Puolet kansalaisista ei tiedä
Mihin verkkopalvelumaksut käytetään?
12.06.2025, kello 14:49
Teksti Petri Sallinen | Kuva Antero Aaltonen
Sähköverkkojen rakentamiseen, ylläpitoon ja vikojen korjaamisen tarvitaan rahaa. Verkkoyhtiöiden on myös katettava hallinnosta ja asiakaspalvelusta aiheutuvat kulut. Kantaverkkoyhtiöllekin on maksettava siitä, että valtakunnan verkko pysyy kunnossa. Puolet suomalaisista ei tiedä, mihin verkkopalvelumaksut käytetään.
Verkkopalvelumaksu on sähköverkkoyhtiön tärkein ja usein myös ainoa tulonlähde. Verkkopalvelumaksulla — tai siirtomaksulla — sähköverkkoyhtiön on katettava kaikki kulunsa. Kulujen lisäksi rahaa tarvitaan investointeihin. Koska kyseessä on liiketoiminta, tulouttavat sähköverkkoyhtiöt omistajilleen myös osinkoja.
Vain puolet suomalaisista tietää, mitä kaikkea verkkopalvelumaksuilla katetaan. Tämä selviää YouGovin toteuttamasta kuluttajakyselystä. Edellisen kerran vastaava kysely toteutettiin vuonna 2019, joten kysely antaa myös mahdollisuuden tehdä vertailuja.
Hieman yli puolet vastaajista tietää, että verkkopalvelumaksuja käytetään sähköverkkojen ylläpitämiseen ja uusien verkkojen rakentamiseen. Lähes yhtä suuri joukko tietää, että sähkön siirtäminen ja siirtämisestä aiheutuvien häviöiden kustannukset katetaan asiakkailta kerättävillä verkkopalvelumaksuilla.
Kustannuksia aiheuttavia toimia ovat sähköverkon käytönvalvonta, vikapalveluiden ylläpitäminen, sähkökatkoista tiedottaminen ja johtoalueiden jatkuva ylläpito — esimerkiksi puiden poistaminen sähkölinjojen läheisyydestä. Nekin katetaan verkkopalvelumaksuilla.
Näissä asioissa kansalaisten tietämys on parantunut hitusen vuoden 2019 kyselyn tuloksiin verrattuna.
Osa käyttökohteista vieraita
Vaikka laskutus ja taloushallinto ovat kaikissa yrityksissä kustannuksia aiheuttavaa perushuttua, vain 40 prosenttia kyselyyn vastanneista tietää, että verkkopalvelumaksuja käytetään myös niistä aiheutuvien kulujen kattamiseen. Vain 37 prosenttia vastanneista arvelee verkkopalvelumaksuja ohjautuvan asiakaspalvelun kustannusten kattamiseen.
Valtakunnallisen kantaverkon rakentaminen ja ylläpito aiheuttavat alueellisille sähköverkkoyhtiöille kustannuksia. Nekin on muiden kustannusten ohella katettava verkkopalvelumaksuilla. Tämän tiesi 38 prosenttia vastanneista.
Sähkömittareiden etäluenta ja sähkönkäyttöön liittyvät seurantapalvelut ovat sähköverkkoyhtiöiden peruskauraa. Tästä huolimatta vain 37 prosenttia vastanneista tiesi, että verkkopalvelumaksujen tuottoja käytetään toiminnoista aiheutuvien kulujen kattamiseen. Sama pätee sähköverkon tarvitsemien maa-alueiden vuokraamisesta aiheutuvien maksujen kattamiseen.
Vajaa kolmannes vastaajista osasi päätellä sen, että verkkopalvelumaksuilla maksetaan sähköverkkoyhtiöiden omistajien osingot.
Vastaajista 27 prosenttia ei osannut nimetä yhtään toimintoa, joiden kattamiseen verkkopalvelumaksuja käytetään. Tämä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2019 kyselyssä.
Viestinnällä vielä paljon tehtävää
Verkkopalvelumaksut, sähköverkkoyhtiöt ja niiden tulonmuodostus ovat olleet median ja julkisuuden hampaissa jo vuosikaudet. Säännöllisin väliajoin verkkoyhtiöitä on piesty kuin vierasta sikaa — välissä keveämmällä kädellä, mutta tuskin koskaan vain lempeästi sormella osoitellen.
Kaikesta kohusta ja somekohinasta huolimatta vain noin puolet kansalaisista tietää, että verkkopalvelumaksuilla katetaan sähköverkon rakentamisen, ylläpidon ja vikojen korjausten aiheuttamia kustannuksia. Energiateollisuus ry:n kyselyyn vastanneista 27 prosenttia ei osaa nimetä yhtään kohdetta.
Tänä keväänä toteutetun kansalaiskyselyn tulokset eivät oleellisesti poikkea vuonna 2019 järjestetyn kyselyn tuloksista. Monessa kohtaa tietämys on parantunut, mutta niin on kasvanut myös täysin tietämättömien joukko.
Aika vuonna 2025 on hyvin erilainen kuin vuonna 2019. Väliin jää Venäjän masinoima energiakriisi, josta suomalainen energiatoimiala selvisi paremmin kuin yksikään maa Euroopassa. Erityisesti suomalaisen sähkönjakelun hyvä toimivuus korostui.
Pisteitä ja papukaijamerkkejä ei suomalainen sähkönjakelu hyvistä suorituksistaan saanut — tosin toimialan kurmoitus hellitti hetkeksi. Toisaalla Energiavirasto otti käyttöön uuden valvontamallin tämän vuoden alussa. Se tekee sähköverkkoinvestointien rahoittamisen huomattavasti hankalammaksi kuin aikaisemmin — riskinä voi olla peräti investointitahdin hidastuminen.
Vain kissa kykenee nostamaan häntänsä ja vain isäntä tai emäntä kykenee paukuttelemaan omia henkseleitään. Onko sähköverkkoyhtiöiltä jäänyt jotain olennaista hyvää kertomatta? Olisiko viestinnällä vielä töitä? Luulisi, että positiivisia asioita saisi näinä ankeina aikoina helposti läpi — kysehän on viime kädessä siitä, mitä kaikkea vastinetta verkkopalvelumaksut asiakkailleen tarjoavat.
Ikä tuo tietämystä
Kyselyyn vastanneista 52 prosenttia on jo täyttänyt 50 vuotta. Yli 60-vuotiaiden osuus on selvästi suurin: 36 prosenttia. Tietämys ikääntyneiden keskuudessa on selvästi parasta. Yli 60-vuotiaista 66 prosenttia tietää, että verkkopalvelumaksuilla katetaan sähkönverkkojen ylläpito, huolto, kehittäminen ja uudistaminen.
Tietämys pörssisähköasiakkaiden keskuudessa on myös keskimääräistä parempi. Tarkoittaako tämä sitä, että pörssisähkösopimuksen valinneet ovat keskimääräistä kiinnostuneempia sähköstä ja sähköjärjestelmästä?
Vastanneista 36 prosenttia ilmoitti ostavansa sähkön pörssisähkösopimuksella. Määräaikainen kiinteähintaisen sopimus oli 37 prosentilla vastanneista. Jako vastaa Energiateollisuus ry:n maaliskuussa tekemää selvitystä sähkösopimuksista.
Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvien tietämys verkkopalvelumaksujen käytöstä on ylivoimaisesti parasta. Esimerkiksi 70 prosenttia yli 15 000 kilowattituntia vuodessa sähköä käyttävistä tietä, että verkkopalvelumaksuja käytetään sähköverkkojen rakentamiseen.
Reilu enemmistö tähän ryhmään kuuluvista osaa nimetä oikein lähes kaikki kohteet, joihin verkkopalvelumaksuja käytetään. Valtakunnallisen kantaverkon rakentamisesta aiheutuvat kulut tosin osasi nimetä vain 44 prosenttia vastanneista.
Erot paljon ja vähän sähköä käyttävien tietämyksessä ovat kuitenkin vähäiset, vaikka yleensä on totuttu siihen, että sähkölämmitteisten omakotitalojen omistajat ovat selvästi energiatietoisempia ja kriittisempiä kuin kansalaiset keskimäärin.
En osaa sanoa -vastanneiden joukko vaihtelee sähkönkäytön mukaan sortteeratuissa ryhmissä 11 prosentista 24 prosenttiin. Vähinten (11 %) niitä on 10 000–14 999 kilowattituntia vuodessa sähköä käyttävien joukossa.
Sähkölämmitys vain viidenneksellä
Kyselyyn vastanneista 49 prosenttia ilmoitti asuvansa kaukolämmitetyssä talossa. Sähköllä lämpenevässä kodissa vastaajista asui vain 23 prosenttia.
Kaukolämmitetyssä kodissa sähkön merkitys yksittäisenä elämisen kustannuksessa on vähäinen. Kun verkkopalvelumaksun osuus sähkön käyttämisen kokonaiskustannuksista on vain kolmannes, supistuu verkkopalvelumaksun osuus — ja merkittävyys — kotitalouden kustannuskakussa entisestään. Verkkopalvelumaksun rooli kerrostaloasujan elämässä ei saa samanlaista painoarvoa kuin sähkölämmitteisessä omakotitalossa.
Kyselyn toteutti YouGov Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin, mitä kuluja sähköverkkoyhtiön laskulla katetaan. Vastaajat saivat valita kaikki luetellut asiat, joita heidän mielestään sähkönsiirtomaksulla katetaan. Kyselyyn vastasi 1015 täysikäistä kansalaista.
Kuluttajakyselyn tulokset voi ladata omalle koneelle täältä.
#sähköverkot
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja