Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Sähkökaupan korjaussarjat, osa 1

Viipaleita verkkopalvelumaksuista?

29.08.2022, kello 16:42

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto ja Pekka Hannila

Viipaleita verkkopalvelumaksuista?

Mitä, jos verkkopalvelumaksuista leikattaisiin viipale tai pari? Helpottaisiko hintojen alentaminen kallistuvan energian kanssa kärvistelevien kansalaisten elämää?

Energian hinnat ovat nyt jämähtäneet totuttua pidemmäksi ajaksi korkealle tasolle. Samalla ideanikkarit kehittelevät monenlaisia uusia ajatuksia sähkönkäyttäjien tukalan tilanteen helpottamiseksi. Yksi ideoista on verkkopalvelumaksujen alentaminen. Verkkopalvelumaksut ovat olleet muutenkin kriittisten silmien alla jo vuosia, joten ajatus niiden leikkaamisesta ei ole yllätys.

Verkkopalvelumaksujen periaatteista päättää Energiavirasto. Verkkoyhtiöiden toimintaa valvovan viranomaisen tekemisiä taas ohjaa sähkömarkkinalaki, jonka pohjalta verkkopalvelumaksujen hinnoitteluperiaatteet laaditaan. Hinnoitteluun vaikuttavat myös muut sähkömarkkinalakiin kirjatut velvoitteet. Niistä tärkeimpiä ovat sähköverkkojen kehittämisvelvollisuus ja liittämisvelvollisuus. Hitusen kryptinen ilmaisu tarkoittaa sitä, että sähköverkkojen olisi kestettävä myrskyt, lumipyryt ja muutkin myllerrykset — asiakkaiden on siis saatava sähköä verkkoja pitkin kaikenlaisissa olosuhteissa. Lisäksi verkkoja olisi kehitettävä sitä mukaa, kun asiakkaiden sähkönkäyttötavat muuttuvat tai kun sähköä tuottavat yhtiöt kytkevät verkkoihin uusia voimalaitoksia.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat aikaisempaa vahvemmin esille. Yhteiskunnan sähköistyminen ja vihreä siirtymä eivät nekään toteudu ilman toimivia sähköverkkoja.

Miten verkkopalvelumaksujen alentaminen vaikuttaisi sähkönjakeluun? Tämän tietää Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto.

— Verkkopalvelumaksujen leikkaaminen supistaisi verkkoyhtiöiden liikevaihtoa. Samalla heikentyvät mahdollisuudet toteuttaa verkkoyhtiöille asetettuja tavoitteita.

Lehto muistuttaa, että lainsäädäntöä päivitettiin hiljattain, jonka seurauksena Energiavirasto ryhtyi muuttamaan verkkopalvelumaksujen määräytymisperiaatteita ja verkkoyhtiöiden valvontamenetelmiä kesken valvontakauden. Muutoksilla vaikutetaan ennen kaikkea verkkopalvelumaksuihin.

— Muutosten seurauksena verkkoyhtiöiden liikevaihdosta on sulanut jo kuudesosa. Verkkoyhtiöiden kyky investoida säävarmoihin sähköverkkoihin on heikentynyt samassa suhteessa.

Energiaviraston päätösten seurauksena investoinnit sähköverkkoihin ovat vähentyneet ja hidastuneet. Säävarmojen sähköverkkojen toteutuminen määräajassa ei ole enää varmaa.

Geopoliittisen tilanteen kärjistymien on myös vaikuttanut suomalaisten sähköverkkojen saneeraamiseen.

— Sähköverkkojen rakentamisen hinta nousi Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Rakentamisessa tarvittavat komponentit ovat selvästi aikaisempaa kalliimpia, samoin työkoneiden ja ajoneuvojen polttoaineiden hinta on noussut. Tästä huolimatta Energiaviraston hinnoittelua ohjaava malli olettaa, että sähköverkkoja voidaan edelleen rakentaa samalla hinnalla kuin ennen Venäjän aiheuttamaa kriisiä.

Lehdon mielestä verkkopalvelumaksujen alentaminen energiahintakriisin torjuntakeinona onkin ”mahdoton ajatus”.

— Yhteiskunnan sähköistyminen asettaa runsaasti kehittämistarpeita sähköverkoille, toteaa Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto.

Miten käy sähköistymisen?

Suomen on ennustettu sähköistyvän vauhdilla. Päästötön sähkö korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaikissa kohteissa. Sähköistymisen tueksi tarvitaan kuitenkin hyvin toimivia sähköverkkoja.

— Kun esimerkiksi liikenne sähköistyy, on sähköverkkojen kyettävä hoitamaan lataamisessa tarvittavat palvelut. Tämä tarkoittaa sitä, että sähköverkkoihin asennetaan valtava määrä suurteholatureita, mutta myös pienemmän kokoluokan kotilatureita, Lehto toteaa.

Energiahintakriisi innosti kotitalouksia ja yrityksiä investoimaan omiin aurinkopaneeleihin. Oman sähköntuotannon kilpailukyky parani nopeasti, kun energiahintakriisin vaikutukset ulottuivat Suomeen. Aikaisemmin parhaan taloudellisen hyödyn aurinkopaneeleista arvioitiin muodostuvan silloin, kun paneeleiden tuottama sähkö käytetään omassa kiinteistössä omiin juttuihin. Nyt tilanne on kuitenkin toinen: aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä kannattaa myydä myös verkkoon.

— Verkkoihin on voitava liittää kaiken kokoisia voimalaitoksia, Lehto huomauttaa.

Sähkökaupan korjaussarjat -juttusarjassa käsitellään energiakriisin ratkaisemiseksi tehtyjä ehdotuksia.

#sähköverkot
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja