Tuukka Heikkilä

kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n sähköisen liikenteen asiantuntija

Sähköä riittää – pitkällä aikavälillä

16.09.2022, kello 13:52

Keskeinen asia on ymmärtää, että sähköjen katkominen on viimeisiä suojakeinoja. Siinä tilanteessa vaihtoehdot ovat käytännössä, että joko osalla ei ole sähköä, tai sitten kenelläkään ei ole. Jos kiertäviä sähkökatkoja joudutaan toteuttamaan, ei tältä ajalta sähköäkään myydä tai jaella, eli kaikki osapuolet häviävät. Voittajia ei ole. Näin ollen on selvää, että kyseessä todella on viimeinen keino, kun kaikki muut on käytetty.

Kaikesta pelottelusta huolimatta on kuitenkin syytä muistaa, että kiertävät sähkökatkot ovat kahden tunnin mittaisia. Hieman iäkkäämpi ja kaupunkien ulkopuolella asunut henkilö saattaakin myhäillä ja muistella aikoja, jolloin kahden tunnin sähkökatko oli aivan tavanomainen ilmiö. Se, että sähkökatkot ovat jatkuvasti harvinaistuneet ja lyhentyneet, on pitkäjänteisen työn tulos sähköverkkojen toimitusvarmuuden parantamiseksi. Tämä on tehty taustalla kaikessa hiljaisuudessa sähköalan ammattilaisten toimesta. Ja työ jatkuu edelleen.

On syytä myös muistaa, että jopa lain mukaan on asemakaava-alueella varauduttava kuuden tunnin sähkökatkoihin ja asemakaava-alueen ulkopuolella 36 tunnin sähkökatkoihin. Näihin lukemiin peilattuna kahden tunnin sähkökatko, vaikka se toteutettaisiin useasti päivässä kulutushuippujen aikaan, ei pitäisi johtaa kaaokseen. Lisäksi on syytä korostaa, että sähköpula ei ole väistämätön tilanne, mutta sen mahdollisuudesta muistuttaminen on nyt enemmän paikallaan kuin vuosikymmeniin.

Sähköpula voidaan myös estää

Meillä kaikilla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa sähköpulan todennäköisyyteen. Tämä tehdään yksinkertaisesti sähköä ja muuta energiaa säästämällä, mutta myös siirtämällä käyttöä kulutushuippujen ulkopuolelle. Kulutushuiput tapahtuvat yleensä aamukahdeksan ja iltapäivällä kello 17 aikoihin. Kaikki mahdollinen sähkönkäyttö onkin syytä siirtää ainakin parilla tunnilla ennen näitä ajankohtia tai niiden jälkeen. Paras hetki käyttää sähköä on yöllä - kulutustilastojen perusteella kello 01 ja 06:n välinen aika.

Sähköpulasta puhuttaessa kysymykseksi tulee usein sähköauton lataus. Kuinka se sopii yhteen sähkön säästämisen kanssa?

On tärkeää huomata, että sähköauto käyttää energiaa vain noin neljäsosan polttomoottoriautoon verrattuna, kun huomioidaan polttoaineiden koko valmistusketju. Jalostamoillahan pannut ovat kuumina myös talvipakkasilla. Niinpä sähköautoon vaihtaminen kokonaisuudessaan helpottaa Euroopan energiakriisin tilannetta – huolimatta sähkönkulutuksen kasvusta.

Toisekseen on huomioitava, että sähköauton lataaminen on yksi parhaiten joustavista sähkön käyttötapauksista. Latauksen ajastaminen yöaikaan onnistuu keneltä vain, joko auton omaa tai latauslaitteen ajastinta käyttämällä. Ohjaukseen on myös saatavilla pörssisähkön edullisia tunteja automaattisesti hyödyntäviä sovelluksia. Nämä tunnit muuten löytyvät yleensä kello 01 ja 06:n väliltä.

Latausajankohdan siirtäminen on helpointa täyssähköautolla, jota harvemmin on tarvetta ladata heti kotiin saavuttua, toisin kuin lataushybridiä. Kaikkien olisi kuitenkin pyrittävä siirtämään lataamista myöhemmäksi – mieluiten ainakin kello yhdeksän jälkeiseen aikaan. Eli jos latauksen ajastamiseen ei ole mahdollisuutta, kytke auto latautumaan vasta ennen nukkumaanmenoa.

Kolmas huomio on se, että sähköauton latausteho ymmärretään usein väärin. Sähköauton tai latausaseman huipputeho ei tarkoita sitä, että autoa ladattaisiin kyseisellä teholla. Tyypillinen latausteho on tutkitusti paljon pienempi. Lisäksi, vaikka sitä ei pitkäaikaiseksi ratkaisuksi suositellakaan, yleisin tapa ladata sähköautoa on tavallisesta ulkopistorasiasta noin kahden kilowatin teholla. Tämä teho vastaa vedenkeitintä ja on noin kolmasosa tyypillisestä sähkökiukaan tehosta.

Niinpä ottaen huomioon, että Suomessa napsautetaan säännöllisesti satoja tuhansia sähkökiukaita samana iltana päälle, olisi epäloogista pitää sähköautojen latausta ongelmana, mutta sähkökiukaiden käyttöä ei. Asia on ennen kaikkea psykologinen – sähkökiuas on tuttu ja turvallinen, mutta sähköauto vielä kovin monelle vieras asia.

Lähitulevaisuudessa tullaan näkemään myös kaksisuuntaisia latauslaitteita – sellaisia oli äskettäin esillä Sähkö, Valo, Tele, Av 2022 -messuilla Jyväskylässä. Potentiaali on valtava, niin asiakkaan oman sähköntuotannon ja -käytön optimointiin kuin valtakunnan sähköjärjestelmänkin tukemiseen. Kymmenen kilowatin tuotantoteholla tarvitaan 160 000 sähköautoa tuottamaan Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen täysi teho. Ja kuten täyssähköautojen yleistymisvauhdista voi päätellä, niitä on mitä todennäköisimmin liikenteessä yli puoli miljoonaa kappaletta vuoteen 2030 mennessä.

Lopuksi

Suomeen on paraikaa rakenteilla huima määrä uutta sähköntuotantoa, jonka ansiosta jo vuoden päästä tilanne on aivan toisenlainen. Samanaikaisesti sähköverkkoa vahvistetaan ja rakennetaan lisää, jotta yhä vahvemmin sähköistyvä yhteiskuntamme voi toimia. Kohta saapuva talvi on vielä monella tapaa hankala, mutta on täysin varmaa, että tästäkin kriisistä selvitään ja yhteiskunta saadaan rakennettua entistä vahvemmalle pohjalle.

Keskeisinä edellytyksinä tälle ovat investointiympäristön vakaudesta huolehtiminen ja kaiken luvituksen nopeuttaminen. Kun toimintaympäristö on kunnossa, energia-alalla on jatkossakin mahdollisuus, mutta ennen kaikkea myös velvollisuus, etsiä parhaat ratkaisut.

#sähköinen liikenne #sähkönkäyttö

Jaa artikkeli: