Uudistuksia tarvitaan

Merituulivoima ja pienreaktorit haastavat luvituksen

09.12.2022, kello 10:03

Teksti Vesa Ville Mattila | Kuva Pekka Hannila

Merituulivoima ja pienreaktorit haastavat luvituksen

Tulevaisuus tuo Suomeenkin merituulivoimaloita ja pieniä ydinreaktoreita. Niiden edistämiseksi — ja kotimaisen puhtaan energian lisäämiseksi — Energiateollisuus ry:n Annina Alasaari toivoo luvitusprosessien sujuvoittamista.

Suomen tuulivoimakapasiteetin arvioidaan yli kaksinkertaistuvan muutamassa vuodessa. Jos kaikki julkistetut tuulivoimahankkeet toteutuvat, myöhemmin maatuulivoiman kapasiteetti kymmenkertaistuu nykyisestä. Merituulivoimakin kiinnostaa — merelle suunniteltuja hankkeita on lähes 10 000 MW:n verran. 

Tuulivoimaloita nousee erityisesti Etelä-Pohjanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin. Energiateollisuus ry:n asiantuntija Annina Alasaari korostaa myös muun Suomen merkitystä.

— Itä-Suomen pitäisi päästä osalliseksi tuulivoiman kasvusta. Valitettavasti tähän asti tuulivoiman ja puolustusvoimien tutkien yhteensovittaminen on ollut haastavaa. Nyt tätä kysymystä tarkastelee tehtävään asetettu selvityshenkilö, jonka selvityksen odotetaan valmistuvan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Mutta miksi tuulivoimalaitosten rakentaminen keskittyy maa-alueille, vaikka Suomessa on paljon tuulisia merialueita?

Merituulivoiman kannattavuus kasvaa

— Maatuulivoimaa rakennetaan markkinaehtoisesti, ja kaupallinen kiinnostus sitä kohtaan on suurta. Merituulivoimankin kannattavuus kasvaa koko ajan, Alasaari selittää.

Suomen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian kaavailujen mukaan ensimmäiset teollisen kokoluokan merituulivoimahankkeet Suomessa tuottaisivat sähköä vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2035 mennessä hankkeita olisi jo useampia sekä aluevesillä että talousvyöhykkeellä.

Alasaaren mukaan nyt tulisi pikaisesti pistää kuntoon merituulivoimaan liittyvät käytännöt. Kyse on muun muassa aluevuokrauksesta ja luvituksesta.

Merialueet metsähallituksen huutokauppaan

Keskeiseen rooliin merituulivoiman rakentamisessa nousee metsähallitus, joka hallinnoi yli puolta Suomen aluevesistä. Metsähallitus on kehittänyt huutokauppamallin, jonka avulla se vuokraa alueita tuulivoimatoimijoille.

Ensimmäinen huutokauppa aiotaan toteuttaa vuosina 2023–2024. Silloin tarjolle tulee kolmesta neljään merituulivoimalle soveltuvaa aluetta.

Alasaari muistuttaa, että metsähallituksen linjaukset voivat joko vauhdittaa tai hillitä haluja rakentaa merituulivoimaloita.

— Keskeistä olisi saada hankkeet ripeästi käyntiin.

Lupaprosessi uhkaa tulpata kehityksen

Tuulivoimalan rakentaminen merelle edellyttää vielä enemmän lupia kuin maatuulivoiman toteuttaminen. Vesiluvan lisäksi tarvitaan lupa merenpohjan tutkimiseen ja kartoittamiseen. 

Lupakäytäntöjen hankaluus huolestuttaa tuulivoima-alan eurooppalaista edunvalvontajärjestöä WindEuropea. Sen mukaan tulpaksi muodostuu lupakäytäntöjen monimutkaisuus, ei esimerkiksi tila, rahoitus tai teknologia.

Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiivi (RED II) edellyttää lupien käsittelyä kahden vuoden sisällä niiden hakemisesta. Suomessa on silti tulkittu, etteivät ympäristövaikutusten arviointimenettely ja kaavoitus kuulu tämän määräajan piiriin.

— Keväällä komissio ehdotti direktiiviin lisäystä osana REPowerEU-ohjelmaa, jolla tavoitellaan irtautumista Venäjän fossiilisista polttoaineista. Lisäyksen mukaan myös ympäristövaikutusten arviointi ja muut hallinnolliset menettelyt kuuluisivat määräajan piiriin. Tämä on erittäin hyvä selkeytys, Alasaari arvioi.

Suomessa hallitus on luvannut lisävaroja hallinto-oikeuksien ympäristö-, maankäyttö- ja rakennusasioiden käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Alasaari lisää toivelistalle liityntäjohtojen lunastuslupien käsittelyn nopeuttamisen.

— Kannattaisi myös pohtia, kuinka monta kertaa samasta asiasta saisi valittaa.

Yhteistyö Itämerellä vaatii pelisäännöt

Itämeren maiden ulkoministerien taannoinen huippukokous asetti tavoitteeksi seitsenkertaistaa merituulivoiman tuotannon Itämeren alueella vuoteen 2030 mennessä.

Euroopan unionin merituulistrategia puolestaan kannustaa jäsenvaltioita yhteistyöhön.

Alasaari muistuttaa EU-maiden suhtautumisen tukipolitiikkaan vaikuttavan merituulivoiman askelmerkkeihin.

— Suomessa energiatoimiala haluaisi rakentaa merituulivoimaa markkinaehtoisesti ilman julkisia tukia. Sen sijaan monissa EU-maissa merituulivoimarakentamista tuetaan yhteiskunnan varoin.

Tukipolitiikka vaikuttaa toteutuksiin. Mikäli markkinaehtoisuus vallitsee, rakennetaan ensin taloudellisesti kannattavimmat kohteet.

Ydinenergialain kokonaisuudistus vaikuttaa pienreaktorihankkeisiin

Tuulivoiman ohella Alasaaren vastuualueeseen ET:ssä kuuluu ydinvoima.

— Ydinenergia nähdään monessa maassa osana ilmastoratkaisua. Erityistä kiinnostusta herättää pienreaktoreiden (small modular reactor, SMR) kehittyminen, Alasaari kertoo.

Sähköä, lämpöä tai vetyä tuottavia pienreaktoreita voidaan rakentaa sarjoittain ja tehdasvalmisteisesti. Ensimmäiset pienreaktorilaitokset otetaan käyttöön Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa 2030-luvun alkuun mennessä. Suomessa kehitellään erityisesti kaukolämpöreaktoreita, jotka osaltaan edistäisivät lämmityksen päästövähennyksiä.– Meidän pitää pysyä kehityksen mukana ja saada SMR-investoinnit mukaan keinovalikoimaan mahdollistamaan maamme ilmastotavoitteen toteutumista, Alasaari arvioi.

Parhaillaan pohdittavan ydinenergialain kokonaisuudistuksen Alasaari toivoo edistävän pienreaktorihankkeita. Investointipäätöstensä pohjaksi yritykset tarvitsevat näkymän tulevaisuuden toimintaympäristöstä. Merituulivoiman tapaan Suomi voisi asettaa myös pienreaktoreille tavoitetilan vuosille 2030 ja 2035.

— Keskeiseksi nousee myös luvituksessa vaadittujen selvitysten oikea-aikaisuus. Lainsäädännön tulisi kannustaa yrityksiä investointeihin ja uusien teknologioiden käyttöönottoon.

Merkityksellinen työ tarvitsee osaajia     

Vihreä siirtymä vaatii paljon sekä investointeja että niiden toteuttajia. Energia-ala etsii tulevina vuosia paljon uusia osaajia – ja heistä on jo nyt pulaa.

— Esimerkiksi tuulivoima-asentajia tarvittaisiin lisää vastaamaan kasvuvauhtiin. Ja kun tuulivoimala on pystyssä, pitää asentajien huolehtia myös sen kunnossapidosta.

Energia-alalla työskentelyn parhaana puolena Alasaari näkee merkityksellisyyden.

— Teemme töitä hiilineutraalin yhteiskunnan edistämiseksi.

#tuulivoima #ydinvoima
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja