Etäisyysvaatimukset vaikeuttavat tuulivoiman rakentamista
Tulppa tuulivoimalle?
23.04.2026, kello 10:42
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto
Tuulivoimarakentaminen vaikeutuu Pohjois-Pohjanmaata eteläisemmässä Suomessa. Näin käy, jos alueidenkäyttölakiin leivottu 1250 metrin etäisyysvaatimus asutuksesta toteutuu.
Hallituksen energiapolitiikka on ristiriitaista. Uusia voimalaitoksia tarvitaan kipeästi lisää, mutta samalla tuuli- ja aurinkovoimalaitosten rakentamista hankaloitetaan. Tämä närästää Suomen uusiutuvat ry:tä. Syy närästykseen on selvä: uusiutuva energia tarjoaa myös yhden keinon vauhdittaa talouden kasvua.
— Suomen talouden kasvun ja uusiutuvan energian välillä on tiivis yhteys, toteaa Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontajohtaja Matias Ollila.
Uusiutuvan energian käyttö mahdollistaa yhteiskunnan sähköistymisen, energiaomavaraisuuden kasvattamisen, energiaturvallisuuden parantumisen ja aluetalouden elpymisen. Päästövähennystavoitteetkin saadaan hoidettua, vaikka viime aikoina ilmastotavoitteet ovat jäänet aikaisempaa pienempään rooliin.
Tässä asetelmassa tuulivoiman ja aurinkovoiman rakentaminen on joutunut energiapoliittisten ristiriitojen sijaiskärsijäksi.
— Alueidenkäyttölakiin esitetty tuulivoiman etäisyyssäätely haittaa investointeja ja hidastaa sähköntuotannon kasvua, Ollila huomauttaa.
Lakiehdotuksen mukaan tuulivoimalaitoksia ei saisi rakentaa 1250 metriä lähemmäksi asutusta. Määritelmä on poliittinen kompromissi, jonka hallituspuolueiden puheenjohtajat lopulta päättivät yhdessä.
Nykyinen tuulivoimarakentamista säätelevä laki määrittää etäisyyden tosin. Tärkein rakentamista ohjaava tekijä on tuulivoimalaitoksen aiheuttama melu. Tuulivoimalaitoksen lähellä sijaitsevissa asuinrakennuksissa laitoksen aiheuttaman melun kuuluu alittaa 40 desibelin raja.
Meluntorjunta määrittelee myös voimalaitoksen etäisyyden asutuksesta. Suotuisissa olosuhteissa ääniä ei juuri kuulu, jolloin voimalaitos voi sijoittua jopa alle kilometrin päähän asutuksesta.
Ollilan mielestä vaikutuksiin perustuva nykykäytäntö on toimiva. Vaatimukset ovat kaikenkokoisille voimalaitoksille samat.
Onko energiapolitiikka onnistunutta?
Fossiilitalouteen sitoutuminen jaksaa yllättää. Kun öljytankkeri juuttuu Hormuzinsalmeen, heilahtaa fossiilienergian hinta kaikkialla maailmassa. Sen sijaan ne maat, jotka ovat investoineet puhtaaseen energiaan selviävät vähäisillä vaurioilla.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Iranin levottomuudet ovat taas kerran koetelleet maailman energiajärjestelmiä. Levottomina aikoina energiaomavaraisuus, energiaturvallisuus ja huoltovarmuus korostuvat. Sotatoimet Ukrainassa osoittivat karulla tavalla sen, kuinka hajautettu energiajärjestelmä on keskitettyä parempi. Hajautettu kestää enemmän ja vauriot voidaan korjata nopeasti.
Sotaisassa maailmassa ilmastonmuutos on jäänyt taka-alalle. Tästä huolimatta ne maat, jotka ovat onnistuneet päästöjen vähentämisessä, selviävät helpommin myös energiakriiseistä ja geopolitiikan muutoksista.
— Päästöttömän energian yhteys teolliseen kasvuun on selvä. Suomessa ei enää suunnitella suuria investointeja, jotka perustuisivat fossiilisen energian käyttöön, toteaa Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontajohtaja Matias Ollila.
— Uusiutuvan energian investointien merkitys aluetaloudelle on suuri, koska uusiutuvan energia tarvitsee paljon tilaa.
Hallituksen ristiriitaisesta energiapolitiikasta huolimatta Suomessa on tehty hyviä energiapoliittisia päätöksiä. Ollilan mielestä esimerkiksi sähkömarkkinalakia on uudistettu onnistuneesti. Lainsäädännöllä voidaan vastata sähköistymisen tarpeisiin.
— Nyt on pidettävä huoli siitä, että tuulivoimaan, aurinkovoimaan ja sähkövarastoihin perustuvien hybridihankkeiden toteuttaminen varmistetaan.
Merituulivoimaa koskeva kiinteistöveroratkaisu oli tuulivoima-alan näkökulmasta positiivinen ratkaisu. Tosin Ollilan mielestä ratkaisu on myös hyvä huono esimerkki siitä, miten hidasta poliittinen päätöksenteko voi olla.
— Merituulivoiman kiinteistöveron suunnittelu aloitettiin jo edellisen hallituksen aikana, vaikka teknisesti kyse on jopa vain muutaman viikon työstä.
Maakuntakaavojen rooli korostuu
Alueidenkäyttölakiin kirjatusta ehdotuksesta voidaan poiketa silloin, kun tuulivoimalaitosta suunnitellaan maakuntakaavan määrittelemälle tuulivoima-alueelle. Silloin sovelletaan nykyisin käytössä oleviin äänihaittoihin perustuvia etäisyysmääritelmiä.
— Maakuntakaavoihin piirrettyjä tuulivoima-alueita, joita ei ole jo otettu käyttöön tai hankekehitykseen, on Suomessa kuitenkin tällä hetkellä vähän, Ollila kertoo.
— Toteutuessaan alueidenkäyttölaki kasvattaa maakuntakaavojen roolia. Tämä ei sujuvoita eikä nopeuta kaavoittamista ja lupien käsittelyä. Jo nyt maakuntakaavojen valmistelu kestää 3—5 vuotta ja maakuntaliitoilla on yhä vähemmän resursseja käytössään.
Etäisyyssäätelyn rinnalle hallitus esittää suostumusmenettelyä. Esityksen mukaan etäisyysmäärittelystä ei tarvitse välittää silloin, kun 4/5 maanomistajista antaa kirjallisen suostumuksen rakentaa laitoksia 1250 metriä lähemmäs asutusta. 40 desibelin äänirajoitus on kuitenkin otettava huomioon.
Esitys ei ole ongelmaton.
— Jos neljä viidestä hyväksyy rakentamisen, mutta viides ei hyväksy, voi tämä vaikuttaa hankkeen yleiseen hyväksyttävyyteen, Ollila toteaa.
Alueidenkäyttölain sisältämä etäisyyssäätely ja maakuntakaavan korostaminen vaikeuttavat tuulivoimarakentamista erityisesti eteläisessä Suomessa.
— Sähköjärjestelmän tasapainon kannalta tämä on huono asia, Ollila huomauttaa.
Näillä näkymin uusi alueidenkäyttölaki astuu voimaan vuoden 2027 alussa. Jos kunnat haluavat vauhdittaa tuulivoimarakentamista, on niillä vielä tämä vuosi aikaa viedä tuulivoimayleiskaavojaan eteenpäin.
— Oleellista olisi saada kaavaehdotukset nähtäville vielä tämän vuoden aikana, Ollila toteaa.
#energiatalous #tuulivoima
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja