Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Kiitos suomalaisille europarlamentaarikoille

29.02.2024, kello 10:39

EU-matrixin tuottaman datan perusteella suomalaiset parlamentaarikot ovat vaikutusvaltaisempien...

Markkinat Omakynä Jukka Leskelä

Ukraina tarvitsee edelleen tukemme

23.02.2024, kello 10:05

Tasan kaksi vuotta sitten Venäjä hyökkäsi massiivisesti Ukrainaan tavoitteena vaihtaa poliittinen...

Omakynä Tuotanto Petri Sallinen

Mitä yhteistuotannolle pitäisi tehdä?

22.02.2024, kello 10:19

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on suomalaisen energia-alan menestystarina. Kun sähköä tuottavan...

Pohjolan kantaverkkoihin tehdään massiiviset investoinnit

Pullonkaulat kuriin!

30.11.2023, kello 13:58

Teksti Heikki Jaakkola | Kuva Scanstockphoto

Pullonkaulat kuriin!

Pohjolan kantaverkkoihin tehdään tulevina vuosina massiiviset investoinnit. Nordic Grid Development Perspective -raportin mukaan tuulivoimalaitosten määrän hurja kasvu lisää sähkön hintavaihteluita. Tuulisina päivinä sähkön hinta saattaa romahtaa yhä useammin pohjamutiin.

Suomen kantaverkkojen suunnittelusta vastaava Fingrid Oyj:n johtaja Jussi Jyrinsalo toteaa, että koko Itämeren ympäristö on sähkömarkkinoiden näkökulmasta relevantti alue Suomelle. Alueella tapahtuu paljon.

Suomen ulkoisten kantaverkkoyhteyksien kannalta merkittäviä hankkeita ovat Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia tehostava Aurora Line. Se valmistuu vuonna 2025. Suunnitteilla on myös Aurora Line 2 rajasiirtoyhteys.

Etelässä Suomen ja Viron väille kaavaillaan kolmatta Estlink -tasasähköyhteyttä. Sen odotetaan toteutuvan 2030-luvun puolivälissä.

Kantaverkkoa rakennetaan paljon myös Suomen rajojen sisällä. Fingridin päivitetyssä kantaverkon kehittämissuunnitelmassa investointien arvioidaan nousevan seuraavien kymmenen vuoden aikana neljään miljardiin euroon.

Suomen naapurimailla on kovia paineita investoida maiden kantaverkkoihin. Riittämättömän kantaverkon siirtokapasiteetin vuoksi Ruotsi on jakaantunut neljään hinta-alueeseen ja Norja viiteen. Molempien maiden eteläisillä hinta-alueilla sähkön hinta nousee aika ajoin tarpeettoman korkealle, koska kantaverkko ei kykene siirtämään riittävästi sähköä pohjoisesta.

Näistä syistä tuore Nordic Grid Development Perspective -raportti ennustaa pohjolan kaikkien kantaverkkoyhtiöiden lisäävän ”massiivisesti” investointejaan tulevina vuosina.

Raportissa julkaistun kuvauksen perusteella kantaverkkoyhteyksiä vahvistetaan tuntuvasti sekä maiden sisällä että niiden välillä. Sähkön siirto pohjoisesta etelään näyttäisi vahvistuvan kaikissa maissa.

Tanska aikoo rakentaa uusia yhteyksiä Britanniaan, vaikka maa ei ole enää EU:n jäsen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö keskieurooppalaiselle sähkölle voisi olla kysyntää saarella. Tanskalaiset vahvistavat kantaverkkoyhteyksiään myös Belgiaan, Ruotsiin ja Saksaan.

Jyrinsalo kertoo, että aikaisemmin etenkin Norja oli kiinnostunut yhteyksien lisäämisestä Manner-Eurooppaan ja Britanniaan, mutta nyt hankkeet ovat poliittisessa vastatuulessa.

— Moni on kritisoinut investointeja, jotka palvelevat sähkön vientiä Keski-Eurooppaan ja Britanniaan, koska ne nostavat sähkön hintaa Norjassa eivätkä ratkaise Norjan sisäisiä kantaverkon ongelmia.

Saksassa hiilisähkö haluttaisiin korvata merituulivoimalla, mutta ongelmana on maan niukka verkkokapasiteetti ja verkon rakentamisen hankaluus tiheästi asutussa maassa. Kaukaa mereltä tuotava sähkö edellyttää tasasähköyhteyksiä merikaapeleilla. Kalliit siirtoyhteydet ovat räjäyttäneet merituulipuistojen liitäntäkustannukset pilviin.

— Lisäksi maanpäällistä kantaverkkoa on vahvistettava merkittävästi. Isossa kuvassa odotuksia leimaa uusiutuvan sähköntuotannon tuntuva lisääminen, mikä palvelee voimakkaasti sähköistyvän teollisuuden tarpeita. Siksi energiaintensiivisen teollisuuden oletetaan hakeutuvan pohjoiseen edullisen sähkön läheisyyteen. Tämäkin edellyttää massiivisia investointeja kantaverkkoon.

Teollisuuden suunnitelmat vaikuttavat hurjilta. Pelkästään Pohjois-Ruotsiin kaavaillaan sähköintensiivisen teollisuuden keskittymää, joka käyttäisi vuosittain sähköä noin 70 terawattituntia — lähes yhtä paljon kuin koko Suomi käyttää sähköä vuodessa.

Kantaverkon kehittämisessä on varauduttava tilanteeseen, jolloin energiaa varastoidaan ja hyödynnetään aikaisempaa joustavammin.

— Suunnittelulla on ennakkoon estettävä uusien pullonkaulojen syntyminen, Jyrinsalo toteaa.

Tuloutuksia kantaverkkoyhtiöille

Juuri nyt yksi pahimmista ongelmista on pohjoismaisten sähkömarkkinoiden erkaantuminen erillisiksi hinta-alueiki. Lääke tähän on verkon vahvistaminen, mihin tarvitaan rahaa. Tätä on osaltaan tarjoamassa mekanismi, jolla tuloutetaan hinta-alueiden erosta johtuvia ”pullonkaulatuottoja”.

Kalliilla hinta-alueella toimiva sähkön ostajayhtiö joutuu maksamaan pörssisähköstä ylimääräistä hintaa puutteellisten siirtoyhteyksien vuoksi. Sähköstä maksettu ylimääräinen raha jää sähköpörssiyhtiön kassaan, josta se tilitetään rahan kantaverkkoyhtiöille. Ajatuksena on, että näin kertyneet rahat käytettäisiin kantaverkkoyhteyksien parantamiseen.

Pullonkaulatulo määritellään kertomalla alueiden hintaero alueiden välillä siirretyn sähkön määrällä. Näin saatu tuottosumma jaetaan puoliksi kantaverkkoyhtiöiden välillä.

Jyrinsalon mukaan rahaa ei kuitenkaan voida aina käyttää kokonaisuudessaan verkkojen rakentamiseen.

— Verkkoinvestoinnit ovat pitkiä projekteja. Aikaa ajatuksen ja ajatuksen toteutumisen välillä kuluu helposti kymmenen vuotta.

— Jos pullonkaulatuloja kertyy jonain vuonna poikkeuksellisen paljon, ei niitä voida aina sijoittaa suoraan rakennusprojekteihin. Suomessa on käynyt juuri näin.

Yhtenä vuonna Venäjän peliliikkeiden vuoksi maiden väliset hintaerot repesivät ja pörssin tilittämät pullonkaulatulot kasvoivat vuoden aikana kokonaisen kertaluokan.

— Rahaa tuli noin miljardi. Potissa oli yhtäkkiä yksi nolla aiempaa enemmän.

Kantaverkkoyhtiöt eivät kuitenkaan saa päättää itse pullonkaulatulojen käytöstä. Päätöksen tekee viranomainen, joka on Suomessa Energiavirasto. Käytännössä päätös tehdään Fingridin esitysten pohjalta.

Fingrid on käyttänyt pullonkaulatuottoja tariffialennuksiin.

— Kantaverkon käyttäjät saivat viime vuonna kuusi ilmaista kuukautta. Tänä vuonna päästään todennäköisesti samaan.

Jyrinsalon mukaan tämä vastaa kokonaisuudessaan noin puolen miljardin alennusta kantaverkkomaksuihin.

— Pörssin palauttamia pullonkaulamaksuja on käytetty monissa muissakin maissa samalla tavalla.

Tuulivoiman hintaongelma

Jyrinsalon mielestä Suomella olevan hyvät edellytykset muuttua sähkön tuojasta sähkön viejäksi. Vahvistuvien siirtoyhteyksien ohella suhteellisen vahva ydinvoimatuotanto ja suuri maatuulipotentiaali edistävät asiaa.

— Etenkin Itä-Suomessa on paljon harvaan asuttua maata, johon tuulivoimalaitosten ja siirtoverkkojen rakentaminen olisi mahdollista.

— Tilanne on paljon hankalampi tiiviisti rakennetussa Keski-Euroopassa.

Tuulivoiman ongelman on tällä hetkellä suureksi kasvanut tuotantopotentiaali, joka painaa sähkön hinnan pohjamutiin, kun tuulee runsaasti. Voimalaitos siis tuottaa runsaasti sähköä silloin, kun sille ei ole kysyntää. Ongelma saattaa ratketa energian varastoinnilla ja kulutusjoustoilla, mutta vasta tulevaisuudessa. Tämän ovat hoksanneet myös investoijat.

— Tällä hetkellä Suomessa on meneillään uusia tuulivoimahankkeita noin 3000 megawatin edestä, mutta uusia investointipäätöksiä ei ole syntynyt muutamaan kuukauteen.

Kaikesta huolimatta Jyrinsalo uskoo suurten teollisuusvisioiden toteutuvan. Teollisuus sähköistyy, vetytalous saa vauhtia, energian varastointitekniikat kehittyvät ja kulutusjoustot toteutuvat.

— Iso kuva muutoksesta on todellinen, mutta aikatauluihin voi tulla muutaman vuoden viive. Suomella on muita maita paremmat mahdollisuudet toteuttaa muutos.

#sähköverkot
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja