Suomen luonnon päivä 26.8.

Luontokato on kestoaihe pitkään

25.08.2023, kello 11:37

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen — luontokadon torjunta — viihtyy ympäristöpolitiikan piikkipaikalla vielä pitkään. Painoarvoltaan se voi jyrätä jopa ilmastopolitiikan. Biodiversiteettiasioiden merkityksestä muistuttaa Suomen luonnon päivä.

YK:n biodiversiteettisopimus ja Euroopan unionin biodiversiteettistrategia ohjaavat ylätasolta suomalaisten tekemisiä. Suomi on sitoutunut sopimuksiin ja ne velvoittavat.

YK:n sopimuksen tavoitteena on pysäyttää maailman luontokadon eteneminen vuoteen 2030 mennessä. Samaan suuntaan ohjaa EU:n biodiversiteettistrategia. Sen tavoitteet on johdettu YK:n sopimuksesta.

Suomessa on jo kääritty hihat. Ympäristöministeriö asetti kesäkuussa työryhmän pohtimaan kansallista strategiaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Strategian kylkiäisenä syntyy toimenpideohjelma vuosiksi 2023–2026.

Heinäkuussa ympäristöministeriö asetti vielä ohjausryhmän työryhmän avuksi. Ohjausryhmässä on mukana Energiateollisuus ry:n ympäristöasioihin perehtynyt asiantuntija Heidi Lettojärvi.

— Työryhmä ja ohjausryhmä miettivät, miten kansainväliset sitoumukset vaikuttavat Suomessa ja mitä kaikkea Suomessa pitäisi tehdä.

Luontokadon pysäyttäminen on valtiollisia toimia laajempi kysymys. Lettojärvi huomauttaa, että pelkästään valtion käynnistämät toimet eivät luontokatoa pysäytä. Kaikki yritykset ja toimialat on sitoutettava luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

— Käytännön työ tehdään yrityksissä, Lettojärvi toteaa.

Yritysten sitouttaminen tapahtuu toimialakohtaisten biodiversiteettitiekarttojen avulla. Asia on nostettu Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan. Hallitus edellyttää, että toimialat laativat omat biodiversiteettitiekartat.

Energiateollisuus ry julkaisi karttansa jo viime vuoden keväällä. Lettojärvi kertoo, että energiateollisuuden biodiversiteettitiekartassa osattiin ennakoida tulevat kansanväliset velvoitteet.

— Päivityksiä ei tällä kertaa tarvita. Tiekartta vastaa hyvin YK:n ja EU:n tavoitteisiin.

Energiateollisuudessa tositoimet ovat jo käynnissä. Tästä esimerkkeinä ovat lahopuuselvitys ja sähkölinjojen rakentamisen vaikutuksia kartoittavat tutkimus.

Koska energiateollisuus käyttää sähkön ja lämmön tuottamiseen metsänhoidossa ja hakkuiden yhteydessä syntyviä jämiä, voivat alan yritykset vaikuttaa hankintapolitiikallaan siihen, kuinka paljon metsiin jätetään lahopuuta ja kuinka tarkasti metsiä siivotaan. Tällä on vaikutusta metsäluonnon monimuotoisuuden säilymiseen.

Myös johtokatujen rakentaminen taas jättää jälkensä metsiin. Rakentamistapoja kehittämällä voidaan kuitenkin minimoida luontovaikutukset.

Energia-alan yrityksistä Helen Oy, Pohjolan Voima, Vantaan Energia, kantaverkkoyhtiö Fingrid sekä Caruna ovat jo saaneet omat biodiversiteettitiekarttansa valmiiksi.

— Yrityskohtaiset biodiversiteettitiekartat auttavat arkisessa työssä muistamaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen merkityksen, Lettojärvi sanoo.

Luontokadon monet kasvot

Luontokato ja sen torjunta ovat koko yhteiskunnan läpileikkaava ilmiö. Luontokatoa voidaan hillitä monilla eri tavoilla: osa yritystoiminnasta vaikuttaa luontoon paljon, osa vähän ja osa ei lainkaan. Yritystoiminnan välilliset vaikutukset luontoon voivat olla merkittäviä.

— Ekosysteemin toiminta on sellaista, että ihmisen toimet näkyvät vasta viiveellä olipa sitten kyseessä luontoa vahingoittavat tai parantavat toimet, Lettojärvi muistuttaa.

Lupamenettely ohjaa toimien vaikuttavuutta. Lupia tarvitaan myös silloin, kun tavoitteena pysäyttää luontokadon eteneminen.

— Jos luvitus on hidasta, on myös luontokadon torjunta hidasta, Lettojärvi huomauttaa.

Yhteiskunnan ja kansalaisten odotuksilla on vaikutusta siihen, mitä kaikkea yritykset tekevät luontokadon pysäyttämiseksi. Mitä toimia arvostetaan ja miten toimet asetetaan tärkeysjärjestykseen tai miten toimintaa ohjataan poliittisilla päätöksillä?

— Luontokadon torjunta on laajamittaista yhteistyötä, Lettojärvi sanoo.

Miten toiminta muuttuu näkyväksi?

Energiateollisuuden biodiversiteettitiekartta kannustaa yrityksiä liittämään biodiversiteettitavoitteet yritysten johtamisjärjestelmien osaksi. Tällä tavalla luontokadon torjunta sulautuu luontevasti vastuullisuustyöhön — eikä jää ympäristöjohtajan pöydälle.

Lettojärvi korostaa toiminnan läpinäkyvyyttä, systemaattisuutta ja toiminnan jatkuvaa parantamista — ne lisäävät biodiversiteettityön uskottavuutta.

— Kun yritykset valtavirtaistavat biodiversiteettiajattelunsa, voidaan asia ottaa huomioon jo hankkeiden alkumetrillä ja kaikessa toiminnassa.

Energiateollisuuden biodiversiteettitiekartta huomauttaa myös siitä, että ympäristön laatua parantavia toimia voidaan kohdistaa jo rakennettuihin alueisiin. Yritysten alihankkijoiltakin voi tiedustella sitä, miten luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen näkyy niiden toiminnassa.

— Sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen on osattava varmistaa, Lettojärvi muistuttaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että biodiversiteettityön kustannusten jakaminen sopivilla tavoilla edellyttää taloudellisten mallien kehittämistä ja asenteisiin vaikuttamista.

— Ilman yleistä hyväksyntää, yritysten on yritysten vaikea toteuttaa luontokadon pysäyttämisen edellyttämiä toimia.

#ympäristö