Jan Montell: Infra on rakennettava nyt, ei joskus

Säheltääkö Suomi miljardit muualle?

08.06.2026, kello 17:12

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Suomi vaarantaa miljardiluokan investoinnit omalla hitaudellaan, epäselvällä viestinnällään ja poukkoilevalla sääntelyllään, arvioi hallitusammattilainen Jan Montell.

Asioista pitäisi päättää nopeammin. Päätösten jälkeen asiat olisi myös vietävä nopeammin käytäntöön. Insinöörimäisen täydellisyyden tavoittelu johtaa vain nysväämiseen.

— Koko Suomella pitäisi olla samanlainen tahtotila rakentaa investointien edellyttämä infrastruktuuri nopeasti. Nyt kaikki kestää liian kauan, Montell toteaa.

Hallitusammattilaisena Montellilla on kokemusta kantaverkkoyhtiö Fingridistä, Eleniasta ja Octacell & Skarta Energiasta. Lisäksi hän on ukrainalaisen NPC Ukrenergo -yhtiön hallituksessa.

Kansainvälisestä näkökulmasta Suomi on kehittänyt myrskyn vesilasiin, joka pahimmillaan voi karkottaa kansainväliset sijoittajat.

— Energiatoimiala, energiayhtiöiden asiakkaat ja teollisuus jaksavat vääntää datakeskusten sijoittamisesta Suomeen. Voiko kukaan pahemmin ampua itseään ja kaveriaan jalkaan, Montell kysyy.

— Suuret infrastruktuurisijoittajat Lontoossa ihmettelevät sitä, mitä Suomessa puuhataan, kun ministeritason henkilöt twiittailevat keskenään ristiriitaisia viestejä.

Montell muistuttaa, että globaalisti toimivalla infrastruktuurisijoittajalla voi olla kahdensadan miljardin euron sijoitukset eri puolilla maailmaa. Kuinka monta minuuttia he uhraavat ajatuksiaan Suomelle, jos viestit investoijien näkökulmasta näyttävät epävarmoilta?

— Ehkä 15 minuuttia. Jos joku päättäjä twiittaa täältä jotain hölmöä tai alkaa sekoilla sillä, haluammeko Suomeen datakeskuksia vai ei, niin silloin sijoittajat jo siirtyvät seuraavaan kohteeseen.

Montell muistuttaa, että Suomi ei ole sijoittajien näkökulmasta erityisasemassa. Suomeen investoidaan vain silloin, jos Suomi on houkutteleva.

— Toiminnan on oltava selkeää, epäpoliittista, pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Sijoittajien päätöksiin ei loppujen lopuksi vaikuta se, tuottaako sijoitus hieman enemmän vai vähemmän.

Montell liittäisi energiapolitiikan kiinteämmin teollisuuspolitiikan osaksi. Sen perusajatuksena pitäisi olla: mitä Suomi haluaa saada aikaiseksi seuraavien kymmenen vuoden aikana? Minkälaista kasvua Suomi tavoittelee ja minkälaista teollisuutta tarvitaan tukemaan kasvua.

— Tältä pohjalta voidaan päättää se, paljonko uutta sähköntuotantoa tarvitaan eikä tarvitse kinastella datakeskuksista tai sähköverkkotoiminnan säätelystä. Aluksi betoni ja energiaverkot aiheuttavat kustannuksia, mutta myöhemmin ne muuttuvat kannattavaksi liiketoiminnaksi ja parhaimmillaan vientitoiminnaksi.

Heikkoa pääomien ja resurssien käyttöä?

Suomessa on 77 sähkönjakelusta vastaavaa yhtiötä, joiden toimintaa valvoo Energiavirasto. Valvonta perustuu sähkömarkkinalakiin.

— Miksi Suomessa on näin monta jakeluverkkoyhtiötä? Tälläkö tavalla osaaminen ja pääomat ovat tehokkaassa käytössä, Montell kysyy.

Montellin mielestä yksi pahimmista virheistä oli se, että Energiavirasto muutti kesken valvontajakson verkkoyhtiöiden valvonnan pelisääntöjä. Pelisääntöjen muuttaminen vaikutti verkkoyhtiöiden tuottopohjaan ja heikensi kykyä investoida verkkoihin.

— Nyt verkkoyhtiöiden hallitusten on vaikea tehdä investointipäätöksiä, koska tuottopohja ei ole tiedossa etukäteen, vaan se selviää vasta jälkikäteen. Tuottojen perusteet saattavat muuttua joka vuosi ja viranomainen on keskittynyt nysväämään prosenttiyksiköiden kymmenyksiä.

Valvonnan taloudellisten pelisääntöjen muuttaminen on hyvä huono esimerkki epävakaudesta.

— Sijoittajat muistavat tämän pitkään. Eikö Suomeen voi luottaa, Montell huomauttaa.

— Järki on otettava käteen, jotta investointeja ylipäätään voidaan tehdä. Tässä viesti lainsäätäjälle ja Energiavirastolle.

Lupamenettelyjen sujuvoittamisesta Suomessa on puhuttu ainakin kymmenen vuotta. Montell ihmettelee sitä, milloin lupamenettelyt oikeasti helpottuvat.

— Kun luvitusta toisaalla helpotetaan, niin toisaalla syntyy uutta säätelyä. Näin on käymässä aurinkovoimalaitosten rakentamiselle.

Omavaraisuus — kallis ratkaisu?

Omavaraisuuden merkitys korostuu, kun levottomuus kasvaa maailmassa. Montellin mielestä Suomi on vuositasolla tarkasteltuna suhteellinen omavarainen. Ajatus täydellisestä omavaraisuudesta on kuitenkin erittäin kallis ratkaisu.

— Suomella ei ole varaa olla omavarainen kaikessa. Olisi osattava tunnistaa ne kriittiset asiat, joissa kannattaa olla omavarainen ja missä ajassa ja missä muodossa. Kansantaloudellisesti kansainvälinen yhteistyö on aina järkevää.

Montell muistuttaa, että monet ovat tottuneet liiankin hyvin siihen, että globaalit toimitusketjut toimivat hyvin. Omia varastoja ei kannata pitää, koska se on kallista ja sitoo käyttöpääomia.

— Nyt ei voi olla enää naiivi. Varastoinnin periaatteita on mietittävä uudestaan. Varastoihin on panostettava aikaisempaa enemmän ja on rakennettava kokonaan uusia turvajärjestelmiä. Moni ymmärtää tämän, mutta teot puuttuvat.

Koko infrastruktuuri on lopulta kansallinen turvallisuuskysymys. Montell huomauttaa, että esimerkiksi sähkönjakeluverkon rajayhteydet saattavat aiheuttaa geopoliittisia haasteita, jos vaikka Ruotsi käyttäisi rajajohtoja painostuskeinona.

Varaosien saanti ja toimitukset eivät ole pelkästään turvallisuuskysymys. Kun koko Eurooppa toteuttaa puhdasta siirtymää, kohdistuu puhtaan teknologian laitteisiin ja niiden varaosiin entistä suurempi kysyntä.

— Toimitusajat pitenevät ja toimitusajat vaihtelevat. Mitä yksittäisen yrityksen pitäisi pitää varastossa? Entä EU:n, Pohjoismaiden tai kantaverkkoyhtiön?

Montell on tyytyväinen siihen, että Suomessa erityisesti verkkoyhtiöt ovat tottuneet yllättäviin säistä aiheutuneisiin häiriöihin. Vikojen korjaaminen on myrskyjen jäljiltä tehtävä suhteellisen nopeasti. Tämä ei ole kuitenkaan mitään verrattuna Ukrainaan, jossa korjaustöiden odotetaan olevan valmiita jo seuraavana päivänä.

Maaseudun infra suojaamatta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti energiainfrastruktuurin fyysisen suojaamisen tarpeellisuuden.

— Suomessa maaseudun infrastruktuuri on turvatonta ja suojaamatta. Ukrainassa sen sijaan sähköasemia suojataan ja pieniä alueellisia valvomoita sijoitetaan maan alle, Montell kertoo.

Ukrainassa muuntamoiden ympärillä on betonimuuri ja sen ulkopuolella toinen metrinen betonimuuri ja metallisia verkkorakenteita, joihin törmätessään lentävät esineet hajoavat. Lisäksi kaikki aukot on suojattu tiheäsilmäisillä verkoilla, jotta droonit eivät pääse lentämään niistä sähköaseman sisään.

— Järjestelmää on voitava ohjata paikallisesti, jos yhteys keskusvalvomoihin katkeaa, Montell huomauttaa.

Kaikkea ei voi kuitenkaan suojata. Tässäkin on osattava valita kriittisimmät kohteet.

— Sähköasemien ympärille saatetaan tarvita jopa ilmatorjuntaa. Jos tällaiseen ei varauduta etukäteen, voi se olla vaikeaa silloin, kun torjuntaa tarvitaan.

Joustot turhan vähällä huomiolla

Montellin mielestä suuren mittaluokan joustot ovat jääneet Suomessa liian vähälle huomiolle.

— Kauppakeskuksen ilmanvaihtojärjestelmän pysäyttäminen pariksi tunniksi ei vielä riitä. Todelliset joustot ovat sata kertaa suurempia. Joustoihin tarvitaan kokonaisten kaupunginosien kyky muuttaa nopeasti sähkönkäyttöään.

— Jokaisen uuden energiaratkaisun olisi kyettävä joustamaan. Tulevaisuudessa ei pidä rakentaa mitään sellaista, jossa joustoja ei olisi huomioitu. Aurinkovoimalaitos ilman akkuja ei ole hyvä ratkaisu. Pelkän tuulivoimalaitoksen sijasta olisi rakennettava tuulivoiman, aurinkovoiman ja sähkövarastojen yhdistelmiä.

Montell on huolissaan siitä, että markkinalähtöistä toimintaa haastetaan Euroopassa.

— Ne, jotka eivät halunneet ajoissa luopua fossiilitaloudesta, joutuvat nyt maksamaan valinnoistaan korkean hinnan. Päästökaupan kyseenalaistaminen tai valtiollisten tukiaisten käyttäminen eivät ole kuitenkaan ratkaisu. Tukien käyttö ainoastaan hidastaa muutosta — hetkellinen tuska on kestettävä.

Montell pohtii myös sitä, voitaisiinko joustojen käyttö kaupallista tai voitaisiinko resilienssistä hinnoitella kaupallinen tuote.

Jan Montell esiintyi Gasgrid Finland Oy:n Kaasujen tulevaisuus — vakaa energiajärjestelmä -seminaarissa 4.6.2026 Helsingissä.

#energiatalous