Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Rovaniemi menestyy Lapin infran kehittäjänä

Kaukolämpöä tunturiin

15.06.2021, kello 12:42

Teksti Markku Niskanen | Kuva Neve

Kaukolämpöä tunturiin

Rovaniemen kaupungin omistamasta kuntakonsernista on kehittynyt Lapin infrastruktuurin kehittäjä. Napapiirin Energia ja Vesi Oy on hankkinut omistukseensa alueelta sähkö-, kaukolämpö- ja tietoliikenneverkkojen lisäksi vesihuollon yhtiöitä.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy — eli Neve — on kasvanut viime vuosina ostama Lapin alueen energia-alan yrityksiä. Tämä keväänä sen omistukseen siirtyi Enontekiön Sähköverkko Oy. Aikaisemmin ostetuista Kolarin ja Savukosken lämpöyhtiöistä sekä Ylläsjärvelle rakennetusta kaukolämpöverkoista muodostettiin Aurora Lämpö Oy. Muukin verkkoliiketoiminta kiinnostaa.

— Lapin sähköverkkojen ja kaukolämpöliiketoiminnan keskittyminen on jo hyvässä vauhdissa, mutta vesiliiketoiminnan ja jätevesien osalta synergiaetuja ja potentiaalia on vielä runsaasti tarjolla, toteaa Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Kristian Gullsten.

Kittilässä syntynyt Gullsten siirtyi vuonna 2006 Rovaniemen maalaiskunnan omistamasta lämpöyhtiöstä Rovaniemen Energian palvelukseen. Nyt hän johtaa kaupunkikonsernin omistamaa yritystä, jonka liiketoiminta-alueiden kehittämisessä hänellä on ollut keskeinen rooli. Vaasan ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan linjalta valmistunut insinööri on ehtinyt työskennellä kaukolämpöliiketoiminnan päällikkönä, sähköverkkoyhtiön johtajana, vesiliiketoiminnan johtajana ja Rovaniemen infrayhtiön vetäjänä.

— Kaupungin usko ja luottamus toimintaamme ja tällä tavalla saavutettaviin synergiaetuihin johti myös siihen, että Neve ryhtyi rakentamaan valokuituverkkoja. Se on oiva lisä infrayhtiön palvelutarjontaan. Neve tarjoaa samalta luukulta Lapin asukkaille kaikki välttämättömät verkkopalvelut.

Napapiirin Energia ja Vesi jatkaa laajentumisen tiellä. Gullsten odottaa infrastruktuuritoimialan konsolidoitumisen jatkuvan. Tämä tarkoittaa sitä, että pienet verkkotoimijat hakeutuvat yhteen ja muodostavat suurempia kokonaisuuksia.

— Maakunnallisen yhteistyön ja synergiaetujen avulla on mahdollisuus varmistaa osaaminen ja välttämätön tekninen kehitys muuallakin kuin maakunnan suurissa keskuksissa. Rovaniemen resurssit varmistavat osaltaan Lapin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn säilymisen.

Lappilaiseen infrastruktuuriin erikoistunut Napapiirin Energia ja Vesi Oy on kannattava kuntakonserni. Toimitusjohtaja Kristian Gullsten kertoo leudon talven ja alhaisen sähkön markkinahinnan leikanneen yhtiön tulosta.

 

Ensin irti öljystä — turpeesta hallitusti

Rovaniemellä kiinteistöjen kaukolämmitys alkoi 1970-luvun lopulla. Irtaantuminen öljystä tapahtui 1980-luvun puolivälissä, kun ensimmäinen kiinteää polttoainetta käyttävä 32 megawatin tehoinen kattilalaitos käynnistyi Suosiolassa.

Vuonna 1995 samalle alueelle valmistunut savukaasupesurilla varustettu sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos tuottaa yhä kaukolämpöä 110 megawatin teholla ja sähköä 32 megawatin teholla. Lisäksi Suosiolassa on 50 megawatin tehoinen öljykattila häiriötilanteiden varalta. Kulutushuippuja ja huoltoseisokkeja varten Rovaniemen alueella on kymmenkunta lämpökeskusta.

Lappilainen energiamurros saa jatkoa, kun turpeen käytöstä luovutaan. Viime kesänä tehdyn investoinnin jälkeen yhteistuotantolaitoksessa ei enää tarvitse käyttää turvetta puupolttoaineen tukipolttoaineena.

— Energiaturpeen käytön kannattavuus on romahtanut ennakoitua nopeammin kiristyneen verotuksen ja kallistuneiden päästöoikeuksien vuoksi, Gullsten toteaa.

Turpeesta luovutaan kuitenkin hallituin askelin. Vaikka turpeen käyttö Rovaniemellä puolittuu tänä vuonna viime vuoteen verrattuna, on sen osuus vielä viidennes energiantuotantoon käytetyistä polttoaineista.

— Viime vuonna puuperäisillä polttoaineilla tuotettiin 63 prosenttia energiasta. Turpeen osuus oli 35 prosenttia ja öljyn puoli prosenttia. Tänä vuonna turpeen osuus putoaa alle 20 prosentin ja vastaavasti biopolttoaineen osuus nousee noin 80 prosenttiin. Samansuuntainen kehitys jatkuu seuraavina vuosina. Muualla kuin Rovaniemellä lämpöä tuotetaan paikallisilla biopolttoaineilla.

Gullsten myöntää, että Neve voisi luopua turpeesta nopeamminkin. Neven omistaman Ranuan Bioenergia Oy:n turvevarantojen hyödyntämistä pidetään kuitenkin tärkeänä huoltovarmuuden kannalta.

— Rovaniemellä lisätään metsäteollisuuden sivutuotteiden, kierrätyspuun ja metsäenergian käyttöä. Ylläsjärven, Savukosken ja Kolarin lämpökeskuksissa jatketaan entiseen tapaan paikallisen biopolttoaineen käyttöä.

Gullsten ei koe, että turve olisi Lapissa kohtalon kysymys. Turpeen käytön vähentäminen itse asiassa tuottaa Nevelle yli kahden miljoonan euron hyödyn vuosittain säästyneinä päästöoikeusmaksuina ja valmisteveroina.

— Rovaniemi on logistisesti otollisessa paikassa. Metsäteollisuuden sivuvirtoja on tarjolla sekä Kemijärven että Kemin suunnastakin. Hakkeen tuonti ei sen sijaan ole tällä hetkellä suunnitelmissa.

Pääosa Ranuan Bioenergia Oy:n turvetuotannosta käytetään Suosiolan voimalaitoksessa. Lisäksi yhtiö huolehtii Ranuan kunnan omistaman lämpölaitoksen polttoaineiden toimituksista.

Yli 9 miljoonan euron liikevoitto

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n liikevaihto supistui lähes kymmenellä prosentilla vuonna 2020. Leuto talvi vähensi kaukolämmön kysyntää ja alhaalle jämähtänyt sähkön markkinahinta kutisti liikevaihtoa.

Lähes 69 miljoonan euron liikevaihdosta kertyi kuitenkin 9,3 miljoonan euron liikevoitto. Tästä Rovaniemen kaupungille tuloutettiin 1,7 miljoonan euron osingot. Kun mukaan lasketaan omistajalainojen korkojen lyhennykset, tuloutti Napapiirin Energia ja Vesi viime vuonna kaupungin kassaan 8,3 miljoonaa euroa.

Napapiirin Energia ja Vesi toimitti viime vuonna runsaalle kaukolämpö lähes 500 gigawattituntia 2900 asiakkaalle.

Suomen pohjoisimmassa kaupungissa on noin 64 000 asukasta. Rovaniemen kiinteistöjen kaukolämmityksestä huolehtiva Suosiolan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos vähentää hallitusti turpeen käyttöä.

Suosiolan alueella toimivan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen lähes kymmenen vuotta vanha savukaasupesuri on vähentänyt laitoksen polttoaineiden käyttöä sadalla gigawattitunnilla joka vuosi. Viime vuonna polttoainetta tarvittiin reilut 600 gigawattituntia vastaava määrä.

Yhtiöllä on kaukolämpöverkkoja neljällä paikkakunnalla — yhteensä lähes 300 kilometriä.

Sähköä yhtiö tuotti itse 160 gigawattituntia viime vuonna ja konsernin omistamien siirtoverkkojen kautta sähköä kulki 315 gigawattituntia.

Kuntakonserni käytti viime vuonna energiainvestointeihin yli 26 miljoonaa euroa.

Rovaniemen Verkko Oy:n sähkönsiirron hinnat ovat mittavista investoinneista huolimatta Suomen halvimmat. Viime vuonna verkkoyhtiön asiakkailta jätettiin perimättä perusmaksuja 700 000 euron edestä.

 

Uusia asiakkaita myös tunturista

— Kaukolämmön hinta on Rovaniemellä hieman valtakunnallisen keskiarvon alapuolella, muualla Lapissa hinta taas on keskiarvon yläpuolella.

Gullsten kertoo Neven saavan uusia kaukolämpöasiakkaita erityisesti Rovaniemellä.

— Uusien kiinteistöjen odotetaan liittyvän paikallisiin kaukolämpöverkkoihin myös Lapin matkailukohteissa. Viime vuonna markkinoille tuotu hiilidioksidivapaa Vihreä Lähilämpö -tuote on uusi vaihtoehto.

Lapin arktiset olosuhteet rasittavat energiantuotannon tekniikkaa ja logistiikkaa.

— Polttoaineiden kuljetukset saattavat joskus vaikeutua kovan pakkasen vuoksi. Toisaalta otamme arktisen luonnon herkkyyden huomioon kaikessa tekemisessä. Jokaisen toimenpiteen ympäristövaikutukset kartoitetaan ja mitoitetaan olosuhteiden mukaisiksi, Gullsten sanoo.

— Edistyksellinen ja innovatiivinen kiertotalous on Neven liiketoiminnan peruskivi. Pääosa polttamisessa syntyvästä tuhkasta rakeistetaan luonnonmukaiseksi metsälannoitteeksi, osa käytetään maarakentamisessa. Suunnittelemme myös kiertotalouspuistoa. Yhdyskuntalietettä hyödyntävä lietteenpolttolaitos taas käynnistyy vielä tämän vuoden aikana Alakorkalossa.

#energia ja asiakas #kaukolämpö
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja