Syynissä energiavuosi 2021

Päästöttömät nousuun

14.01.2022, kello 14:03

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Päästöttömät nousuun

Suomi tuotti päästötöntä sähköä enemmän kuin koskaan energiavuoden 2021 aikana. Samalla turpeen käyttö energiantuotannossa kääntyi syöksykierteeseen.

Suomi käytti sähköä viime vuonna 86 terawattituntia. Tämä on 4,6 terawattituntia ja kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Talouden piristyminen käänsi etenkin teollisuuden sähkönkäytön odotettua pirteämpään nousuun.

Energiatoimiala saavuttaa päästövähennystavoitteensa sähköntuotannon osalta etuajassa. Viime vuonna päästöttömän sähkön osuus kiipesi ennätykseen: 87 prosenttia suomalaisesta sähköstä oli päästötöntä.

Suurimman palasen suomalaisesta sähkökakusta haukkaa ydinvoima. Sen osuus viime vuonna oli 26,3 prosenttia. Toiseksi eniten sähköä tuotettiin vesivoimalla (18 %) ja kolmanneksi eniten biomassoilla (15,6 %).

Tuulivoiman kapasiteetti kasvoi, mutta tämä ei näy vielä täysimääräisesti tuotantoluvuissa. Loppuvuoden aikana valmistuneet laitokset eivät ole päässeet vielä näyttämään sitä, mistä kana pissii.

Tuulisähkön osuus viime vuoden kakusta oli 9,3 prosenttia. Tuotannossa ei tapahtunut kasvua edelliseen vuoteen verrattuna — syynä normaalia heikompi tuulivuosi.

Miksi sähkön hintavaihtelelut yleistyivät ja syvenevät — se kerrotaan täällä.

Maakaasun osuus sähköntuotannossa oli 4 prosenttia ja kivihiilen 3,6 prosenttia. Kaasun korkea hinta vähensi sen käyttöä ja lisäsi halvemman kivihiilen käyttöä. Kivihiilen osuus oli 3,6 prosenttia. Kivihiilen käytön arvioidaan kuitenkin vähenevän rajusti sähköntuotannossa jo tämän vuoden aikana. Sen käyttö saattaa loppua kokonaan jo lähivuosien aikana — reilusti ennen kivihiilen kieltolain asettamaa määrävuotta 2029.

Paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan turpeen polttelu sähköntuotannossa supistui. Sen osuus sähköntuotannon kakusta oli enää 1,7 prosenttia. Markkinaehtoisesti toimiva päästökauppa on tehnyt tehtävänsä. Turpeen käyttö energiantuotannossa on jo niin kallis ratkaisu, että sillä tuotetut kilowattitunnit eivät pärjää kilpailussa markkinoilla.

Jätteiden osuus sähköntuotannossa oli 0,9 prosenttia. Jätteitä käyttävissä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa syntyy kaukolämmön kyytipoikana jonkin verran sähköä.

Tuontia viidennes

Sähkön nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — kattoi viidenneksen Suomessa käytetystä sähköstä. Energiaksi muutettuna nettotuonti oli 17 terawattituntia. Tämä on 2,3 terawattituntia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Sähkön tuonti Venäjältä kasvoi yli 200 prosenttia (+5,8 TWh). Tuonti pohjoismaisilta markkinoilta laski vastaavasti 3,5 terawattitunnilla (19 %). Viroon sähköä vietiin 0,1 terawattituntia enemmän (1 %) kuin vuotta aikaisemmin.

Tuontiin vaikuttaa sähkön hinta. Sähköä tuodaan, jos hinta on sopiva — halvempi kuin kotimaassa tuotetun sähkön hinta. Tuonti Venäjältä on laskenut reilusti takavuosista, jolloin sähköä tuotiin vuodenajasta riippumatta johdot punaisina.

Hullujen tuontivuosien jälkeen kapasiteettipulan kanssa painiskelevat venäläiset ovat rajoittaneet sähkönsä vientiä etenkin päiväsaikaan. Kun ylimääräiset kapasiteettimaksut heikentävät venäläisen sähkön kilpailukykyä pohjoismaisilla markkinoilla, painottuu tuonti Venäjältä yöajan tunteihin, jolloin kapasiteettimaksuja ei ole.

Yhteistuotanto hiipuu

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto oli vuosikymmenet suomalaisen energiajärjestelmän ylpeys. Sähköä ja lämpöä tuottavien laitosten hyötysuhde on erinomainen. Tämä tarkoittaa sitä, että laitoksen käyttämästä energiaraaka-aineesta saadaan mahdollisimman paljon irti valmista energiaa — sähköä ja kaukolämpöä. Lisäksi yhteistuotanto on joustava tuotantomuoto.

Yhteistuotanto on kuitenkin menettänyt kilpailukykynsä. Laitoksilla tuotettu sähkö ei pärjää markkinoilla muilla tavoilla tuotetun sähkön kanssa. Kaukolämpöä tuottavat yhtiöt taas investoivat mieluummin sellaisiin laitoksiin, jotka tuottavat pelkkää lämpöä — tai lämpö hankitaan kokonaan muista lähteistä.

Yhteistuotannon laskeva trendi näkyy tilastoissa. Vielä kymmenen vuotta sitten yhteistuotantolaitokset tuottivat vajaat 17 000 gigawattituntia sähköä yli 3300 megawatin teholla. Viime vuonna tehoa oli käytettävissä yhä yli 3000 megawattia, mutta laitosten sähkösaalis oli kutistunut vuonna 2020 reiluun 9000 gigawattituntiin. Trendi on ollut vuodesta toiseen laskeva.

Viime vuosi oli kuitenkin poikkeus. Yhteistuotantolaitokset jauhoivat sähköä 10 200 gigawattituntia — hieman enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tähän vaikutti sähkön kallistuminen loppuvuoden aikana. Tämä näkyi myös kivihiilen käytön kasvuna.

 

Teollisuustoiminta piristyi

Sähkönkäyttö jakaantui perinteiseen tapaan tasaisesti teollisuuden ja kotitalouksien kesken. Teollisuuden osuus sähkönkäytöstä viime vuonna oli 44 prosenttia (38 TWh) — kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Tämä on kuitenkin vähemmän kuin teollisuuden sähkönkäyttö viimeisten kymmenen vuoden aikana, jolloin teollisuuden vuotuinen käyttö on ollut 40 terawattitunnin tuntumassa — usein ylittänyt sen.

Teollisuudesta eniten sähköä käyttää metsäteollisuus. Sen osuus oli 21 prosenttia viime vuonna. Toiseksi eniten sähköä käytti metallinjalostusteollisuus (11 %), kolmoseksi kiri kemianteollisuus. Viime vuonna kemianteollisuus oli teollisuudenaloista ainoa, jonka sähkönkäyttö väheni — vajaat seitsemän prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Saman verran kuin mitä metallinjalostusteollisuus kasvatti sähkönkäyttöään.

Asuminen ja maatalous käyttivät sähköstä 28 prosenttia — palvelut ja rakentaminen 25 prosenttia.

Päästöjen väheneminen pysähtyi — hetkellisesti

Sähköntuotanto aiheutti 4,3 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt viime vuonna. Tämä on huimasti vähemmän kuin vuonna 2010, jolloin sähköntuotanto päästi ilmaan 19 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Viimeisten kymmenen vuoden aikana sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 70 prosenttia.

Suomalainen sähköntuotanto on puhdistunut vauhdilla. Joka vuosi rakennetaan noin tuhat megawattia uutta tuulivoimalaitoskapasiteettia. Kun Olkiluodon uusi ydinvoimalaitos käynnistyy tänä vuonna, on suomalaisesta sähköntuotannosta yli 90 prosenttia päästötöntä.

Viime vuonna sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen väheneminen kuitenkin pysähtyi. Päästöjä syntyi yhtä paljon kuin vuonna 2020. Syy tähän oli talouden elpyminen ja sähkön huima kallistuminen loppuvuoden aikana. Näiden seurauksena sähköä tuotettiin aikaisempaa enemmän mm. kivihiilellä, jonka kilpailukyky yllättäen parani.

Vesivoima porskuttaa

Suomalaiset vesivoimalaitokset tuottivat sähköä viime vuonna vajaat 16 terawattituntia. Tämä ylittää normaalin vesivuoden sähkösaaliin noin kolmella terawattitunnilla. Myös vuodet 2020, 2016, 2015 ja 2012 olivat tuotannoltaan samaa luokkaa.

Vuosi 2019 oli viimeisten kymmenen vuoden aikana surkein vesivuosi. Silloin vesisähköä syntyi vain 12 terawattituntia.

Suurin vesisähkösaaliiseen vaikuttava tekijä on laitosten käytettävissä oleva veden määrä. Suomeen ei rakenneta uusia vesivoimalaitoksia. Uutta tehoa saadaan lisää ainoastaan silloin, kun vanhoja laitoksia saneerataan ja niihin tehdään tehonkorotuksia.

Vesivoima on Suomessa ylivertainen ja lähes ainoa todellinen säätäjä. Vesivoimalaitosten avulla voidaan nopeasti lisätä tai vähentää sähkön määrää verkoissa. Säätämistä tarvitaan etenkin tuulivoimalaitosten jättämien reikien tai äkillisen ylitarjonnan paikkailuun.

 

Energiavuosi 2021 -esityksen voi ladata kokonaisuudessaan koneelleen täältä.

#energia ja asiakas #energiamarkkinat #tilastot
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja