Yhtiöiden vähähiilisyystavoitteet esille

Kaukolämpöalan Green Deal harkinnassa

13.10.2021, kello 12:33

Teksti Vesa Ville Mattila | Kuva Pekka Hannila

Kaukolämpöalan Green Deal harkinnassa

Ympäristöministeriö selvittelee parhaillaan, voidaanko kaukolämpöalalle laatia Green Deal -sopimus. Se toisi esille yhtiöiden vähähiilisyyteen vievät päätökset, suunnitelmat ja tavoitteet. — Tietoja tarvitsevat niin asiakkaat investoinneissaan kuin valtiovalta kansallisessa sääntelyssään, sanoo Energiateollisuus ry:n johtaja Janne Kerttula.

Suomalaiset kaukolämpöyhtiöt ovat perinteisesti järjestelmäkeskeisiä eivätkä asiakasorientoituneita organisaatioita. Tuotannossa ja sen jakelussa, tehokkuudessa ja teknologiassa alansa kansainvälistä huippua edustavat yhtiöt ovatkin nyt uudessa tilanteessa.

— Yhtiöiden pitää perustella, miksi kaukolämpö on hyvä ratkaisu. Vastauksen kiteyttämiseksi laadimme yhdessä jäsenyritysten kanssa kansallisen kaukolämpöstrategian, joka julkistettiin kesällä 2020. Strategia piirtää vahvan vision alan kehityksestä seuraavan 10 vuoden ajalle, kertoo Energiateollisuus ry:n johtaja Janne Kerttula.

Julkistamisensa jälkeen strategiassa tunnistettuja tärkeimpiä tarpeita on alettu toteuttaa. Niihin kuuluvat muun muassa lausuntokierrokselle lähtenyt suositus asiakaslaitteiden mitoituslämpötilojen laskemiseksi ja viestinnän kehittäminen.

— Olemme myös tehneet jäsenyrityksiä varten viestinnällisen työkalupakin. Se helpottaa, yhtenäistää ja terävöittää alalle keskeisten asioiden esittämistä, Kerttula toteaa.

Hyvä kehitys esille

Vaikka kymmenet yhtiöt yltävät jo päästöttömään tuotantoon, kaukolämpöalan täytyy vielä tehdä hartiavoimin töitä hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Parhaillaan ympäristöministeriö selvittää, voisiko alalle laatia oman Green Deal -sopimuksen.

Green Deal -sopimuksen myötä kaukolämpöyhtiöiden päätökset, suunnitelmat ja toiminta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tulisivat näkyviksi. Samalla yhtiöt sitoutuisivat sekä koko alaa koskeviin että yhtiökohtaisiin vähähiilisyystavoitteisiin.

— Toisaalta tiedon tarve lämmityksen päästöistä on kasvanut. Toisaalta sopimus toisi lisäarvoa nykytilaan, kun sopijaosapuolet yhdessä etsivät uusia ratkaisu- ja toimintamalleja haasteiden ratkaisemiseksi, Kerttula perustelee.

Jo nyt kaukolämpöyhtiöt tekevät kauaskantoisia suunnitelmia ja päätöksiä vähentääkseen lämmityksen hiilidioksidipäästöjä. Hyvä kehitys ei silti välttämättä tule julki eivätkä kansallinen sääntely ja asiakkaat – kuten kaupan alaa ja kiinteistöala investoinneissaan – osaa ottaa sitä huomioon.

On myös muistettava, että maankäyttö- ja rakennuslain uusinnan yhteydessä ehdotetaan elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen perustuvaa uutta rakentamisen sääntelyä.

Kerttulan mukaan kaukolämpöalalle on sama, etenevätkö asiat Green Dealin vai lainsäädännön myötä. Kunhan kaukolämpöalaa koskeva oikea tieto otetaan huomioon päätöksenteossa.

Suomi tarvitsee kansallista liikkumavaraa

Pohjoismaissa kaukolämpö kuuluu keskeisesti kaupunkien ja taajamien lämmitysratkaisupalettiin, mutta Keski-Euroopassa sillä ei ole yhtä vakiintunutta roolia.

Kehittyäkseen kansainvälisesti kaukolämmön on arvioitu tarvitsevan säätelyä. Tämä voi löydä korville suomalaista kaukolämpöjärjestelmä, joka hyödyntää tehokkaasti uusiutuvaa energiaa ja hukkalämpöä sekä tukee siirtymää hiilineutraaliin talouteen.

