Blogit

Omakynä Tuotanto Jukka Leskelä

Onnistunut ilmastokokous on Suomen etu

12.12.2023, kello 09:56

Parhaillaan käynnissä oleva YK:n ilmastokokous Dubaissa on alkanut yllättävän positiivisissa...

Markkinat Vieraskynä Teppo Säkkinen

Paine fossiilisten alasajoon kasvaa YK:n ilmastokokouksessa

11.12.2023, kello 10:28

YK:n ilmastokokouksessa Dubaissa on käsillä ratkaisevat tunnit. Neuvotteluja on käyty muutaman...

Tuotanto Vieraskynä Teppo Säkkinen

Energia on keskiössä YK:n ilmastokokouksessa Dubaissa

04.12.2023, kello 09:08

YK:n ilmastokokous COP28 Arabiemiraateissa on käynnissä viidettä päivää. Jopa 90 000 osallistujaa...

Dubain ilmastokokouksen aiheita:

Uusiutuva energia ja ydinvoima

07.12.2023, kello 14:12

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Uusiutuva energia ja ydinvoima

USA:n ja Kiinan yhteinen julistus uusiutuvan energian käytön lisäämisestä herätti keskustelua Dubain COP28-ilmastokokouksessa. Elinkeinoelämän keskusliiton ilmastoasiantuntija Janne Peljo arvelee, että ilmoitus vauhdittaa G20-maiden tavoitetta kolminkertaistaa uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti vuoteen 2030 mennessä.

Tunnelmat Dubain ilmastokokouksessa ovat optimistiset. Peljon mukaan tähän on syynä se, että heti kokouksen ensimmäisenä päivänä saatiin ilmoitus ilmastovahinkoja koskevasta rahastosta. Samalla kokouksen neuvotteluagendasta päästiin sujuvasti sopuun — tämä ei aina ole itsestään selvää.

USA ja Kiina ovat G20-maiden joukon selviä mahtimaita. Kun he ilmoittavat haluistaan lisätä uusiutuvan energian käyttöä, vaikuttaa tämä koko ryhmän toimintaan. Vaikutukset ulottuvat laajalle, koska G20-maat vastaavat suuresta osasta maailman energiankulutuksesta — ja päästöistä.

— G20-maiden tavoite kolminkertaistaa uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti vuoteen 2030 heijastuu myös ilmastoneuvotteluihin. Näyttää jopa mahdolliselta, että samantapainen tavoite voi päätyä COP28-kokouksen loppupäätelmiin.

Peljo huomauttaa, että yleensä YK:n ilmastokokouksen onnistuminen on edellyttänyt Kiinan ja USA:n yhteistä tahtotilaa, jotta maailman ilmastotavoitteita ylipäätään on voitu edistää.

— Maiden yhteinen julkilausuma kokouksen alla on valopilkku muuten niin kireässä geopoliittisessa ympäristössä. Se on hyvä enne neuvotteluiden onnistumiselle.

Kivihiili- ja öljyteollisuuden lobbaus on jäänyt kokouksessa taustalle. Peljo toteaa, että neuvotteluissa käydään kuitenkin vääntöä myös siitä, miten fossiilisten polttoaineiden käytön alasajo toteutetaan.

— Sanamuodot korostuvat ja asian etenemistä on kiinnostava seurata kohti kokouksen loppua.

Ydinvoiman uusi tuleminen?

Ilmastokokouksen ensimmäisinä päivinä 22 maata julkaisi yhteisen aloitteen maailman ydinvoimalaitoskapasiteetin kolminkertaistamisesta vuoteen 2050 mennessä. Vertailuvuotena aloitteessa käytetään vuoden 2020 kapasiteettia.

Peljo kertoo, että aloite sai paljon huomiota: todellinen ydinvoiman renessanssi voi olla mahdollinen. Suomen lisäksi aloitteessa olivat mukana mm. USA, Ranska, Japani, Iso-Britannia, Arabiemiraatit ja Ruotsi.

— Maat peräänkuuluttavat ydinvoiman tärkeän roolin tunnustamista, jos tavoitteena on pysäyttää maapallon ilmakehän lämpeneminen 1,5 asteeseen. Olin itse mukana tilaisuudessa, missä Ruotsin energiaministeri Ebba Busch kuvasi sitä, kuinka maan hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää sähköntuotannon kaksinkertaistamista. Ministerin mukaan ydinvoimalla on siinä tärkeä rooli, Peljo toteaa.

Onko maailman maiden tavoitteena edelleen rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen. Tämä on Peljon mielestä aivan oleellinen kysymys.

— Ilmastokokouksen neuvotteluissa, tilaisuuksissa ja keskusteluissa Pariisin sopimuksen sisältämää tavoitetta halutaan yhä pitää ”elossa”. Tavoitteena on siis yhä rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Peljo kertoo, että tavoite tuli vahvasti esille eri maiden puheenvuoroissa — etenkin yritysten ja elinkeinoelämän puheissa.

— Elinkeinoelämän keskusliitto ja sen pohjoismaiset sisarjärjestöt julkaisivat kokouksessa vetoomuksen Pariisissa sovittujen tavoitteiden saavuttamisen puolesta. Vetoomuksessa peräänkuulutetaan puolentoista asteen tavoitteen saavuttamisen lisäksi päästöjen hinnoittelun laajentamista globaalisti, päästöjä vähentävien teknologioiden ja ratkaisujen laajempaa ja nopeampaa käyttöönottoa sekä vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehittämistä.

Hiilidioksidipäästöjen globaali hinnoittelu voi tarkoittaa koko maailman kattavaa päästökauppajärjestelmää.

Oma paviljonki sai huomiota

Suomella oli ensimmäistä kertaa ilmastokokouksessa oma paviljonki. Peljo kertoo, että suomalaisten paviljongissa on ollut tungosta.

— Suomalaisten yritysten järjestämät tilaisuudet ja keskustelut kiinnostavat eri puolilta maailma saapuneita kokousvieraita. Myös suomalaiset ministerit ovat olleet yleisöä kiinnostavia esiintyjiä. Suomen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, puhdas ja kustannustehokas sähköntuotanto sekä yritysten vahva rooli vähäpäästöisten ratkaisuiden kehittämisessä kiinnostavat kansainvälistä yleisöä.

Dubain ilmastokokous — COP28 — alkoi marraskuun 30. päivä. Kokous kestää kaksi viikkoa joulukuun 12. päivään saakka. Kokoukseen osallistuu noin 70 000 valtuuskuntaa, joiden joukossa on noin 160 valtionpäämiestä.

#ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja