Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Hyvä toimitusvarmuus korostuu poikkeuksellisissa oloissa

Sähköverkot tuovat turvaa

27.01.2023, kello 10:15

Teksti Petri Sallinen | Kuva Pekka Hannila

Sähköverkot tuovat turvaa

Energiakriisi paransi ymmärrystä sähkönjakelua kohtaan. — Häiriötön sähkönjakelu näyttää lisäävän ihmisten turvallisuudentunnetta poikkeuksellisissa oloissa, toteaa Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto.

Suomalainen sähkönjakelu ehti olla vuosikaudet kansalaisten ja tiedotusvälineiden kriittisissä hampaissa. Erityisesti sähkön siirtämisen hinta aiheutti tyytymättömyyttä. Moni unohti, että säävarmojen sähköverkkojen toteuttamisesta päätti eduskunta, kun vuoden 2011 Tapaninpäivän myrskyn aiheuttaman kaaoksen jälkeen sähkönmarkkinalakia uudistettiin.

Sähkömarkkinalain ja viranomaisvalvonnan tiukassa ohjauksessa suomalaisista sähköverkosta rakennetaan nyt säänkestäviä. Kun verkot kestävät luonnonilmiöiden myllerryksen, toimii sähköjakelu hyvin myös poikkeuksellisissa olosuhteissa.

— Häiriötön sähkönjakelu lisää selvästi ihmisten perusturvallisuutta. Tämä näkyy hyvin nyt, kun elämme kriisiaikaa, Lehto toteaa.

Sähköverkkoja rakennetaan ja ylläpidetään ihmisiä ja yrityksiä varten. Sähköverkot ovat osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Tämä ymmärretään tällä hetkellä hyvin, mutta matkaa täydelliseen ymmärrykseen on vielä jonkin verran.

— Se ei vielä riitä, että sähkönjakelu toimii tällä hetkellä hyvin. Sähköverkot kaipaavat jatkuvaa huolenpitoa ja verkkoihin on investoiva sitä mukaan, kun sähkönkäyttötavat muuttuvat. Verkkojen on toimittava hyvin myös tulevaisuudessa, Lehto huomauttaa.

Eurooppalainen energiakriisi auttaa näkemään sen, millä tavalla asioita on tehty Suomessa. Suomalaiset sähköverkot ja suomalainen energiajärjestelmä ovat kyenneet ottamaan vastaan iskuja muita Euroopan maita paremmin. Sähköä on riittänyt poikkeuksellisissa oloissa ja sähkönjakelu on toiminut hyvin.

Sähkön hinta on kuitenkin loikannut huippulukemiin myös Suomessa, mutta ei yhtä korkealle kuin muualla Euroopassa. Eurooppalaisessa vertailussa suomalainen sähkön siirtohinta asettuu yhä eurooppalaisen keskiarvon alapuolelle. Rahalle on saatu hyvä vastine.

Sähkökatkot järkyttävät

Sähköpulan mahdollisuus ja kiertävien sähkökatkojen toteuttaminen ovat herätelleet kansalaisia ja yrityksiä. Osa on järkyttynyt siitä, että sähköt voidaan aikuisen oikeasti katkaista viranomaispäätöksellä pariksi tunniksi, jos sähköpula uhkaa kaataa Suomen sähköjärjestelmän. Osa taas kuvittelee kokonaisten kaupunkien pimenevän.

Itse asiassa kantaverkkoyhtiö Fingrid muistuttaa joka syksy asiasta. Varoitteluun on aihetta, koska neljännes Suomen käyttämästä sähköstä tuodaan pohjoismaisilta markkinoilta. Koskaan ei voi tietää etukäteen, paukkuvatko pakkaset samoihin aikoihin kaikissa Pohjoismaissa ja miten paljon sähköä silloin riittää vietäväksi esimerkiksi Ruotsista Suomeen.

Onko kantaverkkoyhtiön aktiivinen viestintä vaikuttanut samalla tavalla kuin sadussa, jossa paimeneen lähetetty poika huuteli huvikseen, että ”susi tulee” ja lopulta kyläläiset eivät enää viitsineet rientää hätiin, vaikka susi lopulta tuli ja söi pojan.

Lehto muistuttaa, että sähkökatkoja on ollut aina ja tulee jatkossakin olemaan. Esimerkiksi sähköverkkojen rakentaminen ja huoltaminen voivat aiheuttaa suunniteltuja sähkökatkoja ja sääilmiöt suunnittelemattomia sähkökatkoja. Siksi sähkömarkkinalaki määrittele sähkönjakelun toimitusvarmuuden sähköjakelun keskeytysaikojen perusteella. Sähköverkot on lain mukaan suunniteltava sellaisiksi, että kaupunkialueella keskeytys saa kestää korkeintaan kuusi tuntia ja haja-asutusalueella korkeintaan 36 tuntia.

— Sähköpulan seurauksena suunnitellut kahden tunnin mittaiset kiertävät sähkökatkot ovat kuitenkin huomattavasti lyhyempiä ja niiden haitat jäävät verrattain vähäisiksi, Lehto huomauttaa.

— Kodit eivät tässä ajassa ehdi kylmetä.

Sähkönjakelun keskeytyksiin pitäisi kuitenkin aina varautua. Lehto toteaa, että monessa tapauksessa varautumistoimet ovat yksinkertaisia.

— Pidetään esimerkiksi huoli siitä, että taskulamppuja on saatavilla, jotta voidaan liikkua turvallisesti pimeässä kodissa.

Vuorovaikutus lisää ymmärrystä

Ymmärrys on kyky omaksua tietoa. Se on myös taito nähdä asioita toisten näkökulmasta tai taito pakata tietoa tiiviiseen muotoon. Vuorovaikutus taas lisää ymmärrystä ja juuri näitä molempia suomalainen sähkönjakelu kaipaa.

Sähköverkot eivät ole sähkövoimatekniikasta humaltuneiden insinöörien luontoon pystyttämä monumentti, vaan verkot ovat suomalaisia sähkönkäyttäjiä varten. Mitkä ovat sähkönkäyttäjien tarpeet ja minkälaisia ovat yhteiskunnan odotukset? Tämän selvittämiseen tarvitaan vuorovaikutusta, ymmärtämistä ja yhteistyötä.

Ensimmäiset askeleet vuorovaikutuksen lisäämiseksi on jo tehty. Jakeluverkkoyhtiöt esittelevät asiakkailleen ja sidosryhmilleen sähköverkkoja koskevat kehityssuunnitelmansa. Näin tehdään parin vuoden välein. Tavoitteena on kartoittaa asiakkaiden muuttuvia tarpeita ja lisätä ymmärrystä toimialan tekemisiä kohtaan. Kaikki sähköverkkoja käyttävät eivät vielä ole huomanneet tätä.

Yhteistyö ja ymmärryksen tarve konkretisoituvat käytännön toiminnassa, kun sähkölinjoja rakennetaan esimerkiksi maanomistajien maiden halki. Maanomistajat saavat tästä korvauksen ja parhaimmillaan luvat järjestyvät sujuvasti — kun näin tapahtuu, on rakentaminen kustannustehokasta. Silloin kaikki hyötyvät.

 

Varautumisessa puutteita

Suomalaisen sähkönjakelun toimitusvarmuus on parantunut vuosi vuodelta. Tämä näkyy siinä, että sähkökatkojen määrä vähenee ja katkojen kesto lyhenee. Kaupunkialueilla katkot ovat jo melko harvinaisia. Esimerkiksi maakaapeloinnin lisääminen jakeluverkossa on vähentänyt säistä johtuvia katkoksia.

Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan puolet yrityksistä ei ole millään tavalla varautunut sähkökatkoihin. Luku kuulostaa yllättävän suurelta. Onko tämä seurausta siitä, että suomalaisen sähkönjakelun varmuus on jo niin hyvä, että keskeytyksiä ei enää tiedosteta?

— Yritysten on ilman muuta mietittävä varautumista sähkökatkoihin kaikenlaisissa oloissa, mikäli sähkö on kriittinen tekijä yrityksen liiketoiminnalle. Sähköverkkojen rakentaminen, laitteiden vioittuminen, vahingot tai yllättävät sääilmiöt voivat aiheuttaa keskeytyksiä sähkönjakeluun milloin tahansa, Lehto muistuttaa.

Monta muutosta — monta murrosta

Sähköjärjestelmässä on lyhyessä ajassa tapahtunut monenlaisia muutoksia, jotka heijastuvat myös jakeluverkkoihin. Muutosten keskellä on jotain pysyvääkin. Yksi tällainen asia on toimitusvarmuuden parantamisen tasainen trendi — polku tästä hetkestä pitkälle tulevaisuuteen näkyy hyvin.

— Sähkön tuotannossa tapahtuvat muutokset näkyvät selvimmin. Esimerkiksi kaupungin keskustasta voi kadota sähköä ja lämpöä tuottava yhteistuotantolaitos. Sen tuottama lämpö ehkä korvataan hukkalämmöillä, mutta samalla koko kaupungin sähkönkäyttö kasvaa, Lehto kuvailee.

— Samantapainen muutos toteutuu haja-asutusalueiden verkoissa, kun asiakkaat haluavat liittää verkkoon entistä suurempia aurinkosähköä tuottavia järjestelmiä.

Lehdon mukaan alueellisen sähköntuotannon nopeat muutokset, hajautetun tuotannon liittäminen verkkoon ja liikenteen sekä kiinteistöjen lämmittämisen sähköistyminen ovat suurimmat jakeluverkkoihin vaikuttavat muutosilmiöt.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid varautuu skenaarioissaan jo siihen, että sähkönkäyttö jopa kaksinkertaistuu Suomessa. Verkoissa virtaa siis entistä suurempia määriä sähköä. Riittävätkö nyt tekeillä olevat jakeluverkkoinvestoinnit ottamaan vastaan kaiken tämän sähkön vai onko pian käynnistettävä uusi laajamittainen sähköverkkojen saneeraustyö?

— Samat säävarmoihin sähköverkkoihin tehdyt investoinnit auttavat palvelemaan myös sähköistyvän Suomen tarpeita, Lehto lohduttaa.

Lehdon mielestä jossain vaiheessa on kuitenkin syytä pysähtyä miettimään sitä, mihin kaikkeen jakeluverkkojen pitäisi taipua.

— Onko tavoitteena rakentaa sellainen verkosto, johon voi liittää joka paikassa loputtomasti suuria määriä uutta sähkönkäyttöä ja tuotantoa? Vahvistetaanko verkkoa joka kerta, kun tarpeet muuttuvat vai rajoitetaanko verkkojen käyttöä esimerkiksi huippukulutusaikoina sääntöjen tai tariffien avulla? Tätä varten tarvitaan kokonaisvaltaista tarkastelua.

Ruuvimeisseli ei sovi naulaukseen

Nopeasti muuttuvassa ympäristössä jakeluverkkoyhtiöt tarvitsevat työkalupakin, jossa on paljon erilaisia työkaluja. Kaikki työkalut eivät sovi kaikenlaiseen työhön tai ne voivat olla liian kalliita.

Lehto toivoo, että Energiavirasto ottaa tämän huomioon, kun se kehittää valvontamalliaan. Esimerkiksi joustomekanismien kehittäminen voisi olla hyvä vaihtoehto kalliille verkkoinvestoinneille joissain tilanteissa.

— Joustojärjestelmien avulla voidaan ohjata asiakkaiden sähkönkäyttöä tai sähköntuotantoa verkkoa kuormittavilta tunneilta hiljaisempiin hetkiin. Joustot voisivat toimia siten, että asiakkaille maksetaan kulutuksen tai tuotannon siirtämisestä.

Energiansäästön kaksi puolta

Energiakriisi on muuttanut ihmisten suhdetta sähköön ja sähkönkäyttöön. Energiansäästön on herätty ja säästötoimiin on tartuttu. Tällä voi olla pysyviä vaikutuksia.

— Energian säästäminen näyttää onnistuvan hyvin, mutta vaarana on, että samalla unohdetaan tehon merkitys, Lehto huomauttaa.

Lehto muistuttaa, että sähkönkäytön ajoittaminen vaikuttaa sähköverkkojen kuormittumiseen. Kun sähkönkäyttöä ohjataan pois ruuhkatunneilta, ei sähköverkkoa tarvitse mitoittaa ruuhkatuntien kuormituksen perusteella. Samalla asiakaskin säästää, koska yleensä ruuhkatuntien kilowattitunnit ovat kalliita.

— Vasta energiakriisin seurauksena sähkönkäytön ajoittamisen merkitys on ymmärretty aikaisempaa paremmin. Mikäli muutos jää pysyväksi, voi tällä olla suuri merkitys sähköverkkotoiminnalle.

#sähkönkäyttö #sähköverkot
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja