Puulla tuotettiin vähemmän energiaa

Energiasaalis: 60 terawattituntia

28.03.2023, kello 14:17

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kiinteillä puupolttoaineilla tuotettiin energiaa 60 terawattituntia vuonna 2022. Tämä on kaksi terawattituntia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Energiantuotannossa puuta kului yhteensä 30 miljoonaa kuutiometriä.

Suurin osa kiinteistä puupolttoaineista käytetään lämpökeskuksissa ja voimalaitoksissa. Puulla tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. Energiaa tuotettiin puulla lämpö- ja voimalaitoksissa 44,7 terawattituntia vuoden 2022 aikana. Tämä on viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Puun energiakäytön odotettiin kasvavan energiakriisin seurauksena, mutta toisin kävi.

Pientaloissa ja maatiloilla puulla tuotettiin energiaa yhteensä 15,3 terawattituntia. Puuta kului pienpoltossa yhteensä 6,9 miljoonaa kuutiometriä, joista halkojen ja klapien osuus oli 5,9 miljoonaa kuutiometriä. Puun pienpoltto kasvoi kolmella prosentilla edelliseen tilastointikauteen 2007–2008 verrattuna.

Pientaloissa puuta käytetään eniten varaavissa takoissa ja uuneissa. Niissä palaa 28 prosenttia kaikesta pienpoltossa käytetystä puusta. Lähes yhtä paljon kuluu erilaisissa klapi- ja hakekattiloissa — saunoissa lähes viidennes.

Metsähake yleisin voimalaitospolttoaine

Metsähaketta käytettiin energiantuotannossa yhteensä 10,2 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2022. Tämä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Vuonna 2005 metsähaketta käytettiin 2,6 miljoonaa kuutiometriä, jonka jälkeen se on tasaisesti hivuttautunut kohti nykyisiä käyttömääriä. Tähän on ohjannut ilmastopolitiikka: halu vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Puulla korvataan päästöjä aiheuttavien turpeen, maakaasun ja kivihiilen käyttöä.

Metsähakkeesta 6,6 miljoonaa kuutiometriä kului sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Määrä kasvoi edellisvuodesta 12 prosenttia. Pelkässä lämmöntuotannossa — kaukolämmön raaka-aineena — sen sijaan metsähakkeen käyttö laski vajaalla prosentilla. Kaukolämmöntuotannossa metsähaketta kului 3,6 miljoonaa kuutiometriä.

Jämiä, pienpuuta ja roskaa

Metsää ei kasvateta Suomessa energiantuotantoa varten. Voimalaitoskattiloihin ja lämpökeskuksiin poltettavaksi päätyvät puut ovat metsä- ja puunjalostusteollisuuden sivuvirtoja: jämiä, roskaa ja metsien harvennuksessa syntyviä oksia ja rankoja. Jos runkopuuta pääty poltettavaksi, ovat ne vahingoittuneita tai viallisia runkoja, joita puunjalostusteollisuus ei voi hyödyntää.

Metsäteollisuuden sivuvirtojen käyttö energiantuotannossa saattaa supistua tulevaisuudessa, jos puunjalostusteollisuus keksii uusia ja tehokkaampia tapoja hyödyntää jämänsä. Niistä voi syntyä jopa kokonaan uusia tuotteita.

Viime vuonna suurin osa metsähakkeesta — 6,4 miljoonaa kuutiometriä — rouhittiin pienpuusta, eli karsituista ja karsimattomista rangoista. Toiseksi eniten metsähaketta valmistettiin hakkuutähteistä: kolme miljoonaa kuutiometriä. Runkopuusta jauhettiin haketta vain 0,6 miljoonaa kuutiometriä ja kannoista 0,3 miljoonaa kuutiometriä.

Puunjalostusteollisuudessa syntyviä jätteitä poltettiin 10,9 miljoonaa kuutiometriä. Tästä puunkuoren osuus oli 6,4 miljoonaa kuutiometriä ja teollisuuden puutähteiden osuus 1,4 miljoonaa kuutiometriä. Sahanpurua poltettiin energiaksi 2,9 miljoonaa kuutiometriä ja muita puutähteitä 0,2 miljoonaa kuutiometriä.

Kierrätyspuuta paloi 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi poltettiin puupellettejä sekä brikettejä yhteensä 500 tonnia eli 0,4 miljoonaa kuutiometriä.

Uudeltamaalta eniten

Puuraaka-aineen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vaihtelee maakunnittain. Yleensä puuenergia kannattaa käyttää mahdollisimman lähellä hakkeen tai sivuvirtojen syntypaikkaa. Kuljetuskustannukset nostavat esimerkiksi metsähakkeen hintaa reilusti, kun etäisyys voimalaitokselta on enemmän kuin 150 kilometriä.

Viime vuonna kiinteillä puupolttoaineilla tuotettiin eniten energiaa Uudellamaalla: 4,5 terawattituntia. Etelä-Karjalassa puuenergiaa syntyi 3,9 terawattituntia ja Pohjois-Pohjanmaalla 3,6 terawattituntia. Lähes yhtä paljon puusta syntyi energiaa Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Kuutiomäärissä mitattuna eniten kiinteitä puupolttoaineita käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa Etelä-Karjalassa: 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Kakkoseksi kirii Uusimaa kahden miljoonaan kuutiometrin käytöllä.

Tuontihakkeen määrä vielä arvoitus

Puuhaketta tuotiin Suomeen 4,4 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2021. Tästä lämpölaitoksiin ja voimalaitoskäyttöön päätyi 1,9 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuoden osalta tuontitilastoja ei ole käytettävissä, mutta ennen Venäjän hyökkäyssodan aloittamista venäläisen puuhakkeen osuus oli ”merkittävä”. Nyt puuhaketta ei enää tuoda Venäjältä.

Venäläisen puuhakkeen osuudesta saa jonkinlaisen kuvan tullitilastojen avulla, vaikka tulli ilmoittaakin puuhakkeen tuonnin tonneina — ei kuutiometreinä. Tuorein tullitilasto on vuodelta 2021.

Tullitilaston mukaan Suomeen tuotiin havu- ja lehtipuuhaketta vuonna 2021 yhteensä kolme miljoonaa tonnia. Tästä havupuuhakkeen osuus oli peräti 78 prosenttia. Havupuuhakkeesta venäläistä oli 75 prosenttia ja lehtipuuhakkeesta 90 prosenttia. Tullitilastosta ei selviä se, mikä osuus venäläisestä tuontihakkeesta päätyi teollisuuden käyttöön ja mikä osa energiantuotantoon.

Haketta tuodaan jonkin verran myös Virosta, Latviasta, Ruotsista ja Liettuasta.

Puuhakkeen tuonnin ehtyminen Venäjältä ja muiden voimalaitospolttoaineiden kallistuminen kasvattivat kotimaisen puupolttoaineen kysyntää viime vuonna. Samaan suuntaa vaikutti metsäteollisuustuotannon supistuminen: energiakäyttöön soveltuvia sivutuotteita oli aikaisempaa vähemmän tarjolla.

Jo väistyvä talvi ei ollut kuitenkaan kovin kylmä. Tämä piti kaukolämmön kysynnän kurissa ja hillitsi puupolttoaineiden kysyntää.

Puupolttoaineiden käyttöä koskevat tiedot perustuvat Luonnonvarakeskus LUKEn keräämiin ennakkotietoihin. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttöä koskevat tiedot kerätään lämpö- ja voimalaitoksilta kerran vuodessa.

#bioenergia #uusiutuva energia