Käyttäytymismallin muutos vai uusi voimalaitos?

Säästöpotentiaali hyödyntämättä

03.05.2022, kello 13:17

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Säästöpotentiaali hyödyntämättä

Energian säästäminen ei ole Suomen vahvuus. Tehokkaalla energian käytöllä Suomi voisi kuitenkin saavuttaa Venäjältä vuosittain tuodun maakaasun energiasisältöä vastaavat säästöt. Näin toteaa Suomen ilmastopaneelin varapuheenjohtaja professori Peter Lund.

Suomi säästää energiaa vuosittain noin prosentin verran.

— Jos suomalaisten energiankäyttö ei tästä tehostu, ei nykymenolla saavuteta tehokkaalle energiankäytölle asetettuja tavoitteita, Lund toteaa.

Kun yhteiskunta sähköistyy vauhdilla, tarvitaan kehitystä tukemaan uusia päästötöntä energiaa tuottavia voimalaitoksia. Lund haluaa lähestyä asiaa myös toisella tavalla. Kumpi on edullisempi tapa vastata haasteeseen: käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset vai investoinnit uusiin voimalaitoksiin.

— Suomi on energiansäästössä Euroopan heikon maa. Ruotsi on viimeisten 20 vuoden aikana tehostanut energian käyttöään kymmenen prosenttia enemmän kuin Suomi. Jos suomalaiset olisivat tehneet saman kuin ruotsalaiset, olisi energiaa säästynyt sen verran kuin venäläistä maakaasua tuodaan vuosittain Suomeen, Lund huomauttaa.

Lundin mielestä yhteiskunnan toimintojen digitalisoiminen ja kiinteistöjen korjausrakentaminen tarjoavat parhaimmat potentiaalit energiansäästölle. Yksin kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen tuottaisi kahdesta kolmeen prosenttia säästöä energian loppukäytössä.

— Energian säästäminen ja energiatehokkuus ovat ketju. Ketjun loppupäässä säästetty kilowattitunti on moninkertainen itse ketjussa.

Suomen ja Ruotsin välinen ero energiansäästössä saavutetuissa hyödyissä selittyy sillä, että energiansäästö on Ruotsissa strateginen toimenpide.

— Energian säästäminen on ruotsalaisille yhtä tärkeää kuin voimalaitosten rakentaminen.

Turvallisuuspolitiikan osa

Energian säästäminen sopii hyvin turvallisuuspoliittisen palettiin ja huoltovarmuusajatteluun.

— Energian tehokas käyttö ja säästäminen ovat keinoja selvitä kriiseistä, jolloin hyödykkeistä on muutenkin pulaa, toteaa ympäristöministeri Emma Kari.

Karin mielestä valtion toimet eivät yksin auta kansakuntaa selviämään energiahintakriisin kaltaisista tilanteista. Kun kaikki ovat aktiivisesti mukana, syntyy pienistä teoista suuren mittakaavan säästöjä.

— Jos esimerkiksi kaikissa asunnoissa huonelämpötilaa pudotetaan yhdellä asteella, tuottaa tämä 1–1,5 prosentin säästön kiinteistöjen lämmityksessä.

Karin listalla muita hyviä energiatekoja ovat autoilun vähentäminen ja lämpimän käyttöveden hallittu käyttö.

Professori Peter Lund esiintyi ympäristöministeri Emma Karin järjestämässä webinaarissa 22.4.2022.

#energiansäästö
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Juhani Tirkkonen
Miksi ylipäänsä on tehty juttu tästä ja nostettu esiin Peter Lundin heikolla pohjalla olevia "heittoja" siitä, että Suomi olisi energiansäästössä Euroopan heikoin maa?
Ulla Suomi
Samaa hämmästelin Energiauutisten ulostulona.
Energia-alakin ollut laajasti mukana mm. 97-alkaneessa energiatehokkuussopimustoiminnassa, samoin kuten mm. käytännössä koko energiaintensiivinen teollisuus, jossa saavutettu erinomaisia tuloksia.
Artikkelissa siteerattujen johtopäätösten tekeminen taustana olelleiden Odyssee-indikaattoreiden perusteella ja levittäminen faktana hämmästyttää - lisää tietoa löytyy mm. https://www.motiva.fi/files/15910/VTT_R_07000_18.pdf. Ja samaan aihepiiriin lisätietoa https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/energiatehokkuusindikaattorit