen. Päästöoikeuksien hinta on pitkään ollut lähes pilvissä — taloudellinen kipukynnys on jo lähellä. Siksi Euroopan parlamentti ja ympäristöneuvosto ehdottavat, että markkinavakausmekanismin yhteyteen liitettäisiin selkeä laskentamalli, joka lisäisi päästöoikeuksien määrää markkinoilla, jos päästöoikeuksien hinta nousee tietyn tason yläpuolelle. Tämä varmistaisi sen, että päästöoikeuksien hinta pysyisi kohtuuden rajoissa. Komission esitys ei kuitenkaan sisällä samanlaista ehdotusta.

Ilmaisten oikeuksien määrä supistuu

EU:n päästökauppajärjestelmässä osa päästöoikeuksista jaetaan ilmaiseksi. Tällä on tuettu esimerkiksi maailmalla kilpailevien toimialojen asemaa, koska muualla maailmassa ei ole käytössä samanlaista yrityksille ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavaa järjestelmää.

Euroopan parlamentti haluaisi lopettaa ilmaisten päästöoikeuksien jakamiseen kokonaan vuoteen 2032 mennessä ja ympäristöneuvosto vuoteen 2035 mennessä ns. CBAM-toimialan yrityksiltä. CBAM-toimialoja ovat rauta-, teräs-, alumiini-, sementti- ja lannoiteteollisuus. Lisäksi Euroopan parlamentti haluaisi poistaa ilmaisjaon myös kemian teollisuudelta ja vetyteollisuudelta.

Ilmaisten päästöoikeuksien poistamiseen liittyy kuitenkin ehto. Samalla Euroopan unionin ulkorajoilla otettaisiin käyttöön hiilirajamekanismi — tai hiilitullit, kuten asia kansanomaisesti ilmaistaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että unionin ulkopuolelta tuotaville CBAM-tuotteille asetettaisiin ylimääräinen sertifikaattimaksu. Sen suuruus olisi sama kuin mitä Euroopan unionin alueella toimivat CBAM-toimialojen yrityksen joutuvat maksamaan hankkimistaan päästöoikeuksista. Ratkaisu asettaisi kaikki CABM-toimialat tasavertaiseen asemaan unionin sisämarkkinoilla.

Ilmastopolitiikan näkökulmasta CBAM-sertifikaatti osoittaisi myös sen, miten paljon päästöjä esimerkiksi Euroopan unionin ulkopuolella valmistetun teräksen tuottaminen on aiheuttanut — ei yhtään hullumpi tieto.

EU-komission alkuperäisessä ehdotuksessa ilmaisten päästöoikeuksien jakaminen haluttaisiin sitoa ”energia-auditointeihin”. Ehdotuksen sisältö on kuitenkin vielä epäselvä — kuten on myös Euroopan parlamentin näkemys ehdotukseen.

Jätteenpoltto mukaan?

Tulevaisuudessa jätteenpoltto on päästökaupan piirissä, mikäli Euroopan parlamentti ja ympäristöneuvosta saisivat päättää. Parlamentin mielestä EU-komission pitäisi tehdä asiasta arvio ja ehdotus vuoteen 2024 mennessä. Tavoitteena olisi saada jätteenpoltto mukaan päästökauppajärjestelmään vuoden 2026 alusta.

Ympäristöneuvosto ei esitä yhtä tiukkaa aikataulua. Sille riittää, että komission esitys olisi valmis vuonna 2026 ja kauppa käynnistyisi vuoden 2031 alussa.

Komissio haluaisi heivata biomassoja polttavat laitokset kokonaan ulos päästökaupasta. Tämä koskisi sellaisia laitoksia, jotka käyttävät vähintään 95 prosenttia biomassoja. Miksi biomassoja käyttävien laitosten pitäisi olla päästökaupan piirissä, koska biomassojen käyttö ei aiheuta päästöjä eikä tällaisten laitosten tarvitse ostaa päästöoikeuksia? Syy on päästöoikeuksien ilmaisjako.

Jos päästöoikeuksia jaetaan ilmaiseksi, niin tasapuolisuuden nimissä niitä jaetaan kaikille saman toimialan yrityksille. Jos niitä jaetaan maakaasua käyttäville laitoksille, niin niitä on jaettava myös biomassoja käyttäville laitoksille. Päästöoikeudet ovat rahanarvoista tavaraa ja niiden jakaminen ilmaiseksi vaikuttaa yritysten kilpailuasemaan. Jos laitos savustetaan ulos päästökaupasta, saa se heittää hyvästit myös ilmaisille päästöoikeuksille

Uusi päästökauppa ei ole laajennus

Markkinaehtoisesti toimiva päästökauppa on oiva tapa vähentää myös kiinteistöjen lämmityksen, tieliikenteen ja meriliikenteen fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Siksi Euroopan parlamentti ja ympäristöneuvosto kannattavat päästökaupan laajentamista.

Käytännössä tieliikenteen ja lämmityksen päästökauppajärjestelmät toimisivat itsenäisinä kauppajärjestelminä — ne eivät olisi nykyisen päästökauppajärjestelmän laajennus. Lisäksi toimialojen päästöjä tarkasteltaisiin taakanjakosektorilla päästökauppasektorin sijasta.

Euroopan parlamentin mielestä kaupallisten rakennusten lämmitystä ja liikennettä koskeva päästökauppa voitaisiin ottaa käyttöön jo vuonna 2025. Komission esityksessä käyttöönotto tapahtuisi vuonna 2026. Yksityisiä rakennuksia koskevan päästökaupan aloitus sen sijaan voitaisiin siirtää vuoteen 2029.

Ympäristöneuvoston näkemys on samansuuntainen. Liikennettä ja kiinteistöjen lämmittämistä koskeva päästökauppa voitaisiin aloittaa vuonna 2027 — yksityisten ja kaupallisten rakennusten osalta kuitenkin samanaikaisesti.

Parlamentti haluaisi asettaa liikenteen ja lämmityksen päästöoikeuksille 50 euron hintakaton ilmaan päästetyltä hiilidioksiditonnilta.

#ilmastopolitiikka #päästökauppa