COP30:

Pariisin sopimuksen kymppisynttärien anti jäi laihaksi

26.11.2025, kello 12:43

Teksti Petteri Haveri | Kuva Scanstockphoto

Ilmastopolitiikan kansainväliset neuvottelut ovat usein monimutkaisia ja täynnä kompromisseja. COP30-kokous Belémissä, Brasiliassa, ei ollut poikkeus. Kokousten asialista paisuu, kun osapuolet tuovat pöytään lisäehdotuksiansa ja tavoitteitansa. Tämä ilmiö tunnistettiin jo aiemmissa kokouksissa, mutta sille ei vieläkään löydetty toimivaa ratkaisua.

Belémissä puhuttiin jälleen paljon rahasta ja ilmastotoimien rahoituksen riittävyydestä. Kehittyvät maat tulevat ilmastokokouksiin hakemaan rahoitusta, öljymaat suojelemaan omaa talouttansa ja edistyneet teollisuusmaat hakemaan muiden osallistumista päästövähennyksiin. Nousevien talouksien BRICS-ryhmä (Brasilia, Intia, Kiina, Venäjä, Etelä-Afrikka, Egypti, Etiopia, Iran, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Indonesia) määrittää enenevästi agendaa. Ryhmän päästöjen osuus on jo lähes puolet globaaleista päästöistä.

Karavaani kulkee, koirat haukkuvat

Vaikka ilmastotoimissa päästiin jälleen eteenpäin, on etenemistahti liian hidas suhteessa ilmastotavoitteisiin. Myös johtajuus on yhä haussa: EU:n päästöjen ja talouden merkityksen pienentyessä, Yhdysvaltojen pitäessä matalaa profiilia ja Kiinan vasta totutellessa teollisuusmaan rooliin kansainvälisen ilmastopolitiikan suunnannäyttäjä puuttuu.

COP30:n keskeinen lopputulos oli ns. "Global Mutirão" -päätös, joka korostaa kollektiivisia ponnistuksia ilmastoratkaisujen skaalaamiseksi maailmanlaajuisesti. Kokouksessa ei tälläkään kertaa saavutettu sopimusta fossiilisten polttoaineiden alasajosta, vaan päädyttiin vapaaehtoisiin tiekarttoihin, jotka jäävät YK:n virallisen ilmastoprosessin ulkopuolelle. Tämä kompromissi syntyi, kun osa maista — erityisesti Euroopan ja Latinalaisen Amerikan valtiot — pettyi siihen, että sitovaa tiekarttaa ei saatu aikaiseksi, koska fossiilisia raaka-aineita tuottavat maat vastustivat sitä voimakkaasti.

Rahoituksen puolella kehittyvät maat saivat ilmastokokoukselta sitoumuksen kolminkertaistaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoitus vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittanee noin 120 miljardin dollarin vuotuista rahoitustasoa — ainakin tavoitteena.

Vaikka viralliset päätökset jäivät osin vaatimattomiksi, epäviralliset koalitiot ja vapaaehtoiset tiekartat voivat vauhdittaa käytännön ilmastotoimia. Johtajuuden puute ja kinastelut rahoituksen oikeasta suuruusluokasta ovat edelleen suuria haasteita, jotka hidastavat etenemistä kohti Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitetta.

Lähde

#ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka