Blogit

Markkinat Omakynä Hanna Höijer

Sukupolvien välisen yhteistyön merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa

12.06.2024, kello 13:36

Kello on 02.19 lauantaina 8.6.2024. Kirjoitan tätä hotellin sängyllä Saksan Bonnissa nukahtamisen...

Tuotanto Vieraskynä Justus Luokkanen

Kun jokin on valittava

10.06.2024, kello 12:09

Mistä lähteä avaamaan energia-asioita rouvalle, joka puhutteli minua lounastauolla? Hänen...

Markkinat Vieraskynä Ville Niinistö

EU:n energiamurros on Suomelle valtava mahdollisuus

07.06.2024, kello 12:04

Eurovaalien keskusteluissa on Suomessa nukuttu niiden asioiden osalta, joissa EU:lla on todellista...

EU-vaalit 2024, osa 6

Miten käy vihreän siirtymän?

14.05.2024, kello 13:05

Teksti Petri Sallinen | Kuva Pekka Hannila

Miten käy vihreän siirtymän?

Politiikan tekeminen Euroopassa monimutkaistuu. Edessä on aikaisempaa vaikeampia neuvotteluita. Jopa vihreää siirtymää voidaan joutua pohtimaan uudestaan. Näin arvelee Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) EU-johtaja Lotta Nymann-Lindegren.

Tulevien europarlamenttivaalien tulos on vielä arvoitus, mutta politiikkaa analysoivien mielestä poliittinen painopiste parlamentissa siirtyy oikealle. Minkälaisia vaikutuksia politiikan muutoksella on EU:n harjoittamaan ilmasto- ja energiapolitiikkaan tai teollisuuspolitikan päälinjoihin?

— Europarlamenttivaalit ovat monesti protestivaalit. Vaalien lopputulokseen ja kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen vaikuttavat myös kansalliset kysymykset, jotka ovat jäsenmaissa erilaisia. Yhteistä EU:n jäsenmaille on kuitenkin se, että yhteisön kasvavat kustannukset halutaan pitää kurissa, Nymann-Lindegren arvioi.

Vihreän siirtymän hinta voi nousta silmätikuksi. Nymann-Lindegren arvioi, että tuleva EU-komissio joutuu todennäköisesti muuttamaan ajattelutapaansa. Vihreää siirtymää on ehkä pohdittava uudesta näkökulmasta. Toisaalta vihreille tuotteille pitäisi luoda markkinat, jotta vihreät tuotteet pääsisivät näyttämään kyntensä.

— Teollisuuden kannalta markkinaehtoisuus on paras keino ratkaista asiat. Hyvin toimivat sisämarkkinat ovat Euroopan unionin valttikortti, vaikka juuri nyt markkinoiden kehittäminen on jäänyt muiden asioiden jalkoihin.

Nymann-Lindegren huomauttaa, että unioni on torjunut epävarmuutta ja epävakautta sisämarkkinoiden kustannuksella.

— Suomi liittyi Euroopan unioniin aikana, jolloin odotukset kaupankäynnin vapauttamisesta ja esteiden murtamisesta olivat huipussaan. Nyt olemme oppineet sen, että vapautuminen ei tapahdu automaattisesti, vaan sen eteen on tehtävä töitä.

Varautumisesta ja epävarmuuksien torjumisesta ei pidä tinkiä, mutta ongelmien ratkaisemiseen on olemassa monia erilaisia keinoja. Turhan usein päätöksentekijät unionissa tai unionin jäsenmaissa tarjoilevat ratkaisuiksi valtiollisia tukia.

— On opeteltava tekemään asioita uudella tavalla tai muuten kehitys kääntyy pysyvästi väärään suuntaan. Valtiollisten tukien käyttö horjuttaa EU:n sisämarkkinoita ja tukien käyttö johtaa investointeihin, jotka ilman tukia eivät olisi kannattavia, Nymann-Lindegren huomauttaa.

— EU-rahaa voidaan käyttää investointien vauhdittamiseen, mutta tehdään se kilpailuttamalla projektit EU-laajuisesti, jolloin paras tarjous voittaa. Tämä sopii hyvin suomalaiselle teollisuudelle.

Politiikalla on väliä

Kansainvälisten yritysten investoinnit EU-alueelle ovat vähentyneet. Osansa alavireisyydestä on saanut myös Suomi. Ilmiö ei ole kokonaan eurooppalaisten itsensä aiheuttama, mutta alueen haluttavuuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa.

— Selkeä ja ennustettava poliittinen säätely on hyväksi, jotta yritykset tietäisivät mihin suuntaan toimintaympäristö on kehittymässä.

Euroopan unionin säätämä ilmastolaki on Nymann-Lindegrenin mielestä hyvä esimerkki jatkuvuudesta. Vuoteen 2050 asetettu ilmastotavoite tuo pysyvyyttä, vaikka päättäjät vaihtuvat ja vaikka poliittiset voimasuhteet muuttuvat.

EU:n kaavailema vuoteen 2040 ulottuva 90 prosentin päästövähennystavoite. on elinkeinoelämän linjaamassa haarukassa. Tavoitteen toteutuminen on mahdollista, vaikka se edellyttääkin yrityksiltä määrätietoista sitoutumista.

— Teknologisia ratkaisuita on jo olemassa, mutta rahoitusvälineet edellyttävät vielä kehittämistä.

Nymann-Lindegren huomauttaa, että Suomeen on suunnitteilla arvoltaan 260 miljardin euron vihreän siirtymän investoinnit. Ne tukeutuvat puhtaaseen sähköön ja koulutettuun työvoimaan.

— Investointeja tulee, kunhan liiketoimintaympäristö on sopiva ja kunhan kannustimet ovat kohdallaan.

Suomalaisen teollisuuden mielestä vihreä siirtymä on mahdollisuus. Tästä huolimatta toimialakohtaiset erot ovat suuria ja valmiudet yritysten kesken vaihtelevat. Kaikki yritykset eivät pääse helposti mukaan, vaikka niillä olisi halujakin.

— Vihreä siirtymä ei ole pelkästään ilmastokysymys, vaikka Euroopan unioni näyttää niin ajattelevan. Se on myös rahakysymys ja resurssikysymys. Vihreä siirtymä ei toteudu ilman yrityksiä ja ilman yritysten tekemiä investointeja.

Nymann-Lindegren toteaa, että Euroopan on tehtävä vihreää kasvua tukevaa elinkeinopolitiikkaa, jotta vihreä siirtymä toteutuu. Säätelyn muotoa on mietittävä tarkasti, jotta vältyttäisiin sudenkuopilta ja jotta kehitys ei pysähtyisi.

Yllätykset taklataan ketteryydellä

Teollisuudelle nopeat ja yllättävät muutokset ovat myrkkyä. Ketteryydestä on kuitenkin apua, kun vaikeasti ennakoitavia muutoksia torjutaan.

— Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli yllätys myös suomalaiselle teollisuudelle. Vaikka tulevaa ei ehkä osattu ennakoida riittävän herkällä korvalla, kykeni Suomi kuitenkin irtautumaan nopeasti vanhasta, Nymann-Lindegren analysoi.

Elinkeinoelämä ei jäänyt itkemään menetyksiä, vaan sitoutui Venäjä-pakotteisiin muiden kanssa. Nyt läntisen Euroopan ja Venäjän välille on muodostunut uusi rautaesirippu, johon sopeutuminen on pitkä prosessi.

Sähköistyminen sai vauhtia

Energiakriisi vauhditti suomalaisen teollisuuden sähköistymistä. Fossiilitaloudesta irtautuminen on tällä hetkellä teollisuuden tärkein tavoite — jopa tärkeämpi kuin energiatehokkuudesta huolehtiminen.

— Nopeasti edennyt muutos pakottaa etenkin energiaintensiivisen teollisuuden etsimään uusia ratkaisuita. Teollisuuden sähköistymisessä ydinvoimalla on tärkeä rooli, koska ydinvoimalaitokset tuottavat tasaisesti päästötöntä sähköä, Nymann-Lindegren muistuttaa.

— Emme halua ydinvoimalle eurooppalaisessa energiapolitiikassa erityiskohtelua. Tasaveroinen kohtelu muiden päästöttömien sähköntuotantomuotojen kanssa riittää. Riskinä on, että ydinvoiman heikompi kohtelu voi muodostua päästöjä vähentävien investointien esteeksi.

Monissa Euroopan maissa suhtautuminen ydinvoimaan on kuitenkin muuttumassa, koska ydinvoima on keino päästä irti fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

— Ydinvoimaa ei tarvitse tukea julkisin varoin. Ydinvoimaa rakennetaan, jos se on kannattavaa ja päästöjen vähentämisessä tarvitaan kaikkia puhtaita energiamuotoja — myös ydinvoimaa, Nymann-Lindegren sanoo.

Nymann-Lindegren kannattaa pohjoismaista sähkömarkkinamallia. Se toimii markkinaehtoisesti ja sen avulla kyettiin reagoimaan nopeasti energiakriisin aiheuttamiin vaikeuksiin.

— Poliittisella päätöksenteolla ei tarvitse puuttua sähkömarkkinamallin toimintaan. Sen sijaan sähkönsiirtoyhteydet ovat Euroopassa yhä ongelma, joka rajoittaa sähkömarkkinoiden toimintaa. Myös energian varastointimahdollisuuksia olisi kehitettävä.

Kuka hän on?

Lotta Nymann-Lindegren on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) EU-asioista vastaava johtaja. EK:ssa tehtävä on uusi. Aikaisemmin Nymann-Lindegren työskenteli valtioneuvoston kanslian EU-politiikkayksikön päällikkönä ja on tehnyt pitkän uran ulkoministeriössä työskennellen mm.  Suomen pysyvässä EU-edustustossa.

EK:n strategiassa EU-asiat on nostettu aikaisempaa vahvempaan rooliin. Vaikuttamisen tavoitteena on vahvistaa suomalaisen elinkeinoelämän asemaa eurooppalaisessa päätöksenteossa

Sarjassa aikaisemmin ilmestyneet jutut

Puolustus ja turvallisuus ylitse muiden

Suomesta mallia Keski-Euroopalle

Vaalit epävarmassa Euroopassa

Parlamentti järjestäytyy ryhmiin

Miltä näyttää eurooppalainen politiikka?

#energia ja Eurooppa
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja

Aiheeseen liittyvät