Maakaasua vähemmän, kivihiiltä enemmän

Päästöt supistuivat — kriisistä huolimatta

25.04.2023, kello 15:57

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöt supistuivat 1,3 miljoonalla tonnilla viime vuonna. Päästökauppasektorin yhteenlasketut päästöt olivat 19,0 miljoona tonnia, mikä on 6,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Tämän tietää Energiaviraston keräämä tilasto.

Päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen jatkui, vaikka energiakriisi ja Venäjän hyökkäys mylläsivät polttoainepalettia. Kun energiaraaka-aineiden tuonti Venäjältä katkesi, oli venäläiselle maakaasulle, puuhakkeelle ja sähkölle keksittävä nopeasti korvaavia vaihtoehtoja.

Maakaasun tarjonta supistui ja samalla Keski-Euroopasta saatavan maakaasun hinta nousi. Siksi maakaasun käyttö laski viime vuonna jopa 54,1 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.

Kivihiilen käyttö sen sijaan kasvoi 23,3 prosenttia. Kivihiilellä korvattiin maakaasun käyttöä etenkin suurten rannikkokaupunkien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa.

Merkittävä kivihiilen käytön kasvuun vaikuttava tekijä oli Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen paluu aktiiviseen tuotantoon. Pelkkää sähköä tuottava laitos oli pitkään reservissä, mutta viime vuonna oli taas tositoimissa.

Energiaturpeen käyttö supistui viime vuonna 6,2 prosenttia, mikä saattaa olla energiakriisin aikana yllättävää. Toisaalta energiayhtiöt ovat jo pitkään pyristelleet eroon turpeesta. Kun päästöoikeuksien hinta on korkealla, on turpeella tuotettu energia erittäin kallista.

Yleensä turve ja biopolttoaineet ovat täydentäviä tai vaihtoehtoisia polttoaineita. Kun puuhakkeen tuonti Venäjältä loppui, odotettiin venäläisen puuhakkeen korvautuvan turpeella ja kotimaisilla biopolttoaineilla. Näin saattoi käydä, mutta tästä huolimatta uusiutuvien polttoaineiden käyttö väheni kymmenellä prosentilla vuoteen 2021 verrattuna.

Puolet kaikista päästöistä

Päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöt olivat 43 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä (47,7 miljoonaa tonnia) vuonna 2021. Päästökauppasektori kattaa energiantuotannon ja teollisuuden päästöt.

Päästökauppasektorin päästöjen tilastoinnista vastaa Energiavirasto, joka julkisti viime vuotta koskevat tilastot huhtikuun alussa. Päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästöistä ei ole vielä tietoa. Tilastokeskus on ilmoittanut antavansa ennakkotietoja kaikista Suomen päästöistä toukokuun lopussa, mutta lopulliset viime vuotta koskevat tilastot julkaistaan vasta vuoden lopussa.

Sähköntuotanto lähes päästötöntä

Kymmenessä vuodessa päästökauppasektorin päästöt ovat supistuneet vajaasta 32 miljoonasta tonnista 19 miljoonaan tonnin. Päästövähennysten kärjessä rynnii sähköntuotanto. Kun Olkiluodon uusi voimalaitos käynnisti toimintansa, on suomalaisesta sähköntuotannosta reilusti yli 90 prosenttia päästötöntä. Tuotetusta kaukolämmöstä puolet on päästötöntä.

Energiaviraston tilastojen mukaan päästökauppasektorin suurimpia päästelijöitä olivat viime vuonna polttolaitokset: fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä lämpökeskukset. Ne tuottivat kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä kahdeksan miljoonaa tonnia — 42 prosenttia kaikista päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöistä.

Toiseksi suurimpia päästelijöistä olivat rauta- ja terästehtaat. Niiden yhteenlaskettu päästömäärä oli viime vuonna 4,3 miljoonaa tonnia. Mineraaliöljyjen jalostus aiheutti 2,7 miljoonan tonnin päästöt ja paperiteollisuus 1,8 miljoonan tonnin päästöt.

Eniten päästöjään vähensi paperiteollisuus (22 %) ja toiseksi eniten kalkkiteollisuus (19 %). Raudan ja teräksen valmistuksessa päästöt vähenivät 16 prosenttia. Mineraaliöljyjen jalostus oli päästökauppasektorilla ainoa toimiala, jolla päästöt kasvoivat (7 %).

Kun energiantuotannon päästöt ovat riippuvaisia ulkolämpötilasta, vaikuttaa teollisuuden päästöihin suhdanteet.

Kuinka yksittäiset laitokset päästelivät?

Energiaviraston tilastot kertovat yritysten kokonaispäästöt, mutta myös yksittäisten laitosten aiheuttamat päästöt.

Yrityksistä eniten kasvihuonekaasupäästöjä aiheutti SSAB Europe Oy (3,7 miljoonaa tonnia). Kakkosena oli pääkaupungin energiahuollosta vastaava Helen Oy (2,7 miljoonaa tonnia) ja kolmosena Neste Oyj (2,6 miljoonaa tonnia).

Kaikkien muiden päästökauppasektorilla toimivien yritysten päästöt ovat selvästi pienempiä. Neljänneksi suurin Finnsementti Oy aiheutti 0,9 miljoonan tonnin päästöt.

SSAB Europe Oy:n Raahen terästehdas on Suomen suurin yksittäinen päästölähde. Viime vuonna tehdas päästi ilmaan 3,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Toiseksi suurin on Neste Oyj:n Porvoon jalostamo (2,6 miljoona tonnia) ja kolmanneksi suurin on Helen Oy:n Hanasaaren B -voimalaitos (1,3 miljoonaa tonnia). Neljänneksi kirii Salmisaaren B voimalaitos (0,9 miljoonaa tonnia).

Outokumpu Stainless Oy:n Tornion tehtaat tuottivat kasvihuonekaasupäästöjä 0,6 miljoonaa tonnia ja Borealis Polymers Oy:n tuotantolaitokset 0,55 miljoonaa tonnia. Oy Alholmens Kraft Ab:n Pietarsaaren voimalaitos tuotti hiilidioksidia ilmakehään 0,5 miljoonaa tonnia ja Finnsementin Paraisten sementtitehdas lähes saman verran.

#ilmastopolitiikka #tilastot