Sähkön säästäminen on helpointa niille, joilla sähköä kuluu eniten

Taloudelliset hyödyt ohjaavat

30.06.2026, kello 12:43

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Sähkönkäytön ohjaaminen innostaa — tai ei kiinnosta pätkääkään. Mielipiteet jakaantuvat lähes tasan. Sähkönsiirrosta kerättävien verkkopalvelumaksujen käyttö sen sijaan on monelle tuntematon asia. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n Sähkömarkkinat 2026 -kyselytutkimuksesta.

Aktiivinen toiminta sähkömarkkinoilla jakaa kotitalouksien mielipiteitä. Puolet vastaajista on vähintään jonkin verran kiinnostunut ohjaamaan omaa sähkönkäyttöään hinnan mukaan. Lähes yhtä suuri joukko ei ole asiasta kiinnostunut.

Syy toisen ryhmän vähäiseen kiinnostukseen voi johtua siitä, että aktiivisesta toiminnasta saatavat taloudelliset hyödyt jäävät vähäisiksi. Motivaatio on heikko erityisesti vähän sähköä käyttävien kerrostaloasukkaiden keskuudessa, jolloin työstä saatavat taloudelliset hyödyt saattavat olla vain pari kymppiä vuodessa.

Mitä enemmän kotitaloudessa kuluu sähköä, sitä innokkaammin kotitalous on valmis ajoittamaan sähkönkäyttöään. Omakotitaloissa asuvista 63 prosenttia on vähintään melko kiinnostunut asiasta ja 60 prosenttia yli 20 000 kilowattituntia vuodessa sähköä käyttävistä kotitalouksista.

Paritaloissa ja rivitaloissa asuvat ovat lähes yhtä kiinnostuneita. Tosin 49 prosenttia kerrostaloissa asuvista on vähintään melko kiinnostunut ajoittamaa sähkönkäyttöään, vaikka mahdollisuudet ja taloudelliset hyödyt ovat selvästi vähäisemmät kuin omakotiasukkaiden keskuudessa.

Sähkönkäytön ajoittaminen hinnan mukaan ei kiinnosta yhtä paljon kuin viime vuonna. Silloin 59 prosenttia ilmoitti olevansa vähintään melko kiinnostunut asiasta. Tänä vuonna näin kertoi ajattelevansa 55 prosenttia.

Sähkökaupan apuvälineet innostavat

Sähkönkäyttöön liittyvät kulutusseurantapalvelut ja erilaiset tekniset apuvälineet — termostaatit, lämmityksen ohjaus ja ilmalämpöpumput — ovat sähkönkäytön ajoitukseen liittyviä käytännöllisiä toimia. Niiden avulla saavutetaan säästöjä, mutta niiden hankinta edellyttää myös investointeja.

Seurantapalvelut kiinnostivat vähintään melko paljon 64 prosenttia vastanneista ja tekniset apuvälineet 71 prosenttia vastanneista. Apuvälineiden hankinta kiinnosti tänä vuonna selvästi enemmän kuin viime vuonna.

Sähkönmyyjien tai konsulttien tarjoamat asiantuntijapalvelut sen sijaan eivät juuri kiinnosta.

Sähköautoilun suosio kasvussa

Sähköauton aikoo hankkia vähintään melko varmasti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista. Näin vastasi viime vuonna 29 prosenttia. Nuoremmat kansalaiset ovat selvästi kiinnostuneempia sähköautoista kuin vanhemmat ikäryhmät.

Puolet vastaajista on kiinnostunut tuottamaan sähköä omilla aurinkopaneeleilla — hieman enemmän kuin viime vuonna. Asia kiinnostaa selvästi eniten omakotitaloissa asuvia. Omakotiasukkaista vähintään melko kiinnostunut ilmoitti olevansa 58 prosenttia vastanneista. Yllättäen kerrostaloasukkaista 44 prosenttia ajattelee samalla tavalla.

Sähkön varastointi — kotiakut — kiinnostavat jonkin verran. Kaikista vastaajista 42 prosenttia kertoi olevansa vähintään melko kiinnostunut kotiakuista. Omakotiasukkaista näin ilmoitti ajattelevansa 47 prosenttia.

Energiayhteisöt tai osallistuminen niiden toimintaan ei kiinnosta kovin paljon suomalaisia kotitalouksia. Vastaajista 33 prosenttia oli vähintään melko kiinnostunut aiheesta — vain yksi prosentti oli jo nyt mukana niiden toiminnassa.

Vertailutietoa energiayhteisöistä ei ole, koska asiaa kysyttiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Mihin verkkopalvelumaksut käytetään?

Sähkösiirron kustannukset ovat noin kolmannes sähkönkäytön kokonaiskustannuksista. Sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, vaan se on alueellinen monopoli.

Ajoittain sähkönsiirron hintaa ja hinnankorotuksia kritisoidaan julkisuudessa ankarasti. Tästä huolimatta kansalaiset eivät kovin hyvin tunnista sitä, mitä kaikkea verkkopalvelumaksuilla katetaan.

Tutkimuksen mukaan miehet tunnistavat verkkopalvelumaksujen käyttökohteet naisia paremmin ja yli 55-vuotiaat paremmin kuin nuoret.

Verkkopalvelumaksuilla katetaan sähköverkon ylläpitämisestä, kehittämisestä ja uudistamisesta aiheutuvat kustannukset. Tämän tietää 75 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Sähköverkon käytönvalvonta ja ympärivuorokautisen vikapalvelun ylläpitäminen tunnetaan myös (68 % vastanneista). Sähköverkon rakentaminen, johtoalueiden ylläpito, itse sähkön siirtäminen johtoja pitkin ja vikojen korjaus ovat kaikki yli 60 prosentin mielestä kustannuksia aiheuttavia tekijöitä, joihin verkkopalvelumaksuja käytetään.

Sähköverkkoyhtiöiden asiakaspalvelujärjestelmät ovat kyselyyn vastanneille vieraampia. Vain 48 prosenttia arvelee, että osa verkkopalvelumaksuista käytetään niiden ylläpitämiseen. Lähes yhtä tuntematon kuluerä on maa-alueiden vuokraaminen sähköverkkoja varten. Tämän tunnisti 49 prosenttia vastaajista.

Sähkömittareiden etäluennan kustannukset, sähkönkäytönseurantapalvelut, laskutus ja kantaverkon käytöstä aiheutuvat kustannukset tunnisti puolet vastanneista. Omistajille maksettavat osingot tunnisti 39 prosenttia vastanneista.

Sähkömarkkinat 2026 -kyselyn toteutti iRo Research Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta. Haastattelututkimukseen osallistui tuhat vastaajaa, joista 46 prosenttia asuu kerrostaloissa, 33 prosenttia omakotitaloissa ja 18 prosenttia rivi- tai paritalossa.

Tutkimustulokset voi ladata omalle koneelleen täältä.

#sähkönkäyttö #sähköverkot