Yksityissijoittajilta odotetaan jopa 33 mrd. €

Saksa investoi 8 mrd. euroa vetyhankkeisiin

01.06.2021, kello 11:12

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva EPA-EFE

Saksa investoi 8 mrd. euroa vetyhankkeisiin

Saksa ilmoitti toukokuun lopulla investoivansa kahdeksan miljardia euroa 62 laaja-alaiseen vetyhankkeeseen, jotka sisältävät elektrolyysilaitteistot ja putkistoinfran. Suurhanke on osa Saksan tavoitetta vähähiilistää teollisuuttaan ja nousta vetyteknologian johtavaksi maaksi maailmassa, kirjoittaa EURACTIV.

Saksan talous- ja liikenneministeriöt valitsivat 230 laaja-alaisen hankkeen joukosta 62, jotka saavat valtiontukea. Julkisen tuen arvioidaan jouduttavan liikkeelle myös yksityiset sijoittajat, joilta odotetaan peräti 33 miljardin investointeja.

Vetyinfraprojektit luokitellaan yhteistä eurooppalaista etua koskeviksi tärkeiksi hankkeiksi, joiden ympärille Euroopan komissio perusti vuonna 2017 strategisen foorumin (IPCEI). Tällaiset hankkeet saavat julkista rahoitusta ilman, että niiden on otettava erikseen huomioon EU:n yleensä erittäin tiukkoja valtionapusäännöksiä.

- Haluamme tulla maailman ykköseksi vetyteknologioiden edistämisessä, Saksan talousministeri Peter Altmaier totesi viitaten erityisesti teräs- ja kemianteollisuuksiin avainaloina, joissa vedyn käyttö voi johtaa huomattaviin hiilidioksidipäästöjen vähenemisiin.
 

'Yhdellä tonnilla vetyä estetään 26 tonnin päästöt'

Valtaosa julkisesta rahoituksesta osoitetaan elektrolyysilaitosten ja vetyputkistojen rakentamiseen. Saksan suurimmat teräksen valmistajat saavat yhteensä kaksi miljardia euroa vetyhankkeisiinsa, joilla tähdätään hiilidioksidipäästöjen huomattaviin vähennystoimiin.

- Kansainvälisesti kilpailevat yritykset ovat ilmastonsuojelutoimissaan riippuvaisia poliittisesta tuesta, jotta ne voivat ratkaisevasti kantaa kortensa kekoon ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, sanoi Saksan terästeollisuusliiton (WV Stahl) puheenjohtaja Hans Jürgen Kerkhoff.

Kerkhoffin mukaan terästeollisuudella on houkuttelevat näkymät päästöjensä leikkaamiseksi, kun valmistusprosessissa voidaan tonnilla hiilineutraalia vetyä estää 26 tonnin hiilidioksidipäästöt.  

- Tämä on tärkeä virstanpylväs kohti ilmastoneutraalia terästuotantoa ja vahva viesti Saksan hallitukselta, totesi puolestaan viestintäjohtaja Nils Pfennig teräksenvalmistaja Thyssenkruppista, joka saa rahoitusta Duisburgin vetyhankkeelleen.
 

Ympäristöaktivistit epäilevät Ranskan ydinsähkön käyttöä

Teräksen valmistuksen hiilen vähentämishankkeet lähellä Ranskan vastaista rajaa ovat saaneet varpailleen Saksan ’Maan ystävät’ -järjestön (BUND) aktivistit, koska heidän mielestään rajat ylittävään vety-yhteistyöhön liittyy riski, että siinä tuetaan ranskalaisella ydinsähköllä tuotettavaa vetyä. Se ei heidän mielestään sovi Saksalle, joka on itse luopumassa ydinvoimasta.

- Saksan liittohallituksen on nopeasti selvennettävä, millä energialähteillä Saarlandin terästeollisuuden käyttämä sähkö tuotetaan. Mikäli palettiin sisältyy myös Ranskassa tuotettua ydinsähköä, Saarlandin hankkeiden tukeminen on lopetettava, BUNDin Olaf Bandt sanoi.

Vetytuotanto on yksi painopisteinvestointeja, joilla pyritään kasvattamaan Saksan elektrolyysikapasiteetti muutamassa vuodessa tarkkaan valituilla tukitoimenpiteillä 2 gigawattiin (GW). Maan vetystrategia tähtää siihen, että vuoteen 2030 mennessä liittovaltion elektrolyysikapasiteetti kohoaisi yli 5 GW:iin.

Toinen tärkeä päämäärä on vedyn kuljettamiseen tarvittava putkisto. Sen rakentamista rahoitetaan julkisesti niin, että saadaan uutta putkistoa Saksan ja Hollannin rajan mukaisesti sekä liittovaltion poikki lännestä itään yhteensä 1 700 kilometriä.
 

Myös kemianteollisuuteen rahoitusta

Maailman suurin kemianteollisuusyritys BASF saa rahoitusta hiilivapaisiin vetyhankkeisiinsa ja vedyn hyödyntämiseen sellaisissa projekteissa kuten ammoniakin j kestävien ilmailupolttoaineiden valmistuksessa.  

Liikenteeseen liittyvät hankkeet kuten polttoainekennojärjestelmät ja ajoneuvot saavat myös julkista rahoitusta, joskin selvästi pienemmän osuuden kuin teollisuus.

- Liikenne on vielä yli 95-prosenttisesti riippuvainen fossiilisista polttoaineista, totesi liikenneministeri Andreas Scheuer. Vihreä vety ja polttoainekennot täydentävät mainiosti sähköautoja, hän lisäsi.  

Nämä IPCEI -järjestelmän piiriin kuuluvat hankkeet hyötyvät siitä, ettei niiden tarvitse noudattaa EU:n tiukkoja valtionapusääntöjä. Muutamat EU-valtiot ja kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet järjestelmää siitä, että sitä voidaan hyödyntää myös kaasupohjaisessa vedyn tuotannossa.

Valittujen 62 hankkeen on edetäkseen läpäistävä vielä valtiontukiraportti Euroopan komissiossa.

#energia ja Eurooppa #ilmastopolitiikka #tekniikka
Jaa artikkeli: