Sähkökauppaa myllätään

Tunnista varttiin

01.10.2025, kello 14:32

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Sähkömarkkinoilla tapahtuu monta muutosta. Tästä eteenpäin sähkökauppaa käydään viidentoista minuutin pätkissä, kun aikaisemmin sähkökaupan lyhin yksikkö oli tunti. Samalla sähkömittarit vaihdetaan — tosin eri syistä.

Varttihinnoitteluun siirtyminen on mullistus, joka ei kosketa kaikkia. Sähkökaupan uusista ominaisuuksista pääsevät nauttimaan vain ne, joilla on pörssisähkösopimus tai kulutusvaikutussopimus. Määräaikaisiin kiinteähintaisiin sopimuksiin varttihinnoittelu ei vaikuta.

Aikaisemmin asiakkaiden käyttämä pörssisähkö mitattiin ja hinnoiteltiin tunnin tarkkuudella. Lokakuun alusta alkaen vuorokaudessa on 96 viidentoista minuutin pituista jaksoa, joiden välillä sähkön hinta voi vaihdella.

— Uudistus antaa asiakkaille mahdollisuuden seurata omaa sähkönkäyttöä entistä tarkemmin. Samalla omaa sähkönkäyttöä voi ohjata monipuolisesti, kertoo Energiateollisuus ry:n sähkökauppa-asiantuntija Riina Heinimäki.

Joustavuutta tarvitaan, koska yhä suurempi määrä sähköstä tuotetaan sääriippuvaisilla tuotantomuodoilla. Kun hintavaihteluista on tullut markkinoiden pysyvä ilmiö, voidaan varttimarkkinoiden avulla välttää korkeiden hintapiikkien ikävät vaikutukset ja samalla voidaan hyödyntää halvan sähkön aika tehokkaasti.

— Varttihinnoitteluun siirtyminen ei poista sähkönhintavaihteluita, mutta loiventaa eroja, Heinimäki toteaa.

Uudistuksen seurauksena voi syntyä monenlaisia sähkönkäytön ohjauspalveluita, joiden avulla kotitaloukset ja yritykset hyödyntävät hintavaihteluita.

Heinimäki muistuttaa, että uusia ohjausjärjestelmiä ei tarvitse hankkia, jos ne eivät kiinnosta. Nykyisillä toimintamalleilla pärjätään vallan mainiosti.

— Sähkönkäyttäjän ei tarvitse tulevaisuudessakaan seurata jatkuvasti sitä, mitä sähkö maksaa. Todennäköisesti pitkällä aikavälillä muutos kuitenkin kannustaa sähkönkäyttäjiä hankkimaan sähkönkäyttöä ohjaavia järjestelmiä. Silloinkin ne toimivat taustalla automaattisesti — niiden toimintaa ei tarvitse vahtia.

Heinimäki arvelee, että jatkossakin sähkö on yöllä halvempaa kuin päivällä.

— Sähkönkäytössä ja sähkönhinnassa on yleensä piikkejä aamuisin ja iltaisin. Keskipäivällä hinta on edullisempi.

Varttimarkkinoille siirtyminen ei pidemmällä aikavälillä vaikuta sähkön keskihintaan. Heinimäki huomauttaa, että sähkön markkinahinta määräytyy tulevaisuudessakin sähkön kysynnän ja tarjonnan mukaan. Uudistus ei vaikuta sähkön kysyntää ja tarjontaa ohjaaviin tekijöihin.

Uusi hinnoittelutapa otetaan käyttöön lokakuun alussa kaikissa EU-maissa.

Reilu kolmannes suomalaisista ostaa tällä hetkellä sähkönsä pörssisähkösopimuksella.

Mittarit vaihtuvat samassa rytäkässä

Kun sähkökauppa siirtyy varttihinnoitteluun, vaihdetaan samassa yhteydessä suuri osa suomalaisten sähkömittareista. Sähkömittareiden vaihtaminen ei ole kuitenkaan seurausta sähkökaupan uudistuksesta, vaikka mittauksella on yhteys sähkökauppaan.

— Moni mittari on nyt elinkaarensa lopussa. Tämä tarkoittaa sitä, että mittareita vaihdetaan joka tapauksessa — riippumatta siitä, mitä sähkömarkkinoilla tapahtuu, toteaa Energiateollisuus ry:n sähköverkkoasiantuntija Ina Lehto.

Edellisen kerran mittava sähkömittareiden vaihtotyö toteutettiin Suomessa 2010-luvun alussa. Suomi otti täysimääräisesti älymittarit käyttöön maailman ensimmäisenä maana vuonna 2014. Älymittareiden käyttö mahdollisti sen, että sähkönkäyttäjät saattoivat halutessaan ostaa pörssisähköä sekä vaikuttaa omaan sähkönkäyttöönsä ja sähkölaskun loppusummaan.

— 15 vuotta on kuitenkin korkea ikä sähkömittarin kaltaiselle elektroniselle laitteelle, Lehto huomauttaa.

Vuonna 2014 toteutettu mittareiden vaihtaminen mahdollisti tunnin tarkkuudella toimivan sähkökaupan. Tunnin tarkkuus riitti silloin. Kun sähköjärjestelmä on muuttunut ja sähkönkäytön ohjaamista tarvitaan entistä enemmän, on 15 minuutin tarkkuus parempi ratkaisu.

Kaikki sähkömittarit on vaihdettava Suomessa vuoteen 2029 mennessä. Sen jälkeen kaikki mittarit osaavat rekisteröidä sähkönkäytössä tapahtuvia muutoksia 15 minuutin tarkkuudella.

Tällä hetkellä vähän yli puolet mittareista on sellaisia, että ne osaavat mitata sähkönkäyttöä 15 minuutin pätkissä. Osa muutoksista on toteutettu päivittämällä vanhan tuntimittarin ohjelmistot. Tätä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö nämäkin mittarit joutuisi lopulta vaihtoon vanhuuttaan.

Lehto arvioi, että suurin osa mittareiden vaihtotöistä ajoittuu vuosille 2026–2028. Tällä hetkellä vain pieni osa vanhenevista mittareista on vaihdettu uusiin.

Olenko jo varttimittauksessa?

Heinimäki huomauttaa, että vanhat tuntimittarit toimivat varttikaupassa yhä, vaikka täyttä varttikaupan hyötyä ne eivät tarjoile.

— Tällaisessa tapauksessa tunti jaetaan neljään hinnaltaan samansuuruiseen jaksoon. Sähkönkäytön ohjauksen kannalta pienin ohjausyksikkö on kuitenkin tunti niin kauan, kunnes vanha tuntimittari on vaihdettu varttimittariksi.

Mistä sähkönkäyttäjä tietää, mitataanko kiinteistön sähkönkulutusta jo nyt vartin tarkkuudella? Tämän voi selvittää verkkoyhtiön sähköisestä asiakaspalvelusta tai kantaverkkoyhtiö Fingridin datahub asiakasportaalista.

Uusilla mittareilla on hintansa ja myös niiden asentaminen maksaa. Kuinka paljon mittarit maksavat ja kuka maksaa vaihtamisen kustannukset?

— Sähkönjakeluyhtiöitä valvova Energiavirasto on määritellyt uudelle mittarille ja sen asennustyölle hinnan. Energiaviraston mukaan mittari ja sen asennustyö saavat maksaa keskimäärin 200 euroa, Lehto kertoo.

— Investointi on kertakustannus, jonka sähkönkäyttäjä maksaa. Kustannus jaetaan kuitenkin 15 vuodelle, jolloin sähkönkäyttäjä maksaa mittarista noin 13 euroa vuodessa. Sähkönkäyttäjälle ei siis lähetetä kertalaskua.

#sähkömarkkinat