Aurinko- ja tuulivoiman osuus lähes puolet
Voimalaitosten kiinteistöverot yli 130 miljoonaa
01.04.2026, kello 14:09
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto
Voimalaitokset maksavat tänä vuonna kiinteistöveroa 131,8 miljoonaa euroa. Tämä on vajaat viisi prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Voimalaitosten kiinteistöveron osuus on reilut viisi prosenttia kaikesta kiinteistöverokertymästä. Tämä vuonna kaikenlaisten kiinteistöjen omistajille lankeaa maksettavaksi noin 2,4 miljardia euroa kiinteistöveroa. Tämä on prosentin enemmän kuin viime vuonna.
Kiinteistö on rakennus, maapohja tai niiden yhdistelmä. Kiinteistövero lasketaan kertomalla kiinteistön verotusarvo kiinteistöveroprosentilla. Rakennuksen verotusarvo taas lasketaan jälleenhankinta-arvosta, johon tehdään vuotuiset ikäalennukset. Jälleenhankinta-arvo tarkoittaa uuden vastaavanlaisen rakennuksen rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Jälleenhankinta-arvojen laskennasta päättää tarkemmin valtiovarainministeriö.
Kiinteistövero on kuntien rahaa
Kiinteistöveroista saatavat tuotot jäävät kuntien kassoihin. Kunnat päättävät myös siitä, kuinka paljon ne kiinteistöveroja keräävät. Eduskunta sen sijaan säätää kiinteistöveron ala- ja ylärajan, joiden puitteissa kunnat voivat oman veroprosenttinsa säätää. Vakituisessa asuinkäytössä olevien rakennusten kiinteistövero vaihtelee tällä hetkellä 0,93 prosentista 2,0 prosenttiin.
Halutessaan kunta voi säätää voimalaitoksille erillisen kiinteistöveron, joka voi poiketa yleisestä kiinteistöverosta. Jos kunta ei säädä erillistä kiinteistöveroa, on voimalaitosten maksama kiinteistöveron samansuuruinen kuin yleinen kiinteistövero.
Suomessa on 308 kuntaa, joista 42 ei ole ottanut käyttöön erillistä voimalaitosten kiinteistöveroa. Vuonna 2014 näin toimi 165 kuntaa. Voimalaitoksista saatava kiinteistöverotulo kiinnostaa kuntia — etenkin pieniä kuntia. Erillisen voimalaitosten kiinteistöveron avulla kunta voi hillitä kuntalaisten kiinteistöverojen tai kuntaveron nostopaineita.
Joissakin kunnissa voimalaitosten kiinteistöverotuotot ovat niin runsaat, että kuntalaisilta ei tarvitse kerätä muita veroja. Tähän on ohjannut etenkin tuulivoimalaitosten ja aurinkovoimalaitosten kiihtyvä rakentaminen. Samasta syystä myös valtio on yhä kiinnostuneempi kiinteistöveroista. Jos valtio ei pääse osingoille, niin se voi leikata sellaisilta kunnilta valtionapuja, jotka keräävät suuria summia kiinteistöverotuloja. Tätä on tällä hallituskaudella ehdotettu.
Tänä vuonna kahdeksan kuntaa aikoo nostaa voimalaitosten kiinteistöveroja — viime vuonna näin toimi 19 kuntaa. Vastaavasti kaksi kuntaa on ilmoittanut laskevansa voimalaitosten omistajilta kerättävää veroa.
Verohallinnon ennakkotietojen mukaan voimalaitosten kiinteistöveroihin tehdyt korotukset ovat maltillisia. Selvästi eniten korotuksia tekivät pienet voimalaitoskunnat.
Kiinteistöveroista saatavat prosenttiosuudet vaihtelevat huomattavasti eri kuntien välillä. Esimerkiksi kunnissa, joissa on paljon suuria voimalaitoksia tai tuulivoimaa, voimalaitoksille määrätyn kiinteistöveroprosentin osuus on selvästi koko maan keskimääräistä tasoa korkeampi.

