Mikä on vähähiilisen vedyn asema?

21.03.2024, kello 10:23

Missä luuraa kauan odotettu vetytalous? Monessa visiossa Suomen odotetaan nousevan Euroopan johtavaksi vetytalousmaaksi. Tähän antavat mahdollisuuden puhdas sähkö ja hyvin toimiva energiajärjestelmä.

— Lainsäädäntö ei ole vielä kaikilta osin valmis vetytalouden läpimurtoon, huomauttaa Energiateollisuus ry:n kaasumarkkina-asiantuntija Heikki Lindfors.

EU:n kaasumarkkinadirektiivi on jo hyväksytty, mutta vielä puuttuu vähähiilisen vedyn aseman määrittelevä kaasumarkkinadirektiivin ”delegoitu asetus”. Asetusta on odotettu Suomessa malttamattomasti.

— Asetus määrittelee sen, miten vähähiilistä vetyä voidaan tuottaa. Jo Fit for 55 -lakipaketti määritteli sen, että vähähiilisellä vedyllä on rooli teollisuuden sekä laiva- ja lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä. Kun tuotannon säännöt ovat selvät, voidaan vähähiiliselle vedylle laskea markkina-arvo. Tämä vaikuttaa vetytaloushankkeiden kokonaiskannattavuuteen.

Lindfors arvelee, että vetytalousinvestoinnit lähtevät liikkeelle sen jälkeen, kun vähähiilisen vedyn asema on selvä.

Vähähiilinen ei täysin puhdasta

Vähähiilisen vedyn käyttö esimerkiksi laivaliikenteen polttoaineena laskee hiilidioksidipäästöjä vähintään 70 prosenttia kun sitä verrataan kokonaan fossiilisista raaka-aineista valmistetun vedyn käyttöön. Vähähiilinen vety on siis selvästi puhtaampaa, mutta ei yhtä puhdasta kuin kokonaan uusiutuvalla energialla valmistettu vety.

— Vähähiilistä vetyä syntyy, kun maakaasusta erotetaan vety ja hiili. Prosessissa hiili otetaan talteen hiilidioksidin talteenottotekniikoilla. Syntyvä hiilidioksidi varastoidaan tai sitä käytetään teollisuudessa tai polttoaineiden raaka-aineena, Lindfors kertoo.

— Toinen tapa valmistaa vähähiilistä vetyä on elektrolyysi, jolloin puhtaalla verkkosähköllä vedestä erotetaan vety. Vähähiilinen vety kattaa kaikki tulevat vedyntuotantoteknologiat, jotka eivät täytä uusiutuvan vedyn kriteeristöä.

”Puhdas verkkosähkö” on vinkeä ilmaisu. Käytännössä se on yhtä kuin ydinsähkö — siis sähköä, jonka tuotanto ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, mutta jonka status ei ole yhtä korkea kuin uusiutuvaksi energiaksi luokiteltu tuulisähkö tai aurinkosähkö.

Miksi vähähiiliselle vedylle tarvitaan rooli?

Vetyä tuottavat laitokset ovat kalliita. Siksi niitä halutaan käyttää vuorokauden jokaisena tuntina ympäri vuoden. Joustoa tuotantoon aiheuttavat lähinnä huoltoseisokit ja sähkön hintapiikit. Tavoitteena on, että kaikki vety tuotetaan uusiutuvalla sähköllä. Aina tämä ei ole kuitenkaan mahdollista.

— Tuulisähkö ja aurinkosähkö ovat sääriippuvaisia tuotantomuotoja. Jos tuulisähköä ei ole tarjolla, niin silloin vetyä tuottavat laitokset joutuvat käyttämään jotain muuta sähköä. Vaihtoehtona ei ole laitoksen pysäyttäminen. Silloin käytetään ”puhdasta verkkosähköä”, Lindfors huomauttaa.

Koska käytännössä vetyä tuottavat laitokset valmistavat sekä uusiutuvaa vetyä että vähähiilistä vetyä, on vähähiilisen vedyn tuotannon sääntöjen ja markkina-arvon määritteleminen enemmän kuin tärkeää.

Lindfors kertoo, että vähähiilistä vetyä ei voi käyttää sellaisissa kohteissa, joissa vedyn on oltava uusiutuvalla energialla tuotettua. Osa teollisuusyrityksistä ei todennäköisesti edes halua ostaa vähähiilistä vetyä.

— Sen sijaan laivaliikenteessä ja lentoliikenteessä vähähiilisen vedyn käyttö hyväksytään päästöjä vähentävänä toimena.

Lindfors arvelee, että Suomesta voi muodostua tulevaisuudessa Euroopan merkittävin laiva- ja lentoliikenteen vähähiilisen polttoaineen valmistaja. Jos näin tapahtuu, paranee muunkin vetytalouden kilpailukyky.

Vähähiilisen vedyn käyttöä lentoliikenteen polttoaineena on kuitenkin rajoitettu. Päästöjä vähentäväksi polttoaineeksi kelpaa ainoastaan puhtaalla verkkosähköllä elektrolyysillä valmistettu vety.

— Maakaasusta valmistettua vähähiilistä vetyä ei kelpuuta lentoliikenteen polttoaineeksi. Oletuksena on, että lentoliikenteen maksukyky on parempi kuin laivaliikenteen, jossa metaanista valmistettu vety on ilmaston kannalta hyväksytty polttoaine, Lindfors huomauttaa.

Ei suuria poliittisia intohimoja

Delegoitu asetus on aina EU:n lainsäädännössä jäsenmaita velvoittavaa lainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että asetus siirtyy sellaisenaan jäsenmaiden kansalliseen lainsäädäntöön. Siitä ei muotoilla kansallista versiota.

Tuloillaan oleva kaasumarkkinadirektiivin delegoitu asetus on Suomen kannalta olemukseltaan harvinainen energia-alan toimintaan vaikuttava säädös. Se ei uhkaa mitään tai ketään eikä sen sisältö nostata synkkiä pilviä taivaalle. Lindforsin mukaan luvassa on päinvastoin oivallinen asetus, joka mahdollista monia hyviä asioita.

— Teollisuuden hiilipäästöt vähenevät, puhtaiden tuotteiden valmistus kasvaa ja vienti vetää.

Europarlamenttivaalit, parlamentin poliittisten voimasuhteiden mahdolliset muutokset tai uusi EU-komissio eivät vaikuta asetuksen etenemiseen.

— Kaasumarkkinadirektiivin delegoitu asetus on aikataulutettu jo aikaisemmin. Luonteeltaan asetus ei ole kovin poliittinen. Se on pikemminkin laskentasääntö, jolla varmistetaan se, että vähähiilisen vedyn tuotannolla ja käytöllä vähennetään Euroopan hiilidioksidipäästöjä, Lindfors toteaa.

— Asetuksen julkistamisesta on jo päätetty. Asetuksen sisältöä valmistellaan loppukevään aikana ja lausuntokierrokselle se lähtee alkusyksystä. Asetus annetaan luultavasti vuoden loppuun mennessä, mutta viimeistään vuoden 2025 toukokuussa, Lindfors arvelee.

Suomessa energiateollisuutta kiinnostaa erityisesti se, minkälaisen kohtelun vedyn valmistuksessa käytettävää verkkosähkö saa. Toimiala on jo laatinut alustavia ehdotuksia asiassa.

— Suomalaisten yritysten kannattaa seurata tilannetta herkällä korvalla, ja lausua asiasta omasta näkökulmastaan, kun lausuntoaika syksyllä alkaa, Lindfors muistuttaa.

#vetytalous

Jaa artikkeli: