Euroopassa monenlaisia malleja kantaverkkoon liittymisestä

Kallis sähkö lisää merituulivoiman kannattavuutta

22.10.2026, kello 15:11

Teksti Heikki Jaakkola | Kuva Scanstockphoto

Tuulipuistojen rakentaminen merelle on edennyt Suomessa odotuksia hitaammin. Konsepti on silti hengissä. Suomessa toimii tällä hetkellä kaksi merituulipuistoa.

Porin Tahkoluodossa sähköä jauhaa merellä Suomen ensimmäinen 44,3 megawatin tuulipuisto. Toinen Suomeen rakennettu merituulipuisto sijaitsee Kemin edustalle rakennetulla keinosaarella, jossa kahdeksan tuulivoimalaitosta tuottaa sähköä yhteensä 26,4 megawatin teholla.

Näiden lisäksi Suomessa on vireillä kymmenkunta merituulipuistohanketta, jotka ovat eri vaiheissa. Yksi näistä on Vattenfallin Korsnäsiin kaavailema puisto, joka valmistuessaan tuottaa sähköä 1300–2500 megawatin teholla. Tällaisilla tehoilla sähköä saadaan vuosittain 5–7 terawattituntia.

Vattenfallin markkinakehitysjohtaja Frans Villanen kertoo, että hankkeen YVA-selvitykset ovat parhaillaan käynnissä. Valmistelua tehdään yhteistyössä metsähallituksen kanssa, joka irtaantuu hankkeesta myöhemmin.

Merituulivoiman rakentaminen Suomessa on jäänyt maatuulivoiman varjoon osin kustannusten karkaamisen vuoksi. Kustannuksia ovat lisänneet vaativa suunnittelu, komponenttien raju hinnannousu ja tuotantoalueen liittäminen sähköverkkoon. Kantaverkko ei ulotu merelle, vaan voimayhtiön on rakennettava pitkä kantaverkon liityntäjohto omalla kustannuksellaan mantereelle.

Villanen toteaa, että merelle rakentamisen on myös Körsnäsin tapauksessa kallista. Hanke ei ole kannattava sähkön nykyhinnoilla. Taustalla on kuitenkin oletus siitä, että sähkön hinta nousee myös Suomessa, kun sähkön kysyntä kasvaa. Tähän suuntaan kehitystä vievät uudet datakeskukset sekä muut uudet teolliset sähkön suurkuluttajat.

Yksi merituulivoiman alkuperäisistä valttikorteista oli tasaiset tuuliolosuhteet maatuulivoimalaitoksiin verrattuna. Myöhemmin erot ovat tasoittuneet, kun maatuulivoimalaitosten roottorit voidaan asentaa yhä korkeammalle. Villasen mukaan Vattenfallin äskettäin tekemät mittaukset antavat kuitenkin näyttöä merellisten tuuliolosuhteiden paremmuudesta.

— Hankealueen tuuliolosuhteista tehtiin tammikuussa analyysi, jonka mukaan tuotanto merellä on noin 20 prosenttia suurempi kuin maalla.

Vaikka rakentaminen merellä on kalliimpaa kuin maalla, voi merelle rakentaminen olla Viljasen mielestä kannattavaa mittakaavaedun vuoksi. Merellä pinta-alaa on käytettävissä paljon eivätkä isotkaan laitokset häiritse asutusta. Tämä avaa mahdollisuuden todella ison mittakaavan rakentamiseen.

— Vaikka maallekin voidaan rakentaa isoja laitoksia, on tilaa niukemmin. Halkaisijaltaan 250 metrin kokoiset roottorit saattavat jo häiritä asutusta.

Yksi tuulivoimahankkeiden keskeisistä edellytyksistä on Villasen mukaan paikallisen yhteisön hyväksyntä.

— Kunnilla on päätösvalta rakennushankkeissa, minkä vuoksi hankekehittäjien on pystyttävä osoittamaan hankkeen hyödyt myös paikalliselle yhteisölle.

Vaikka merellä on tilaa, ei merialueiden käyttö ole ilmaista. Kiinteistöveroa maksetaan myös meren pohjalle perustetuista laitoksista. Lähellä rantaviivaa sijaitsevilla aluevesillä kiinteistöverot maksetaan ranta-alueiden kunnille.

Jos puisto sijaitsee kauempana merellä Suomen talousvyöhykkeellä, jaetaan kiinteistön verontuotto valtion ja ranta-alueen kunnan kesken.

— Talousvesillä valtio tekee myös linjaukset rakentamisluvista.

Kannattaako sähköä tuoda mantereelle?

Merituulipuiston liittäminen kantaverkkoon ja sähkönsiirto mantereelle ei ole ihan pikku juttu. Suomessa noudatetun periaatteen mukaisesti hankekehittäjä rakentaa siirtoyhteyden mereltä mantereella sijaitsevaan liittymispisteeseen ja maksaa samalla liittymismaksun kantaverkkoyhtiölle. Liityntäyhteyden rakentaminen on raskas investointi, mihin Villanen toivoisi valtion ottavan suuremman roolin.

— Kantaverkon ulottaminen merelle tarkoittaisi myös sitä, että merellinen kriittinen infrastruktuuri pysyy kotimaisissa käsissä.

Villanen huomauttaa, että liityntäjohdon luvitusprosessi on hankekehittäjälle pitkä, raskas ja kallis. Selvityksen lopputulokset voivat olla ennalta arvaamattomia, mikä tuo uuden muuttujan kannattavuuslaskelmiin.

Suomessa talousvyöhykkeelle rakennettavien alueiden kilpailuttamisesta päättää valtioneuvosto, mutta itse kilpailuttamisen järjestää Energiavirasto. Kilpailutus perustuu lakiin. Kilpailutuksen voittaja saa oikeuden hakea valtioneuvostolta alueen hyödyntämislupaa. Hyödyntämislupa oikeuttaa valmistelemaan merituulivoimahanketta sekä hakemaan sen toteuttamiseksi tarvittavat luvat.

Tanskassa toimitaan toisin. Viljanen kertoo, että Tanskassa viranomaiset tekevät geofyysiset ja geotekniset tutkimukset ja tuuliolosuhteita kuvaavat selvitykset jo ennen hankekehittäjien kilpailutusta.

— Tanskan mallissa hankekehittäjä saa käyttöönsä etukäteen paljon olennaista tietoa alueesta luvituksen tekemistä varten.

Euroopassa erilaisia liittymiskonsepteja

Merituulipuistojen liittäminen kantaverkkoon on ratkaistu EU-maissa monilla eri tavoilla. Fingridin asiakaspäällikkö Laura Ihamäki kertoo suomalaisen käytännön lähtevän siitä, että kantaverkon on palveltava tasapuolisesti kaikkia maksavia asiakkaita. Siksi Fingrid ei vie kantaverkkoa yksittäiseen etäiseen pisteeseen, missä kallis yhteys palvelisi vain yhtä käyttäjää.

Hollannissa ja Saksassa merituulipuistoille rakennettuja liityntäjohtoja pidetään kantaverkon osina, jotka paikallinen kantaverkkoyhtiö rakentaa. Raskas investointi jää tällöin kaikkien sähköverkkoa käyttävien asiakkaiden yhteisesti maksettavaksi.

— Saksassa merituulipuistojen kaapeloinnin aiheuttama lisälasku näkyy eriteltynä kuluttajien sähkölaskussa, Ihamäki toteaa.

Britanniassa käytäntö on mutkikkaampi, koska taustalla vaikuttaa osittain ikivanha lainsäädäntö. Perinteestä kumpuavan logiikan vuoksi verkkoinfra ei saa jäädä sähköntuottajan vastuulle.

Brittiläisessä mallissa merituulipuistoa rakentava hankekehittäjä rakentaa myös verkkoliittymän mantereelle, mutta liittymän valmistumisen jälkeen se on myytävä kilpailuttamalla jollekin ”offshore transmission owner” -yhtiölle (OFTO). Hinta perustuu ennalta määriteltyyn siirtoarvoon.

OFTO-yhtiö vastaa merituulipuiston ja mantereella sijaitsevan kantaverkkoliittymän välisestä siirtoyhteydestä. OFTO-yhtiön liiketoiminta perustuu siirtoyhteyden käytöstä saataviin maksuihin, joista osa käytetään yhteyden ylläpitoon.

Britit ovat halunneet pitää sähköntuotannon ja verkkotoiminnan omistukset erossa toisistaan. Tällä tavalla voidaan houkutella myös yksityistä pääomaa verkkoinvestointeihin. Mallia on kuitenkin kritisoitu kankeaksi: prosesseja ja välikäsiä on paljon.

Euroopassa on myös käytössä malli, jolloin merituulipuiston omistaja rakentaa siirtoyhteyden tuulipuistosta kantaverkkoon omalla kustannuksellaan. Yhteyden valmistumisen jälkeen siirtolinja kuitenkin myydään kantaverkkoyhtiölle. Malli vähentää kantaverkkoyhtiöiden hukkainvestointeja, mutta pitää strategisen siirtoverkon kokonaisuudessaan valtiollisen kantaverkkoyhtiön omistuksessa.

Millaisia ovat liittymisen kustannukset?

Järeä merituulipuisto saattaa aiheuttaa liittymisjohdon lisäksi syyn vahvistaa kantaverkkoa liityntäpisteen läheisyydessä. Kaikki uudesta liittymästä aiheutuvat kantaverkon päivitystarpeet aiheuttavat kustannuksia sähköverkkojen käyttäjille. Merituulipuiston, kuten kaikkien muidenkin kantaverkkoon liittyjien, on maksettava liittymisestä taulukon mukainen liittymismaksu.

Ihamäen mukaan liittymismaksu on kuitenkin varsin kevyt. Maksulla katetaan lähinnä liittymisen välittömästi edellyttämät komponentit. Toisin kuin alueellisissa jakeluverkoissa, kantaverkkoon liittyjältä ei peritä kapasiteettivarausmaksun tapaista maksua, jolla katetaan laajemmin liittymästä johtuvaa verkon lisärakennustarvetta.

— Järeä merituulipuisto voidaan liittää kantaverkkoon samalla hinnalla kuin kertaluokkaa pienempi aurinkopaneelikenttä, vaikka merituulipuisto lisää verkon vahvistustarvetta paljon enemmän, Ihamäki huomauttaa.

— Malli ei ole täysin oikeudenmukainen kaikille verkkoasiakkaille.

Siksi Suomessa on pohdittu liittymismaksun muuttamista enemmän tehoperusteiseksi. Tehoperusteinen liittymismaksu vastaisi paremmin asiakkaan aiheuttamiin todellisiin kustannuksiin.

— Tällaista uudistusta ajettiin toissa vuonna, mutta silloin hanke kaatui. Nyt päivitämme muilla tavoilla siirtotariffeja verkon kustannuksia paremmin vastaaviksi, Ihamäki toteaa.

#tuulivoima