Verotusarvot laskivat
Kaikkien kiinteistöjen yhteenlaskettu verotusarvo on tänä vuonna 276 miljardia euroa. Tämä on 0,2 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Tämä on ensimmäinen kerta, kun verotusarvot pienenevät vuonna 2014 alkaneen tilastoaikasarjan aikana.
Verotusarvojen supistumiseen vaikuttaa rakennusalan lama ja uudisrakentamisen hiipuminen. Samalla maapohjien verotusarvot kuitenkin nousivat 1,1 prosenttia. Kiinteistöveron tuotosta reilut 72 prosenttia kertyy kuitenkin rakennusten verottamisesta.
Voimalaitokset kolmessa veroluokassa
Voimalaitokset on sijoitettu kiinteistöverotuksessa kolmeen ryhmään. Ydinvoimalaitosten ryhmä on selkein. Kaikki muut voimalaitokset on kokonsa perusteella sijoitettu joko pienvoimalaitosten tai voimalaitosrakennusten ryhmään. Pienvoimalaitos voi olla teholtaan korkeintaan kymmenen megawattia.
Koon perusteella tehty luokitus ei anna suoraan tietoa esimerkiksi siitä, kuinka paljon aurinkovoimalaitosten tai tuulivoimalaitosten omistajat maksoivat kiinteistöveroa. Tilastoista voidaan kuitenkin selvittää se, kuinka paljon tuuli- ja aurinkovoimalaitosten omistajat maksavat veroa yhteensä.
Tänä vuonna tuuli- ja aurinkovoimalaitosten omistajat maksavat kiinteistöveroa yhteensä vajaat 59 miljoonaa euroa. Viime vuonna verokertymä oli 55,4 miljoonaa euroa.
Tuuli- ja aurinkovoimalaitosten kiinteistöverot ovat 44,5 prosenttia kaikista voimalaitosten kiinteistöveroista ja 2,4 prosenttia kaikista mahdollisista kiinteistöveroista.
Ydinvoimalaitosten yhteenlaskettu kiinteistövero on ennakkotietojen mukaan tänä vuonna vajaat 1,8 miljoonaa euroa.
Tuuli- ja aurinkovoimalaitosten maksama kiinteistöveropotti on kasvanut reippaasti. Mitä enemmän uusia voimalaitoksia rakennetaan, sitä enemmän kertyy maksettavia kiinteistöveroja.
Vuonna 2014 tuulivoimalaitosten omistajat maksoivat kiinteistöveroja reilut 1,2 miljoonaa euroa. Aurinkovoimalaitoksia ei tuolloin vielä ollut. Pankki räjähti vuonna 2018, jolloin tuuli- ja aurinkovoimalaitosten maksama veropotti oli jo 14,5 miljoonaa euroa. Seuraava suuri muutos tapahtui vuonna 2022, jolloin verokertymä ylitti jo 22 miljoonaa euroa.
Verotustiedot kattavat vain rakennusten kiinteistöveron. Maapohjan verottamisesta aiheutuvat verot ovat kuitenkin melko pienet.

Korotuksia harvemmassa
Tänä vuonna 39 kuntaa päätti nostaa kiinteistöveroa. Vuosi sitten korottajia oli 55. Korotukset painottuvat pieniin kuntiin. Suurista kunnista vain Espoo ja Lahti nostivat veroja.
Yksittäisistä kunnista yleiset kiinteistöveroprosentit olivat korkeimmat Imatralla ja Kaskisissa. Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti on korkein Imatralla (1,9 %), ja maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti korkein Kaskisissa (2 %).
Maakunnista kiinteistöveron tuotto kasvaa eniten Keski-Pohjanmaalla. Kasvua selittää erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaloista kertyvän kiinteistöveron 21,4 prosentin nousu.
Kiinteistöveron määrä puolestaan laskee eniten Ahvenanmaalla, jossa pudotusta on 4,5 prosenttia. Lasku johtuu suurelta osin siitä, että Maarianhaminan vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti laskettiin 0,5 prosentista 0,4 prosenttiin vuonna 2026.


Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja