Neutraali ja kehittyvä markkina-alusta

Huominen haastaa sähkönjakelun

01.10.2021, kello 12:28

Teksti Vesa Ville Mattila | Kuva Scanstockphoto

Valtaosa sähkönjakeluyhtiöistä tarjoaa tulevaisuudessa markkina-alustan uusille palveluille. Kysymyksiä aiheuttavat eri toimijoiden roolit — mutta myös muun muassa liikevaihdon rajoittamisen vaikutukset ja kysyntäjouston vaatiman varastoinnin toteuttaminen.

Suomen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä edellyttää sähköistymistä sekä merkittäviä muutoksia liikenteen ratkaisuissa, teollisuuden prosesseissa ja kotitalouksien arjen valinnoissa. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä sähkönkäyttö kasvaa jopa viidenneksen ja myös uusiutuvan energia tuottaminen lisääntyy rutkasti. Samalla sähkönjakeluverkkojen rooli korostuu.

Sähkönjakeluyhtiöiden tehtävänä on edistää ratkaisuja, joilla mahdollistetaan kotien ja yritysten ilmastoteot ja rakennetaan infraa kustannustehokkaasti. Monimuotoistuva sähkönkulutus tarvitsee uudenlaisia teknologisia ratkaisuja ja verkon kapasiteetin älykästä hallintaa.

Käytännössä tehopiikkejä täytyy tasata, verkon toimintoja tulee automatisoida ja kaiken operoinnin tueksi tarvitaan älykkään datan hyödyntämistä.

Neljä strategista peruslinjaa

Maassamme toimii 77 sähkönjakeluyhtiötä, joista jokaisella on näkemyksensä oman tulevaisuutensa tärkeimmistä haasteita. Energiateollisuus ry:n johtaja Kenneth Hänninen hahmottelee huomisen yhtiöille neljä strategista peruslinjaa.

— Yhtiö voi pysyä omaisuudenhaltijana, joka pyörittää ja ylläpitää verkkoa sekä vastaa sähkön laadusta ja toimitusvarmuudesta. Tällaisia yhtiöitä saattaa Suomessa olla muutamia jatkossakin.

Hänninen uskoo, että valtaosa sähkönjakeluyhtiöistä haluaa omaisuudenhallinnan lisäksi tarjota neutraalin ja kehittyvän markkina-alustan eri osapuolille ja uusille palveluille.

— Isoimmat toimijat ovat jo nyt valinneet aktiivisen markkina-alustan roolin. Ne kehittävät jatkuvasti verkkotoimintaan liittyviä tai niitä sivuavia uusia liiketoimintamalleja.  

Neljättä vaihtoehtoa Hänninen luonnehtii teoreettiseksi. Siinä verkkoyhtiö tarjoaisi asiakkailleen sähköenergian sisältävän kokonaistoimituksen ja hyödyntäisi uusia palvelukonsepteja. Toimintamalli kuitenkin kahlitsisi markkinoita ja löisi korville esimerkiksi Euroopan unionin puhtaan energian pakettia, joka rajaa verkkoyhtiöiden toimintamahdollisuuksia.

— Näyttää siltä, että sähköjakeluyhtiöiden toiminta-aluetta halutaan kaventaa ja monopoliroolia pienentää, Hänninen huomauttaa. 

Sähkövarastot aiheuttavat rajankäyntiä

Suomalaisessa sähkönjakeluverkossa tulevaisuus näkyy ensimmäiseksi liikenteen sähköistymisenä ja aurinkovoimaloiden lisääntymisenä. Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen edellyttää satoja tuhansia sähköautoja ja aurinkosähkölle kunnon siivua sähköntuotannossa.

— Sähköautoilu on yhtiöille selkeä tapaus. Verkkoyhtiön tehtävänä on rakentaa liityntäpisteitä, siitä eteenpäin toiminnoista vastaavat muut palveluntarjoajat, Hänninen kiteyttää. 

Sen sijaan aurinkosähkön kannalta keskeinen sähkön varastointi voi aiheuttaa rajanvetoa EU:n kanssa. Esimerkiksi Euroopan komission mielestä verkkoyhtiöiden ei pääsääntöisesti pitäisi omistaa sähkövarastoja. Komissio edellyttääkin verkkoyhtiöiltä varastoinnin kilpailuttamista. Vasta kilpailukykyisten tarjousten puute oikeuttaa verkkoyhtiön rakentamaan varaston.

Hänninen sanoittaa asian toisin ja muistuttaa reunaehdoista.

— Verkkoyhtiöiden hallitsemat sähkövarastot eivät saa häiritä markkinoita. Verkkoyhtiöillä on silti oltava oikeus omistaa ja hallita varastoja turvatakseen verkon toiminnan ja ylimääräisen aurinkosähkön hyödyntämisen vaikkapa öisin.

— Sähkönjakeluverkko vaatii varastolta sijoittamista tiettyyn paikkaan ja jatkuvaa käyttövalmiutta. Mutta voiko verkkoyhtiö kilpailuttamalla saada juuri sellaisen ratkaisun kuin se tarvitsee?  

Hänninen kertoo kerran keskustelleensa Euroopan komission konkarivirkamiehen kanssa siitä, kuinka pitkälle verkkoyhtiö voi mennä häiritsemättä markkinoita. Tämä rohkaisi kokeilemaan rajoja – vaikka joskus saisikin kynsilleen. 

Kysyntäjouston järjestelmätarve ja paikallinen tarve

Sähköautojen, aurinkopaneelien ja kotien älykkäiden ratkaisujen myötä kuluttajien rooli energiamarkkinoilla aktivoituu. He eivät kuitenkaan halua käyttää aikaansa valintoihin, vaan vaativat vaivattomia ja helppoja ratkaisuja.

— Mitä enemmän sähkönjakeluyhtiöillä on tietoa, sitä enemmän ne voivat tarjota uusia palveluja yhteistyössä toisten palveluntarjoajien kanssa, Hänninen toteaa.

— Verkkoyhtiöt voivat tarjota asiakkailleen kaikkea sitä, mitä muut eivät. Esimerkiksi kuluttajien osallistamisessa verkkoyhtiöt luovat markkina-alustan eli luotettavan pääsyn sähköjärjestelmään.

Kysyntäjouston osalta Hänninen erottelee järjestelmätarpeen ja paikallisen tarpeen.

— Järjestelmätarve tarkoittaa esimerkiksi tarvetta rajoittaa Suomen sähköjärjestelmän tehoa. Siitä huolehtii Fingrid, jota tässä tehtävässä tukevat isojen teollisuuslaitoksien kaltaiset yksiköt ja vaikkapa jonkin aggregoijan kokoamat kuormat.

— Lähtökohtaisesti sähkönjakeluyhtiö ostaa kysyntäjoustopalveluita markkinoilta. Joskus se silti saattaa tarvita paikallisesti joustoa. Tällaisessa tilanteessa sähkönjakeluyhtiön pitää pystyä suoraan asioimaan asiakkaidensa kanssa.

Liikevaihtoa leikataan reippaasti

Sähkön toimitusvarmuus Suomessa on keskimäärin erittäin hyvä. Kuitenkin 770 000 asiakasta asui vielä vuoden 2020 alussa alueilla, joilla sähkönjakelun toimitusvarmuustavoitteet (taajamassa enintään 6 tuntia, muualla enintään 36 tuntia) eivät täyty.

Pääosin 1950–60-luvulla rakennettu verkkomme vaatii vielä pitkäjänteistä kehitystyötä, kuten kaapelointia, muuta rakentamista ja sähköasemien uudistamista.

— Laakereilla ei voi levätä, vaikka siirtymäaikaa toimitusvarmuusinvestointien tekemiselle jatkettiin vuoden 2036 loppuun asti. Investointeja silti varmasti tarkastellaan uudelleen ja myöhäistetään, Hänninen sanoo.

Kapuloita kehityksen rattaisiin heittää myös äskettäin voimaan astunut laki, jonka myötä Energiavirasto päivittää sähkönjakeluyhtiöiden valvontaa ja rajoittaa entisestään yrityskohtaisia liikevaihtoja. Sähkönjakeluyhtiöiden liikevaihtoa leikataan niin, että niiden sallittu liikevaihto vuonna 2022 laskee 350 miljoonaa vuoden 2020 liikevaihdosta (runsaat 2 miljardia).

— Ilman asiakasymmärrystä ei kannata kehittää uusia palveluita. Vasta kun tiedämme kriittisimmät asiakastarpeet, voimme edetä palvelumuotoiluun ja yhdessä tekemiseen, Caruna Oy:n kehitys- ja innovaatiojohtaja Elina Lehtomäki toteaa.

Muutosten mahdollistamista ja läpivientiä

Caruna Oy:n kehitys- ja innovaatiojohtaja Elina Lehtomäki muistuttaa energiamurroksen muuttavan sekä tuotantoa että käyttäjien tarpeita. Niiden mahdollistaminen ja hallittu läpivienti haastaa kaikki energia-alan toimijat.

Sähkönjakeluyhtiöiden toimintaa muokkaavista muutoksista Lehtomäki nostaa esille neljä: liikenteen sähköistämisen, hajautetun sähköntuotannon, lämmittämisen muutokset ja kysyntäjouston.

— Sähköistä liikennettä lukuun ottamatta nämä ilmiöt eivät välttämättä lyhyellä aikavälillä kasvata sähkönkulutusta jakeluverkossa. Sen sijaan ne lisäävät tehovaihteluiden ja sähköverkon järkevän kapasiteettihallinnan tarvetta. Tuulivoiman lisääntyminen ja säätövoiman poistuminen korostaa tarvetta saada loppukäyttäjiä hyödyntämään kysyntäjouston mahdollisuuksia.

Lehtomäki muistuttaa kehityksen etenevän kiivaasti. Esimerkiksi viimeisen puolen vuoden aikana Suomessa otettiin käyttöön 25 000 uutta ladattavaa autoa. Viisi vuotta sitten Carunan sähköverkossa oli noin 1000 aurinkosähkön tuottajaa, nyt heitä on pyöreästi 11 000. 

Vahva yhteys asiakkaisiin

Verkon operointia ja kehittämistä koskevien ja toisiinsa vahvasti limittyvien muutosten lisäksi Lehtomäki näkee sähkönjakeluyhtiöillä tarpeen kehittää palvelujaan.

— Asiakkaillamme on luonnollinen yhteys meihin – ja meillä puolestaan paljon dataa.

— Jo nyt saamme päivittäin paljon kyselyjä esimerkiksi aurinkosähköpaneeleista ja sähköautojen latausratkaisuista. Asiakkaat odottavat saavansa meiltä neutraalia neuvontaa.

Caruna onkin panostanut paljon ymmärtääkseen alaa ravistelevat isot ilmiöt ja asiakkaidensa suurimmat avuntarpeet.

— Ilman asiakasymmärrystä ei kannata kehittää uusia palveluita Vasta kun tiedämme kaikkein kriittisimmät asiakastarpeet, voimme edetä palvelumuotoiluun ja yhdessä tekemiseen, Lehtomäki korostaa.

Esimerkki toimintatavasta on Carunan Virtane-palvelu, joka perustettiin lisäämään asiakkaiden tietoisuutta uusiutuvasta energiasta, aurinkopaneeleista ja sähköautojen lataamisesta sekä niihin liittyvistä palveluista. Myyjistä riippumaton Virtane tarjoaa neutraalin kokonaiskuvan markkinoilla olevista palveluntarjoajista.

Asiakaspalvelutyötään Caruna on kehittänyt myös automatiikan ja robotiikan avulla.

Akkujärjestelmä esimerkkinä yhteistyön lisääntymisestä

Kysyntäjousto edellyttää sekä energian välivarastointimahdollisuuksia että sähkönkäyttäjien osallistamista.

Toimitusvarmuuden turvaamiseksi Caruna ja Fortum ovat yhteistyössä kehittäneet akkujärjestelmän, joka otettiin käyttöön vuosi sitten. Kun Caruna ei tarvitse keskijännitejohtoonsa liitettyä akkujärjestelmän sähkövarastoa paikkaamaan huolto- tai vikatilanteen aiheuttamaa sähkökatkoa, Fortum käyttää sitä säätösähkömarkkinoilla tasapainottamaan valtakunnallista sähköjärjestelmää.

Sittemmin Caruna on selvitellyt laajasti myös muunkokoisten akkujen hyödyntämismahdollisuuksia. Lehtomäen mielestä yhtä sähkövarastoa pitää pystyä käyttämään moneen tarkoitukseen ja energia-alan aktiivisesti hakea erilaisia yhteistyömahdollisuuksia.

— Uskon, että energiayhtiöt tekevät jatkossa entistä tiiviimpää yhteistyötä niin asiakkaidensa ja omien kumppaniensa kanssa kuin keskenään.

Asiakkaiden valinnanvapautta vaalittava

Lehtomäki toivoo, ettei lainsäädäntö jatkossa tiukasti määrittelisi eri toimijoiden rooleja, vaan lähtisi liikkeelle asiakkaiden valinnanvapaudesta. Esimerkkinä hän mainitsee sähkökuorman ohjauksen.

— On erikoista, jos asiakas ei jatkossa voisi tilata sähkömittarin kautta tehtävää kuormanohjausta suoraan meiltä. Mahdollinen palveluntarjoaja – jonka asiakas joutuisi itselleen hankkimaan – kun joka tapauksessa joutuisi tilaamaan ohjauksen kytkennän meiltä.

Lehtomäki peräänkuuluttaa myös maankäytön lupaehtojen ja -prosessien harmonisointia sekä pilotointimahdollisuuksien helpottumista.

— Esimerkiksi taloyhtiöiden energiayhteisöt sekä tuotannon ja kulutuksen tunnin sisäinen netotus tulivat vasta äskettäin mahdollisiksi. Olisimme halunneet testata sellaisten toimintaa jo paljon aikaisemmin.

Nyt Caruna kaavailee virtuaaliyhteisöjä, joita lainsäädäntö ei vielä hyväksy ja joita se ei tämän takia vielä pääse kokeilemaan käytännössä.

— Aito kehitys kuitenkin vaatii aikaista pilotointia ja sen antamaa asiakaskokemusta, Lehtomäki painottaa.

#sähköverkot