Tavoitteena suurien vetymäärien pitkäaikainen varastointi

Vetyä kallioperään?

02.03.2026, kello 11:35

Teksti Heikki Jaakkola | Kuva Scanstockphoto

VTT ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) ovat tutkineet parivuotisessa hankkeessa vedyn teollisen mittakaavan varastointia kallioperään. Varastojen elinkaari olisi vähintään viisikymmentä vuotta.

VTT:ssä hanketta johtanut erikoistutkija Pasi Valkokari kertoo, että vedyn varastoinnille geologisesti sopivia alueita on hahmotettu kairausten avulla. Kallioon ei kuitenkaan vielä ole louhittu tiloja varastointiratkaisujen kokeilemista varten.

Vetyä voidaan varastoida paineistettuna kaasuna, nesteenä tai nesteeseen sidottuna. Valkokarin mukaan ratkaisusta ei ole tehty päätöstä, mutta olettamuksena on varastointi kaasuna.

Universumin keveintä ainetta ei ole helppo saada pysymään kiven sisällä kovassa paineessa. Varastointi kaasuna edellyttääkin tilan seinämien pinnoittamista.

Yksi vaihtoehto olisi kumin tai muovin tapainen, plastinen materiaali, joka sietäisi kallion mahdollista liikettä eikä ruostuisi tai syöpyisi luolan seinämässä. Valkokari kertoo, että tätäkin vaihtoehtoa on tutkittu.

— Ainakaan tässä vaiheessa turvallisuusasiantuntijat eivät hyväksyneet näitä ratkaisuksi. Muita mahdollisuuksia ovat betoni tai teräs.

Valkokari toteaa, että asiassa on vielä paljon tekemistä. Edessä häämöttää myös kokeellisia tutkimuksia.

Ruotsissa on jo toteutettu metallivaippainen vetyvarasto, mutta varasto on Valkokarin mukaan liian pieni tarjotakseen näyttöä käsillä olevia tutkimuksia varten Suomessa. Ruotsalaisten kokemukset perustuvat sitä paitsi lyhyeltä ajalta — vedyn pitkäaikaisempaa varastointia ei ole kokeiltu vielä missään.

— Nyt suunnitteilla on jatkohanke, jossa perehdytään pitkäaikaiseen varastointiin sopiviin pinnoitusvaihtoehtoihin käytännön kokeilujen avulla.

Vaikka vetyvarasto ei vertaudu ydinjätteen loppusijoitukseen, voidaan ydinjäteonkalon rakentamisesta saatuja kokemuksia hyödyntää.

— Asiaan perehtyneet tutkijat ovat arvioineet, että kokeellisen tutkimuksen avulla toimivat materiaaliratkaisut löytyvät noin kolmen vuoden kuluessa.

Haastetta ei helpota se, että Suomen peruskallio on jo nyt todettu varastoinnin kannalta vaikeammaksi kuin Keski-Euroopan suolakivi.

— Etenkin lyhytaikaisempi varasto olisi helpompi toteuttaa suolakiveen kuin Suomen peruskallioon.

Varastot verkostopalvelujen tuntumaan

Kun vetyä varastoidaan suuria määriä, olisi varastoinnissa otettava huomioon koko energiajärjestelmän toiminta ja tähän liittyvä logistiikka. Siksi Suomen vetyverkosta vastaavalla Gasgrid Finlandilla on jo oma tiekarttansa Suomen vetyverkoston rakentamiseksi. Järeät varastot kannattaisi sijoittaa verkostopalvelujen äärelle.

— Varastointi voitaisiin toteuttaa muutamana pisteenä vetyverkostopalvelujen piirissä.

Paikallisesti myös pienimuotoisempi varastointi voi olla kannattavaa.

Ison luolan louhiminen ei ole kalliovarastoinnin ainoa ratkaisu. Varasto voidaan toteuttaa myös tuubiratkaisuna, jolloin kallioon porattuun tilaan asennetaan muovisäiliö. Vedyn maantiekuljetuksissa muovisäiliöiden hyödyntäminen on jo arkipäivää.

— Tuubi ei tarjoa isoa varastotilavuutta, mutta paikallinen toimija voi toteuttaa tällaisen pienemmilläkin resursseilla.

— Ratkaisu on skaalautuva. Tarpeen vaatiessa tuubeja ja varastointikapasiteettia voidaan lisätä modulaarisesti.

Kalliovarastoinnissa tuubin seinämää tukee ympärillä oleva kallio, minkä vuoksi materiaalin ei tarvitse vastata kaasun paineeseen samalla tapaa kuin maan päällä. Haasteina ovat riittävän tiiviyden takaaminen ja se, että materiaali kestää haurastumatta pitkäaikaisen varastoin ja paineenvaihtelut.

Alussa hitausmomenttia

Valkokari toteaa, että vedyn kalliovarastoinnissa on paljon potentiaalia joskin asiassa on "erittäin paljon" haasteita. Teknisen toteutuksen lisäksi kaupallinen kannattavuus aiheuttaa päänvaivaa. Arvioinnit eivät ole helppoja — esimerkiksi elinkaarikustannukset voivat yllättää, kun kyseessä on vedyn varastointi 50 vuodeksi.

— Kun varasto on rakennettu ja otettu käyttöön, seinämien kunnon tutkiminen ja varsinkaan vaurioiden korjaaminen ei ole helppoa.

Sitä paitsi yritysten innostus vetytaloutta kohtaan on ollut laimeaa. Valkokari ei ihmettele yritysten varovaisuutta.

— Investoinnit ovat mittavia toimialalle, joka on edelleen lukkiutunut Suomessa muna-kana -asetelmaan.

Osin Business Finlandin rahoittaman hankkeen budjetti on 2,6 miljoonaa euroa, joista VTT:n osuus on 1,9 miljoonaa euroa ja GTK:n 700 000 euroa. Tällä on saatu selvitettyä vasta maaperään liittyviä tekijöitä ja tuntumaa varastoinnin investointi- ja elinkaarikustannuksiin. Asiassa ei kuitenkaan ole päästy vielä minkäänlaisiin käytännön kokeiluihin.

Valkokari toteaa, että projektin alussa oli yllättävän paljon "hitausmomenttia". Tutkijoille tuli yllätyksenä, kuinka lähellä lähtöruutua teollisuus on asian kanssa.

— Tutkimuksen alkaessa keväällä 2024 luulimme teollisuudella olevan jo tarjottavana pidemmälle valmisteltuja vaihtoehtoja varastointiin. Asiassa oltiin kuitenkin vasta alussa.

Tule kuuntelemaan lisää aiheesta:

Energian varastointi, akustot ja kulutusjousto -tapahtuma 21.4.2026 Hämeenkylän kartano, Vantaa

Ohjelma ja ilmoittautumiset

 

#vetytalous