Euroopan unionin edellisessä energiapaketissa sallittiin monia kansallisia poikkeamia. Kerttula toivoo kansallista liikkumavaraa myös EU:n uuden ilmastopaketin toimeenpanossa.

— Miksi säädellä sellaista, joka ei sääntelyä tarvitse – korjata jotain, joka ei ole rikki, hän kysyy. 

ET kannattaa eri lämmitysmuotojen tasavertaista kilpailua, asiakkaiden valinnanvapautta ja päästökaupan laajentamista koskemaan kaikkea fossiilista lämmitystä.

Sääntely ei saa suosia tai sulkea pois mitään lämmitysmuotoa.

— Lämmön ostamisen pitää hyödyttää sekä kaukolämpöyhtiötä että asiakasta, Kerttula korostaa.

Edunvalvonta muistuttaa myyntityötä

Janne Kerttula aloitti työskentelyn Energiateollisuus ry:n johtajana syksyllä 2017. Aluksi hänen vastuulleen kuuluivat palvelutuotantoyhtiöiden edunvalvonta ja jäsenpalvelut, sittemmin niiden rinnalle tuli kaukolämmön edunvalvonta.

Ennen ET:n pestiä Kerttula toimi Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy:ssä myynnistä ja liiketoiminnan kehityksestä vastaavana myyntipäällikkönä. Hän on työskennellyt myös muun muassa Renewa Oy:n myynti- ja projektijohtajana sekä Airspan Networksin maa- ja myyntijohtajana.

— Edunvalvonta muistuttaa myyntitehtäviä. Kummassakin panostetaan pitkäjänteisesti verkostoihin ja koetetaan lisätä ymmärrystä siitä, kuinka asiat kannattaisi tehdä, Kerttula toteaa.

Haaveissa ultimate ulkomailla

Kerttulan aikuiset pojat ovat jo muuttaneet omilleen ja opiskelemaan tekniikkaa isänsä jalanjäljissä. Kotona Espoossa asuvat vaimo ja pienikokoinen – mutta luonteikas – australianterrieri.

— Perheeseemme on aina kuulunut koiria. Joskus niitä on käytetty näyttelyissäkin.

Rakkaimmiksi harrastuksikseen Kerttula mainitsee mökkeilyn Kemiönsaaren suunnalla ja liikunnan. Suosikkilajeja ovat lumilautailu, salibandy, golf ja ultimate eli frisbeellä pelattava joukkuelaji.

— Ultimatessa kuulun vanhojen sotaratsujen joukkueeseen, joka on käynyt pelaamassa myös Etelä-Euroopassa. Näitä kilpareissuja odotan innokkaasti koronakurimuksen jälkeen. 

 

 

Mitä verkkojen avaaminen tarkoittaisi?

Suomessa Fingrid Oy ja sen kantaverkot toimivat sähköverkkojen valtakunnallisena järjestelmävastaavana. Kaukolämpöverkoissa tämä rooli lankeaa kullekin kaukolämpöyhtiölle.

Tuottajien pääsy kaukolämpöverkkoon perustuu vapaaehtoisiin kaupallisiin sopimuksiin, yleiseen kilpailuoikeudelliseen sääntelyyn ja siihen liittyvään valvontaan. Jo nyt kolmasosa kaukolämpöyhtiöiden myymästä lämmöstä tulee ulkopuolisilta lämmöntuottajilta.

Kerttula varoittaa monimutkaistamasta verkkojen avaamista, sillä se johtaisi markkinoita jäykistävään ja kehitystä hidastavaan sääntelyn lisäämiseen. On myös mietittävä monia muitakin seikkoja.

Mitä verkkojen avaamisella tarkoitetaan? Lisääkö sääntely kilpailua ja mahdollistaako se asiakkaalle lämmöntuottajan valinnan? Syntyykö kilpailua niin paljon, että se hyödyttää asiakasta parempana palveluna tai alempina hintoina? Voiko verkkojen sääntelyyn perustuvalla avaamisella saavuttaa muita tavoitteita?

— Sähkömarkkinoita jäljittelevässä mallissa osa asiakkaista voisi valita tuottajansa.  Käytännössä kaukolämpöyhtiöllä kuitenkin pitäisi olla takataskussaan täysimittainen tuotantokapasiteetti ja sen tulisi toimia lämmöntuotannon takaavana järjestelmävastaavana, Kerttula sanoo.

— Lisäksi tuotantoinvestoinnit edellyttävät varmuutta riittävästä tuotosta ja riskiä pienentäviä pitkiä sopimuksia.

Vetytalous on uusi CHP

Maailman tehokkaimmaksi kehutun suomalaisen kaukolämmön jakelua tulee tehostaa edelleen.

Koska kaikki kaukolämpöverkot ovat erilaisia, tarjoavat ne monia mahdollisuuksia erilaisille kokeiluille. Joissakin lämpöpumpputeknologian kehittyminen tuo ulottuville uusia hukkalämpöjä, toisissa pohditaan esimerkiksi aurinkolämmön ja kaksisuuntaisen kaukolämmön hyödyntämistä.

Myöhemmin mietintämyssyyn otetaan varmasti myös pienten modulaaristen ydinreaktoreiden käyttö ja vetytalouden tuomat mahdollisuudet. Vetytaloutta Kerttula rohkenee kutsua seuraavan sukupolven CHP-tuotannoksi ja suureksi mahdollisuudeksi suomalaiselle osaamiselle.

— Mikäli elektrolyysissä syntyvä ylijäämälämpö voidaan hyödyntää kaukolämmöksi, se antaa kotimaiselle vetyteollisuudelle merkittävän kansainvälisen kilpailuedun.

Hukkalämmön hyödyntäminen kolminkertaistuu

Parhaillaan ET valmistelee kaukolämpöverkkojen lämpötilatason laskua, mikä mahdollistaa teollisuuden, konesalien ja kaupan kiinteistöjen ylijäämälämpöjen mittavan hyödyntämisen. Tämä vähentää sähkönkulutusta ja helpottaa uusien lämpöerien syöttämistä verkostoon.

Kaukolämpöyhtiöt arvioivat hukkalämmön hyödyntämisen kolminkertaistuvan seuraavan 10 vuoden aikana. Nyt ne kartoittavat aktiivisesti mahdollisuuksiaan.

Matalammat lämpötilat alentavat myös kynnystä tuottaa geotermistä energiaa.

— Voimme etsiä teknisesti jo tiedettyjä – mutta aiemmin taloudellisesti kannattamattomia – ratkaisuja. Toisaalta niiden rinnalle on tullut muitakin kuin puhtaasti taloudellisia päätöksentekoperusteita, Kerttula toteaa.

Kaukolämpöyhtiöiden yhteistyötä lisää se, että ne joutuvat taiteilemaan toimitusvarmuuden, teknisen etunojan ja kokeilukulttuurin välimaastossa. Kehitystä vauhdittamaan Kerttula kaipaa valtiovallan tukea alan tutkimustoiminnalle. 

Enemmän palvelua kuin energiaa

Palveluntuotanto on energiateollisuuden voimakkaimmin kasvava siivu.

Sähkö- ja kaukolämpöverkkojen omistaminen on entistä enemmän eriytymässä rakentamisesta ja kunnossapidosta. Omistajat ostavat energiaverkkojen suunnittelun, rakentamisen, huollon ja kunnossapidon ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Palveluyhtiöt vastaavat myös muun muassa tietojärjestelmistä, laitevalmistuksesta, automaatiosta, koulutuksesta sekä valvomo- ja laskutuspalveluista.

Monet verkonrakennusyhtiöt huoltavat ja rakentavat verkkojen lisäksi esimerkiksi voimalaitoksia, televerkkoja tai katuvalaistusta. Saman palveluyhtiön asiakkaina saattaa energiayhtiöiden lisäksi olla teollisuusyrityksiä ja viestintäverkko-operaattoreita. Suuret suomalaiset energia-alan palveluyhtiöt toimivat myös muualla Euroopassa.

Kerttula muistuttaa, että kaukolämpökin on enemmän palvelua kuin energiaa. Kaukolämpöyhtiöt puolestaan voivat toimia alustana tulevaisuuden palveluille.

— Nyt mietitään, mitä lisäarvoja energiaan liittyvillä palveluilla voidaan asiakkaille tuottaa. Milloin lämpöä tulisi tuottaa itse, milloin hyödyntää sähköä lämmöntuotannossa? Milloin kannattaa varastoida, milloin taas varastoa purkaa? 

#henkilö #kaukolämpö
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja