Sähkö, lämpö ja siirto eivät yksin enää riitä

Perinteet murtuvat

25.03.2021, kello 10:12

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Perinteet murtuvat

Uudet liiketoimintamuodot rynnivät perinteisten energian jakelun ja myynnin rinnalle. Kun uusia palvelutuotteita kehitetään, tarvitsee energia-ala runsaasti uudenlaista osaamista. Suurimmat haasteet ovat kuitenkin kaupallisia.

Maailma pyörii yhä vauhdikkaammin uusiutuvan energian ympärillä. Uusiutuva energia on ratkaisu ilmastonmuutokseen ja siksi se on ilmastopolitiikan ytimessä pitkään. Lukemattomissa eri muodoissaan käytettävä uusiutuva energia ohjaa myös energiayhtiöiden liiketoiminnan kehittymistä.

— Fossiilisten polttoaineiden käyttö korvautuu päästöttömällä sähköllä. Siksi päästöttömän sähköntuotannon määrä parhaimmillaan moninkertaistuu myös Suomessa. Tämä asettaa kovia haasteita sähköjärjestelmälle. Sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon jättämiä vaikeasti ennustettavia reikiä olisi kyettävä paikkailemaan tehokkaasti ja taloudellisesti järkevillä tavoilla, toteaa Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Riina Heinimäki.

— Tässä on selvä tilaus uudelle liiketoiminnalle.

Vaihtelevan sähköntuotannon jättämiä reikiä voidaan paikkailla monella eri tavalla. Perinteinen tapa ratkaista asia on säätövoima. Tämä tarkoittaa sitä, että paikkailua varten on olemassa riittävä määrä voimalaitoksia, joiden sähköntuotantoa voidaan lisätä tai vähentää — eli säätää — hyvin nopeasti. Säätämisen tarpeeseen vaikuttaa se, millä tavalla tuuli- ja aurinkovoimalaitokset kulloinkin sähköä tuottavat. Säätämistä voidaan tehdä muillakin tavoilla.

— Joustavuutta saadaan myös sähkön käyttöä säätämällä ja moderni älytekniikka antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Samalla älyteknologian ympärille voidaan rakentaa joustojen käyttöön perustuvaa liiketoimintaa, Heinimäki huomauttaa.

Yksittäisen kotitalouden kannalta joustojen hyödyntäminen voi tarkoittaa sitä, että rakennukseen asennettu älytekniikka kytkee automaattisesti kodin sähkökuormia pois päältä tai ohjaa sähkönkäyttöä tiettyihin vuorokaudenaikoihin sähkömarkkinoiden tapahtumien perusteella. Kun sähkökuormia siirrellään tai kytketään pois päältä, tasapainottaa toiminta sähköjärjestelmän toivotulla tavalla.

Kotitalouksien joustopotentiaalilla voidaan siis suuressa kuvassa paikkailla esimerkiksi tuulivoimatuotannon hetkittäisiä tuotantovajeita — kunhan kotitalouksia on kerätty yhteen nippuun riittävä määrä.

— Juuri tämä on sitä tuotekehittelyä, Heinimäki toteaa.

Hyvä tuote motivoi osallistumaan. Kotitalous voi saada joustopotentiaalinsa hyödyntämisestä taloudellista hyötyä eikä säätövoiman tuottajan tarvitse rakentaa uusia voimalaitoksia. Kantaverkkoyhtiölle taas avautuu uusi mahdollisuus ostaa tarvitsemaansa säätövoimaa. Lisäksi kansakunnan ilmastopäästöt vähenevät.

Heinimäki muistuttaa, että joustopalveluiden ja muidenkin uusien palveluiden on oltava helppokäyttöisiä. Tämä on syytä pitää mielessä, kun uusia tuotteita suunnitellaan.

— Kotitaloudet ja yritykset, eli energiayhtiöiden asiakkaat, on saatava innostumaan ja vakuuttumaan toiminnan mielekkyydestä. Siksi on mietittävä tarkkaan sitä, millä periaatteella ja millä hinnalla tällaisia tuotteita myydään. Mitä sähkönkäyttäjä hyötyy hankkimastaan palveluista ja miten palveluiden käyttö helpottaa asiakkaan arkea ja auttaa ilmastopolitiikan toteuttamista. Näihin olisi osattava vastata.

Itse teknologia tai sen puuttuminen eivät ole enää este. Nopeasti toteutunut digitalisoituminen on tuonut runsaasti älytekniikkaa markkinoille. Nyt kyseessä on pikemminkin se, miten tekniikkaa tuotteistetaan ja miten siitä saadaan kannattavaa liiketoimintaa.

— Energiayhtiöiden asiakkaat on saatava ymmärtämään ja innostumaan uusieen energiapalvelutuotteiden hyödyistä, toteaa Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Riina Heinimäki.

Aika entinen ei enää palaa

Tekniikan kehittymisen kyljessä energiayhtiön ja asiakkaan välinen suhde muuttuu. Aikaisemmin asiakkaat ostivat lähes kaiken tarvitsemansa energian. Jo nyt pienikin kotitalous voi tuottaa osan energiastaan itse, esimerkiksi aurinkopaneeleilla.

— Tulevaisuuden energia-asiakas on aktiivinen ja tiedostava. Hän voi tuottaa ja varastoida energiaa itse ja jopa myydä sitä energiaverkkoihin. Motiivina voi olla taloudellinen hyöty tai halu toteuttaa omia arvojaan, Heinimäki pohtii.

Tämä muuttaa perinteisiä asiakassuhteita ja synnyttää uudenlaista kysyntää.

— Aktiivinen asiakas haluaa osallistua ja pohtii nykyistä enemmän energiaratkaisujaan. Ilmastopolitiikan aika korostaa erityisesti ympäristöarvoja, jotka olisi osattava ottaa huomioon tuotekehityksessä.

Energian hintakaan ei menetä merkitystään. Osa haluaa ehkä minimoida riskejä, osa taas pyrkii optimoimaan hankkimansa energiajärjestelmän käyttöä.

Haasteet kaupallisia

Markkinatalouden periaatteen mukaisesti tarjontaa syntyy, jos on kysyntää. Samalla uuden liiketoiminnan on oltava liiketaloudellisesti kannattavaa. Heinimäen mukaan uusien energia-alan tuotteiden suurimmat haasteet ovatkin kaupallisia.

— Ovatko energiayhtiöiden asiakkaat valmiita maksamaan uusista tuotteista ja jos ovat niin kuinka paljon tai koetaanko esimerkiksi aurinkopaneeleihin ja sen ohjausautomaatioon tehtävät investoinnit taloudellisesti kannattaviksi.

Heinimäki huomauttaa, että tilanteet voivat myös muuttua.

— Tällä hetkellä sähkön hinta on niin alhainen, että esimerkiksi oman aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika on pitkä.

Tiedonjano ei poistu

Energiayhtiöiden asiakkailla on selvästi vaikeuksia hahmottaa kokonaisuuksia. Esimerkiksi mikä on energiamurros ja mitä se aiheuttaa tai miksi joustoja tarvitaan. Yksittäisen kansalaisen mahdollisuudet toimia aktiivisesti energiamarkkinoilla jäävät usein epäselviksi puhumattakaan siitä, miten pieni ihminen voisi olla osa ilmastohaasteen ratkaisua — ja samalla jopa ansaita toiminnallaan rahaa.

— Epätietoisuus aiheuttaa vääriä käsityksiä uusista tuotteista, mutta toisaalta uusia palveluita kehittävät saattavat olettaa kansalaisten olevan hyvinkin tietoisia asioista, Heinimäki toteaa.

Jatkuvaa viestintä ja vuorovaikutteinen toiminta auttavat. Heinimäki kuitenkin huomauttaa, että kyse ei ole sääntelyn puutteesta. Sääntelyllä ei myöskään ratkaista uusien tuotteiden kaupallisia ongelmia. Tosin lainsäädäntöä virittämällä ja yhteiskunnan tukitoimilla voidaan esimerkiksi taloyhtiöiden päätöksenteosta muokata ketterämpään suuntaan tai edistää sähköautojen yleistymistä.

— Aikaisemmin sääntely esti aurinkopaneeleiden ja muun pientuotannon hyödyntämisen taloyhtiöissä tehokkaasti ja kaikkia osakkaita hyödyttävällä tavalla. Nyt ongelma on kuitenkin ratkaistu lainsäädäntöä muuttamalla.

Kokoluokkaa suurempia sääntelyesteitä ovat sähkömarkkinamallien eroavaisuudet Pohjoismaiden välillä tai kansallisten kantaverkkoyhtiöiden erilainen suhtautuminen joustopalveluita tarjoavien toimijoiden markkinoillepääsyyn.

— Tällaiset esteet hidastavat markkinoiden kansainvälistymistä, Heinimäki huomauttaa.

Suuren mittakaavan joustoja

Fortumin Spring on todellinen hajautetun käytön kysyntäjoustoalusta. Se on Euroopassa ensimmäinen sovellus, joka tuo kaupallisesti kotitalouksien joustopotentiaalit säätösähkömarkkinoiden ulottuville.

Spring on kuin suurikokoinen virtuaalinen akku. Virtuaaliakkuun on koottu useiden joustamaan kykenevien kotitalouksien sähkökuormat. Fortumin ideassa toteutuu ”pienistä puroista syntyy suuri joki” -periaate.

Fortum myy virtuaaliakun sisältämän säätövoimakapasiteetin kantaverkkoyhtiölle, jonka vastuulla on pitää huolta kantaverkon tasapainosta.

Kantaverkkoyhtiön kannalta näin toteutettu säätövoiman hankinta yksinkertaistuu ja tarjoaa yhden uuden kanavan säätövoiman hankkimisella. Näin kantaverkkoyhtiö saa suurehkon viipaleen säätövoimaa yhdestä osoitteesta. Toinen vaihtoehto olisi ostaa samaa määrä säätövoimaa pieninä palasina sadoista tai kymmenistä eri osoitteista.

Samalla markkinoiden kannalta pienet yksittäiset joustoon kykenevät käyttökohteet pääsevät vaivattomasti ja laajamittaisesti kulutusjoustomarkkinoille.

Kotitalouksien kuormien joustavaan käsittelyyn kykenevästä alustasta on kehitteillä muitakin tuotteita. Esimerkiksi sähköautojen akkukapasiteetti voidaan samalla periaatteella koota yhteen ja käyttää sitä tai sen osia sähköjärjestelmän säätämiseen. Lisäksi virtuaaliakkua voidaan käyttää teollisuuskohteiden, akkulaitosten tai konesalien joustavien kuormien käsittelyssä.

Kysyntäjoustojärjestelmiä kehitetään myös kaukolämpöasiakkaiden tarpeisiin. Alva Oy:n tuotteella voidaan ohjata kaukolämpöä käyttävän asiakaskiinteistön tehopiikkejä. Tehopiikkejä voidaan loiventaa tai siirtää sellaisiin aikoihin, jolloin kaukolämmön käyttö muualla verkossa on vähäisempää.

Kaukolämmön tehopiikkien leikkaaminen kysyntäjoustojärjestelmällä tuottaa säästöjä sekä asiakkaille että energiayhtiölle. Energiayhtiö voi huippukulutuksen hetkinä minimoida fossiilisten polttoaineiden käytön tai tasoittaa eri lämpölaitosten käyttöä.

Alva Oy:n järjestelmässä asiakaskiinteistön huoneistoihin asennetaan anturit. Ne haistelevat huoneistossa tapahtuvia muutoksia ja pitävät huolen siitä, että joustojen käyttö ja kuormien ohjaaminen eivät tee asumisolosuhteista epämukavia.

Samankaltainen palvelu on tarjolla myös Tampereen Sähkölaitoksella. Yhtiön digitaalinen palvelu tasaa taloyhtiön kaukolämmön tehohuippuja ja optimoi kiinteistön lämmöntarvetta. Palvelu pienentää kiinteistön lämmityskuluja. Palvelu tuottaa reaaliaikaista tietoa kiinteistön sisäilmaolosuhteista ja auttaa pitämään lämpötilan tasaisena lämmityskauden aikana.

 

Osaamisvaje vaivaa

Teknisen osaamisen riittävyys uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä ei ole energia-alan ongelma. Osaamista kaivataan ennen kaikkea myynnissä, markkinoinnissa ja kumppaniverkkojen rakentamisessa. Pienemmissä yhtiöissä vähäiset henkilöstöresurssit taas ovat todellinen ongelma.

— Uusien tuotteiden markkinoinnissa olisi osattava korostaa asiakkaille syntyviä etuja. Se ei ole yhdentekevää, minkälaisilla sanakäänteillä energiayhtiö viestii. Asiakkaalle olisi osattava tarjota tarina, Heinimäki sanoo.

— Uuden ajan viestintä on sitä paitsi vuorovaikutteista ja kaksisuuntaista. Kehitystä tukemaan asiakaspalautetta olisi kerättävä aktiivisesti.

Heinimäki arvelee, että tuotekehityksessä kustannustehokkuus paranee, kunhan tietojärjestelmät ja automaatio saadaan tukemaan toimintaa. Alkuvaiheessa on paljon käsityötä.

— Kun uusien tuotteiden ja palvelujen tarjoamisen tukena ovat selkeät, luotettavat ja tehokkaat toimintamallit, myös kannattavuus paranee. Tästä huolimatta on tiedostettava se, että kehitystyö on hidasta ja että tuloksia syntyy vasta kokeilujen kautta.

Miten muutos näkyy käytännössä?

Energiateollisuus ry seuraa, minkälaista palvelutarjontaa perinteisen energialiiketoiminnan rinnalle syntyy. Uusista palvelukonsepteista kerätään tietoa ja ne koostetaan. Ajatuksena on koota esimerkkejä yritysten käyttöön.

Kuopion Energia Oy esimerkiksi vuokraa rakennusaikaiseen käyttöön lämmönjakokeskuksia. Ideana on tarjota rakentajalle normaalia enemmän tehoa, jota rakennusaikana usein tarvitaan. Samalla rakentaja voi lykätä lopullisen lämpökeskuksen hankintaa myöhempään ajankohtaan.

Kuopion Energialta voi tilata myös kaukolämpölaitteiden kuntotarkastuksen. Tämä sopii hyvin kaukolämpöä toimittavan yhtiön palettiin. Kuntotarkastuksen yhteydessä tutkitaan taloyhtiön kaukolämpölaitteiden huoltamisen ja korjaamisen tarpeet. Samalla asiakasta opastetaan lämmönjakokeskuksen käytössä.

Lännen Omavoima Oy taas toimittaa aurinkosähköjärjestelmiä ”avaimet käteen” -periaatteella kotitalouksille, taloyhtiöille, yrityksille ja yhteisöille. Samalla periaatteella yhtiö toimittaa myös sähköautojen latausjärjestelmiä.

Sähköautojen latausjärjestelmien toimituksien yhteydessä kiinteistö katselmoidaan. Tämä helpottaa suunnittelijoita sähköinfraan tarvittavien muutosten toteuttamisessa. Asennustyön jälkeen asiakas voi halutessaan ostaa järjestelmän hallinnointiin liittyviä palveluita.

Myös Tampereen Sähkölaitos Oy toimittaa sähköautojen lataamisessa tarvittavia palveluita. Ideana on päivittää vanhat autojen lämmitystolpat sähköautojen lataamiseen sopiviksi.

Alva Oy:n sähköautojen latauspalveluiden konsepti on hieman erilainen. Yhtiö hankkii ja asentaa taloyhtiön toimeksiannosta tarvittavan määrän uusia älytolppia tai latauslaiteita. Konsepti sisältää mobiilisovelluksen, jonka avulla sähköauton latausta tai moottorilämmitystä voi säätää etänä. Sähköauton lataamiseen käytetty sähkö laskutetaan sovelluksen avulla.

Tampereen Sähkölaitos taas vuokraa asiakkailleen aurinkopaneeleita. Toinen mahdollisuus on asennuttaa omat paneelit oman kiinteistön katolle. Yrityksille tai suurille taloyhtiöille Tampereen Sähkölaitos toimittaa tarvittaessa myös suuria aurinkosähköjärjestelmiä.

Eväät tulevaisuuteen — tätä tarvitaan

Uuden ajan energiapalvelut perustuvat älyverkkoihin. Ne ovat alusta, joiden ympärille markkinaehtoisesti toimivat uudet palvelut rakennetaan. Tämä takaa asiakkaille parhaat vaihtoehdot. Siksi verkkotoiminnan toimintaedellytyksistä on pidettävä hyvää huolta.

Jos energiapalveluiden markkinoita säädellään, olisi sääntelyn oltava pitkäjänteistä. Pitkäjänteisyys varmistaa kustannustehokkuuden toteutumisen, kun energiayhtiöt kehittävät uusia tuotteita ja palveluita.

Yhteiskunta voi edistää ja vauhdittaa uusien energiapalveluiden kehittymistä. Tuotekehityksen ja pilotoinnin tukeminen sekä rahoittaminen ovat sopivia työvälineitä — samoin energiapalveluita käyttäville kansalaisille kohdistettu neuvonta ja viestintä.

Energia-alan sähköisten palveluiden edistäminen nopeuttaa kehitystä, vähentää byrokratiaa ja leikkaa kustannuksia. Energia-alan sääntely suosii kuitenkin yhä paperisten asiakirjojen käyttöä energiayhtiöiden ja asiakkaiden välisessä kanssakäymisessä. Sähköisten linkkien, internet-kanavien ja mobiilisovellusten laajamittainen hyödyntäminen papereiden sijasta lisäisi tehokkuutta.

 

#energia ja asiakas #talous
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja