Sähkökatkoja siedetään hitusen paremmin

Mikä on kohtuullinen katko?

11.12.2025, kello 09:00

Teksti Petri Sallinen | Kuva Lehtikuva Oyj

Viisi tuntia vai 30 minuuttia — mikä olisi siedettävä sähkökatkon pituus? Tätä selvitteli ”Suomalaisten energia-asenteet 2025” -tutkimus.

Kansalaiset sietävät sähkökatkoja hieman paremmin kuin aikaisemmin. Suomalaisten energia-asenteet 2025 -kyselyyn vastanneiden enemmistö (28 %) toteaa, että 1–2 tunnin pituinen sähkökatko on kohtuullinen. Muunkinlaisia mielipiteitä kyselytutkimus paljastaa.

Ääripäässä 13 prosenttia vastanneista hyväksyy yli viiden tunnin pituiset katkot ja toisessa ääripäässä 19 prosenttia ei kestä edes 30 minuutin katkoja. Todennäköisesti kaupunkilaisten sietokyky on alhaisempi — maaseudulla ja taajama-alueilla on totuttu pitkiin katkoihin.

3–5 tunnin katko on 20 prosentin mielestä OK, tunnin katkon hyväksyy 18 prosenttia.

Kyselyn tuloksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Muutokset ovat parin prosenttiyksikön luokkaa, paitsi korkeitaan 30 minuutin katkon sietävien joukossa. Viime vuonna 24 prosenttia kesti korkeintaan 30 minuutin katkon, nyt näin kokevien osuus oli supistunut 19 prosenttiin.

Tavoitteena parempi toimitusvarmuus

Sähkömarkkinalain tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta. Tähän ohjaa myös viranomaistoiminta. Sähkökatkot jäävät historiaan, kunhan sähköverkot ovat kunnossa. Sähköistyvä yhteiskunta tarvitsee yhä paremmin toimivat sähköverkot.

Siksi sähköverkkoihin investoidaan. Kaapeleiden kaivaminen maahan on luotettavampi tapa toimittaa kansalaisille sähköä kuin luonnonvoimien armoilla heiluvat ilmajohdot. Moderni sähköverkkotekniikka toimii paremmin kuin vanha. Sähköverkkojen saneeraamisella on kuitenkin hintansa.

”Sähköverkkoja on parannetteva, vaikka se nostaisi sähkön siirtohintoja merkittävästi” -väittämää ei kovin moni kyselyyn vastanneista hyväksy. Vain kolme prosenttia vastanneista hyväksyi väittämän. Vuosien varrella näin ajattelevien joukossa ei ole tapahtunut muutoksia.

Selvä enemmistö vastanneista — 58 prosenttia — hyväksyy maltilliset siirtohintojen korotukset, jos sen vastineena sähkönjakelu parantuu. Vastaajien osuus nousi seitsemällä prosenttiyksiköllä viime vuodesta, mutta edellisinä vuosina on pysytty 58 prosentin tuntumassa.

Kolmannes vastaajista ei halua investoida sähköverkkoihin nykyistä enempää, jos siirtohinnat nousevat sen seurauksena. Näin vastaavien osuus on säilynyt lähes samansuuruisena vuodesta toiseen.

Onko sähköverkkoihin pakko investoida?

Vastaajista 25 prosenttia ymmärtää, että sähköverkkoihin on pakko investoida — muuten yhteiskunnan sähköistyminen ei onnistu. Näin vastaavien osuudessa ei ole tapahtunut muutoksia viimeisten neljän vuoden aikana.

Sama pätee niihin, jotka ovat jokseenkin samaa mieltä investointien pakollisuudesta. Niiden osuus oli 48 prosenttia vastaajista — kuten myös neljän viimeisen vuoden aikana toteutetuissa kyselyissä.

Jokseenkin erimielisten joukko on pysynyt 20 prosentin tuntumassa jo pitkään.

— Suomalaiset ymmärtävät tarpeen kehittää sähköverkkoja, toteaa Energiateollisuus ry:n sähköverkkoasiantuntija Ina Lehto.

— Toimiva sähköverkko on sujuvan arjen perusedellytys. Koska ymmärrystä sähköverkkojen kehittämiselle löytyy, on tärkeää varmistaa sähköverkkojen kehittämisen edellytykset.

Tämä tarkoittaa sitä, että Energiaviraston valvontamallin on taattava riittävät taloudelliset reunaehdot sähköverkkoinvestoinneille.

Tutkimus toteutettiin Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta Iro Research -internetpaneelissa 1.10.–15.10.2025. Tutkimukseen vastasi 1130 henkilöä. Tutkimuksella on selvitetty kansalaisten energia-asenteita vuodesta 1983 lähtien.

”Suomalaisten energia-asenteet 2025” -kyselyn tulokset löytyvät kokonaisuudessaan täältä.

#sähköverkot