EU-vaalit 2024, osa 7

SDP: Verkot, ydinvoima ja uusiutuvat

29.05.2024, kello 12:00

Teksti Jukka Relander | Kuva Scanstockphoto

Kannatusmittauksia johtava SDP on poliittisissa linjauksissaan varovainen. Puolueen eurovaaliohjelma pyrkii haastamaan lähinnä perussuomalaisia, on kyse sitten ihmisoikeuksista, oikeusvaltiosta tai talouskurista. Suuntaus toimii ainakin gallupeissa. Toukokuun alun kannatusmittauksessa SDP nosti kannatuksensa korkeammalle kuin pitkään aikaan — samaan aikaan kun perussuomalaiset sukelsivat alimmilleen Riikka Purran puheenjohtajakaudella.  

Eurovaaleissa ei pärjätä vain taitavasti valituilla teemoilla tai hyvillä ehdokkailla. Perinteisesti äänestysaktiivisuus on painottunut poliittisen spektrin euromyönteiseen päähän. Asetelma on hyödyttänyt kokoomusta ja vihreitä, kun taas vähemmän euroinnostunut vasemmisto ja kaikenlaista ulkomaalaisuutta kaihtava perussuomalaiset ovat ehkä nauttineet nukkuvien vankkaa tukea, mutta se ei tulostu parlamenttipaikoiksi. Eurovaaleissa mitataan vähintään yhtä paljon sitä, että miten kukin äänestäjä suhtautuu Euroopan unioniin, kuin sitä, mitä Unionille pitäisi tehdä.  

Vaaliteemat kuitenkin julkaistaan, koska näin on tapana tehdä. Elinkeinopolitiikassa SDP luettelee varovaiseen tapaansa hyviä asioita, joita se kannattaa, esittämättä edes sadan hehtaarin tarkkuudella, mitä pitäisi tehdä. Demarit kannattavat huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja kyvykkyyttä, toivoen että Eurooppa olisi kehityksen kärjessä. Vihreä siirtymä, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutoskin on mainittu, kohtuuhintaisen energian lisäksi.  

Kysyttäessä puoluetoimisto täsmentää vähän. Tärkein energiapoliittinen kysymys Suomelle tulevalla EU-vaalikaudella on se, minkälainen ilmasto- ja energialainsäädännön kehikko tehdään vuodelle 2040 ja miten se kohdentuu eri sektoreille. Demarit kantavat ilmaston ohella huolta työstä ja toimeentulosta, ja näitä silmällä pitäen investointien kohdentuminen EU-maiden sisällä on keskeinen teema.  

Miten temppu tehdään? Jos energian, pääoman, työn, kuljetuskustannusten ja raaka-aineiden hinnat kohtaavat, SDP:n mukaan siitä tulee hyvä. Puoluetoimistolla voidaan hyrähtää tyytyväisinä, sillä muu ihmiskunta on tästä linjauksesta samaa mieltä.  

Demarit erottautuvat perussuomalaisista esittämällä osaamisen vahvistamista myös työperäisellä maahanmuutolla, ja kokoomuksesta vaatimalla painokkaasti paluuta tukipolitiikkaan. ”Lyhyellä aikavälillä tarvitaan yhteiseurooppalainen tukijärjestelmä, jossa hankkeet kilpaileva omilla vahvuuksillaan — ei niin, että kansalliset tukipotit kasvavat kestämättömiksi”, puoluetoimistolta kerrotaan.

Ydinvoima ja uusiutuvat vievät siirtymää 

SDP ja haluaa panostaa verkkoihin, ydinvoimaan ja uusiutuviin. Lisäksi rajat ylittävää infrastruktuuria ja uuden teknologian demohankkeita kannattaa SDP:n mukaan tukea. Se että rahat investointeihin kierrätetään valtioiden tai EU:n budjetin kautta ei ole demareiden mielestä tehokasta, rahat pitää kerätä tavalla tai toisella asiakkailta.  

Suoraa ehdotusta esimerkiksi ydinvoiman tukemisesta ei esitetä, mutta ydinvoima mainitaan muita energiamuotoja useammin. Tämä on linjassa muiden puoluetoimiston vastauksissa ja vaaliohjelmassa esitettyjen tavoitteiden kanssa. Euroopan riippumattomuus, kilpailukyky ja kohtuuhintaisen energian toimitusvarmuus toteutetaan ydinvoiman avulla. Puoluetoverit eri puolilla Eurooppaa eivät ole asiasta aivan yksimielisiä. Päinvastoin — ydinvoima jakaa sosialidemokraatteja enemmän kuin mitään muuta puoluetta Euroopassa. Toivotamme onnea ryhmäkokouksiin.

Energian hintalupauksissaan demarit ovat — rummun pärinää — varovaisia. Pidemmällä aikavälillä energian kuluttajahintojen tulisi laskea. Tietä perille ei löydy kuitenkaan vaalilupauksista.

Politiikkatoimien osalta SDP luottaa päästökauppaan. Demareiden vihreä siirtymä syntyy muutenkin markkinaehtoisesti, ainakin pidemmällä aikavälillä, kunhan ensin jaetaan vähän tukia.

EU-vaalit 2024 -sarjassa aikaisemmin ilmestyneet jutut:

Puolustus ja turvallisuus ylitse muiden, osa 1

Suomesta mallia Keski-Euroopalle, osa 2

Vaalit epävarmassa Euroopassa, osa 3

Parlamentti järjestäytyy ryhmiin, osa 4

Miltä näyttää eurooppalainen politiikka, osa 5

Miten käy vihreän siirtymän, osa 6

#energia ja Eurooppa #energiapolitiikka