Sähkövuosi 2025:

Suomalainen tukkusähkö lähes Euroopan halvinta

15.01.2026, kello 15:31

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Tukkusähkön keskihinta Suomessa oli vähän yli 40 euroa megatunnilta viime vuonna. Suomalainen sähkö oli Euroopan halvimpien joukossa. Tukkusähkön hinta palautui energiakriisiä edeltävälle tasolle.

Viime vuonna tukkusähkö maksoi Suomessa keskimäärin 40,48 euroa megawattitunnilta. Tämä on huimasti vähemmän kuin energiakriisivuonna 2022, jolloin tukkusähkön hinta oli 154 euroa megawattitunnilta.

— Tukkusähkö oli viime vuonna Suomea halvempaa ainoastaan Pohjois-Ruotsissa sekä Keski- ja Pohjois-Norjassa, Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi kertoo.

Muitakin muutoksia sähkömarkkinoilla tapahtui. Pörssihintojen vaihtelu Suomessa väheni, vaikka hintavaihtelut ovat yhä voimakkaita.

— Tuulisina aikoina tukkuhinta on Suomessa alhainen ja tyyninä aikoina korkea. Pitkä kylmät jaksot lisäävät lämmityssähkön kysyntää, Nurmi huomauttaa.

Suomessa on noin 500 000 sähkölämmitteistä asuntoa. Myös lämpöpumput tarvitsevat toimiakseen sähköä. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähkölämmitteisten kiinteistöjen viemä teho voi olla jopa 6000 megawattia, jos pakkasta on Etelä-Suomea myöten enemmän kuin 20 astetta.

Tukkusähkön hintaan vaikuttaa myös se, ovatko kaikki siirtoyhteydet kunnossa ja ovatko kaikki voimalaitokset käytössä.

Nurmen mielestä Suomen sähkömarkkinat ovat sopeutumassa hintavaihteluihin. Lisäksi tuulisähkön tuotantoa osataan ennustaa aikaisempaa tarkemmin. Myös sähkön joustava kulutus on lisääntynyt, kun kaukolämpöyhtiöt rakentavat yhä enemmän sähkökattiloita, joita käytetään erityisesti silloin, kun sähkö on halpaa.

— Suomessa pörssihintojen suhteellinen vaihtelu on yhä merkittävää, vaikka hintavaihtelut ovatkin vähentyneet. Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa hintavaihtelut ovat Suomea alhaisempia ja samalla sähkö on halvempaa. Baltiassa ja Keski-Euroopassa taas sähkö on selvästi Suomea kalliimpaa ja hintavaihtelut ovat Suomea suurempia.

Negatiivisten pörssisähkötuntien määrä väheni Suomessa viime vuonna. Negatiivinen hinta tarkoittaa sitä, että sähkön pörssihinta laskee kohti nollaa tai nollan alapuolelle. Tämä voi johtua sähkön ylitarjonnasta tai kysynnän laskusta — tai molemmista. Ilmiö on tyypillinen sellaisissa sähköjärjestelmissä, joissa on runsaasti sään mukaan vaihtelevaa sähköntuotantoa.

Viime vuonna negatiivisia pörssisähkötunteja oli vähän yli 400, kun vuotta aikaisemmin niitä oli noin 750. Lisäksi suurin osa negatiivista tunneista oli viime vuonna sellaisia, jolloin sähkön hinta asettui nollan tuntumaan, mutta ei sen alapuolelle.

Nurmen mielestä tämäkin on merkki siitä, että sähkömarkkinat ovat sopeutumassa.

Aluehintaerot kasvussa

Suomen aluehintaero kasvoi viime vuonna Ruotsin ja Viron aluehintoihin verrattuna. Ihannetapauksessa sähkön hinta on aina sama yhtenäisellä markkina-alueella — siis Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhdessä muodostamalla markkina-alueella. Näin ei kuitenkaan ole: sähkön hinta vaihtelee alueellisesti.

— Yleensä sähkö on Virossa kalliimpaa kuin Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa halvempaa. Syy aluehintaeroihin on puutteet ja rajoitteet maiden välisissä siirtoyhteyksissä, Nurmi toteaa.

Suomen ja Viron välisen hintaeron kasvua selittää vuoden 2024 joulukuussa rikottu EstLink2-merikaapeli. Se oli poissa pelissä melkein koko alkuvuoden. Toisaalta viime vuoden marraskuussa Suomen ja Ruotsin välillä otettiin käyttöön uusi siirtoyhteys. Se tasaa Suomen ja Ruotsin välisiä hintaeroja.

Suomen aluehinta oli viime vuonna noin kolmasosan ajasta sama kuin Pohjois-Ruotsissa. Hintaero erityisesti Keski-Ruotsin hinta-alueen kanssa kasvoi.

Sähköä käytettiin enemmän

Suomi käytti sähköä viime vuonna 84,6 terawattituntia. Tämä on 3,2 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kotimainen tuotanto oli 79,3 terawattituntia: 2,2 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Sähkön nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — Ruotsista, Virosta ja Norjasta kasvoi peräti 23,3 prosenttia. Energiaksi muutettuna nettotuonnin kasvu oli kuitenkin vain yksi terawattitunti. Nettotuonti oli yhteensä 5,3 terawattituntia viime vuoden aikana.

Siirtoyhteydet naapurimaihin ovat Suomelle elintärkeät, vaikka Nurmen mukaan Suomen oma sähköntuotanto lähenee vuosi vuodelta omavaraisuutta.

— Tuontia tarvitaan erityisesti huippukulutustilanteissa, tyynien jaksojen aikana tai silloin, kun Suomen sähköjärjestelmä vikaantuu.

Aktiivinen sähkön tuonti ja vienti on myös merkki pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuudesta. Sähköä kannattaa aina tuoda, jos sitä saa halvemmalla kuin omista voimalaitoksista ja sitä kannattaa viedä, jos siitä saa paremman hinnan kuin kotimaassa.

Viime vuonna nettotuonnilla katettiin noin kuusi prosenttia Suomen sähkönkäytöstä. Nurmen mukaan tuontia kasvatti kotimaisen sähkönkäytön kasvu ja sähkölämmitys — erityisesti sähkökattilat ja ilmalämpöpumppujen käyttö. Vuosien välillä on kuitenkin suuria eroja.

— Vuonna 2021 sähköä tuotiin yli kolme kertaa enemmän, vaikka itse sähkönkäyttö oli samoissa lukemissa kuin viime vuonna, Nurmi huomauttaa.

Puhdasta ja päästötöntä

Suomessa tuotetusta sähköstä 94 prosenttia on päästötöntä. Viime vuonna fossiilisilla polttoaineilla tuotettiin enää kolme prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä. Kivihiilen osuus sähköntuotannossa oli 0,5 prosenttia.

Nurmen mielestä tuulivoiman kasvu on voimakas trendi. Viime vuonna 27 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä saatiin tuulivoimalaitoksista.

Suomen uusiutuvat ry:n mukaan Suomeen rakennettiin viime vuonna vähän yli tuhat megawattia uutta tuulivoimalaitostehoa. Vuoden lopussa tuulivoimalaitosten yhteenlaskettu kapasiteetti oli 9433 megawattia.

Tällä hetkellä Suomessa on 2002 tuulivoimalaitosta. Viime vuonna ei purettu yhtään laitosta.

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen merkittävin tuulivoimamaakunta: alueelle on rakennettu 37 prosenttia koko maan tuulivoimakapasiteetista. Kun mukaan lasketaan kaikki Pohjanmaan maakunnat, niiden osuus nousee 78 prosenttiin Suomen tuulivoimakapasiteetista.

Pohjanmaan maakuntien jälkeen seuraavaksi suurin tuulivoimamaakunta on Lapin maakunta, jossa on kahdeksan prosenttia Suomen tuulivoimasta.

Vuoden 2025 suurin yksittäinen tuulivoimahanke oli Keski-Pohjanmaalle Lestijärvelle valmistunut 455 megawatin tuulivoimapuisto, joka on tähän asti Suomeen rakennetuista tuulipuistoista suurin.

Ydinvoimalla eniten

Ydinvoiman osuus Suomessa tuotetusta sähköstä oli viime vuonna suurin: 39 prosenttia. Tuulivoima oli kakkonen (27 %) ja vesivoima oli kolmanneksi suurin tuotantomuoto (15 %).

Biomassoilla tuotetun sähkön osuus oli 11 prosenttia. Aurinkosähkön osuus oli kaksi prosenttia, maakaasun ja turpeen osuus yksi prosentti. Lisäksi kivihiilellä ja jätteillä tuotettiin sähköä hitunen.

Syöttötariffitukea 210 miljoonaa

Energiavirasto maksoi syöttötariffijärjestelmän piirissä oleville tuulivoimalaitoksille viime vuonna 210 miljoonaa euroa syöttötariffitukea.

Syöttötariffi, eli takuuhintajärjestelmä, käynnistettiin Suomessa vuonna 2011. Järjestelmään hyväksytty tuulivoimatuottaja saa markkinoille myymästä sähköstä kaikissa olosuhteissa 83,5 euroa megawattitunnilta. Jos sähkön markkinahinta on esimerkiksi 40 euroa megawattitunnilta, maksaa Energiavirasto tuottajalle takuuhinnan ja markkinahinnan välisen erotuksen — tässä tapauksessa 43,8 euroa megawattitunnilta.

Syöttötariffijärjestelmässä on mukana 2347 megawattia tuulivoimalaitostehoa — noin neljännes Suomen tuulivoimalaitoskapasiteetista. Järjestelmä sulkeutui vuonna 2017. Tämä tarkoittaa sitä, että tämän jälkeen uusia voimalaitoksia ei enää päässyt syöttötariffin piiriin.

Syöttötariffitukea maksetaan laitoksille 12 vuotta. Viimeisten laitosten tuet päättyvät vuonna 2030. Nykyisin kaikki tuulivoimalaitokset rakennetaan Suomeen markkinaehtoisesti — ilman tukia.

#sähkömarkkinat #sähkön hinta