Blogit

Jäsenkynä Tuotanto Juha Räsänen

Kaukolämpöjärjestelmät rakentamassa yhteisöllisyyttä

01.12.2023, kello 10:16

Energiateollisuus ry julkaisi lokakuussa suomalaisten energia-asenteita koskevan tutkimusraportin....

Omakynä Mikko Vuorenmaa, Karoliina Muukkonen

Kaukolämmön sähköistyminen vähentää tarvetta kasvattaa bioenergian käyttöä

17.11.2023, kello 16:12

Suomessa on viime vuosina keskusteltu biomassasta, ja keskustelussa on heitelty paljon erilaisia...

Omakynä Petri Sallinen

Viestin — olen siis olemassa

07.09.2023, kello 14:35

Viestintä, viestintä ja viestintä — nämä ovat kolme kaukolämpöalan uuden strategian...

Kuinka kaukolämmityksen päästöt niistetään

Puulla puhtaaksi?

23.02.2024, kello 09:58

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Puulla puhtaaksi?

Kaukolämmön tuotanto perustuu Suomessa yhä vahvasti polttamiseen. Samalla kaukolämmitys on puhdistunut, kun biopolttoaineilla on korvattu fossiilisia polttoaineita ja turvetta. Ehkä juuri siksi kansallinen ilmastopolitiikka suosii puupolttoaineiden käyttöä, vaikka täysin ongelmatonta niiden käyttö ei ole. Näin toteaa Suomen Luonnonsuojeluliiton teettävä selvitys.

Tavoitteena vähähiilinen kaukolämpö -selvitys tarkastelee kaukolämpöalan tekemiä valintoja. Selvityksen keskiössä on erityisesti energiapuun käyttö kaukolämmön tuotannossa. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa puun ja biomassojen polttaminen on hyväksytty, hiilineutraali keino vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä — kunhan bioenergiaa hankitaan kestävillä tavoilla ja pidetään huoli siitä, että uusia biomassoja syntyy enemmän kuin niitä poltetaan.

Euroopan unionin ilmastopolitiikan kiristyminen ja päästöoikeuksien kallistuminen kannustavat käyttämään puupolttoaineita. Hiilineutraaliksi luokitellun energiapuun käyttö ei edellytä päästöoikeuksien ostamista. Suomen kaltaisessa metsätalousmaassa metsäteollisuuden sivuvirtoihin tukeutuminen on myös helppoa — helpompaa kuin muualla Euroopassa.

Halu lopettaa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö kaukolämmön tuotannossa lisää puuenergian käyttöä ja edistää ilmastopoliittisten tavoitteiden toteutumista. Selvitys kuitenkin huomauttaa, että puun energiakäytön kasvu hidastaa muunlaisten uusiutuvien energiamuotojen investointeja.

— Koska polttoaineiden käyttöön ei kohdistu päästökaupan kaltaista hillitsevää politiikkaohjausta, on puupolttoaineiden lisääntyvällä käytöllä vaikutuksia maankäyttösektoriin ja taakanjakosektoriin.

Toisaalta kaukolämmön tuotannon sähköistyminen, hukkalämpöjen hyödyntäminen sekä erilaiset kulutuksen ja tuotannon joustot vähentävät tarvetta käyttää puuenergiaa.

Ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta kaukolämmön politiikkaohjauksessa olisi korjattavaa. Selvityksen laatinut väitöskirjatutkija Päivi Tikkakoski nostaa esimerkiksi puupolttoaineiden verotuen.

— Puupolttoaineiden verotuki on ristiriidassa yhteiskunnan kokonaisedun kanssa. Se hidastaa siirtymää polttoon perustumattomiin teknologioihin sekä aiheuttaa haitallisia ilmasto- ja luontovaikutuksia.

Vantaa ja Tampere esimerkkeinä

Selvityksessä tarkastellaan kahden kaupunkienergiayhtiön — Vantaan Energian ja Tampereen Energian — toimia ja tavoitteita päästöjen vähentämiseksi. Molemmat yhtiöt ovat havainnet tarpeen sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön. Siksi ne aikovat investoida mm. sähkökattiloihin.

Toistaiseksi polttoon perustumattomat ratkaiset ovat kummassakin yhtiössä vielä pienimuotoisia. Yhtiöt ovat yhä riippuvaisia puun ja jätteen energiakäytöstä kaukolämmön tuotannossa.

Yhtiöiden päästövähennysstrategioissa korostuu hiilidioksidin talteenotto. Molemmat yritykset näyttävät luottavan hiilidioksidin talteenottotekniikoiden yleistymiseen, vaikka teknologian kaupallistumisen aikatauluun ja niiden käytön säätelyyn liittyy epävarmuuksia.

— Energiayhtiöiden voimakas tukeutuminen teknologisiin hiilinieluihin voi johtaa jopa energiasiirtymän hidastumiseen, selvitys huomauttaa.

Tampereen Energia on kokonaan kaupungin omistama energiayhtiö. Vantaan Energian omistavat yhdessä Helsingin kaupunki ja Vantaan kaupunki. Suurin osa suomalaisista kaukolämpöyhtiöistä on kunnallisessa omistuksessa.

Selvitys huomauttaa, että onnistuminen kaukolämmön tuotannon päästöjen vähentämisessä merkitsee paljon etenkin suurten kuntien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Tämä on luonnollista, koska kivihiilen ja maakaasun käyttö on keskittynyt suurten kaupunkien kaukolämmön tuotantoon. Monissa pienemmissä kaukolämpöyhtiöissä tuotanto on ollut jo pitkään hiilineutraalia.

Selvityksen mukaan energiayhtiöiden käyttämät puupolttoaineet ovat peräisin suoraan energiapuuksi myytävästä harvennus­puusta ja metsäteollisuuden sivuvirroista — jalostukseen kelpaamattomista jämistä.

— Kun puuhakkeen tuonti Venäjältä päättyi, kohdistuu puupolttoai­neiden hankintaan ja riittävyyteen merkittäviä kestävyyshaasteita, selvitys huomauttaa.

— Siksi puun energiakäytöllä on keskeinen kytkös metsäsektorin resurssien käyttöön, hiilinieluihin ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.

Puupolttoaineiden saatavuuteen liittyy lähitulevaisuudessa epävarmuuksia, selvitys huomauttaa. Metsäteollisuus kärsii raaka-ainepulasta ja sellun hinta laskee maailman markkinoilla. Kehityskulku vähentää energiateollisuuden mahdollisuuksia hyödyntää sivuvirtoja. Samalla energiapuun hinta nousee, mikä lisää kilpailua puusta metsä- ja energiateollisuuden välillä.

Ilmastopolitiikka rassaa

Suomalaisten energiayhtiöiden toimintaympäristössä on epävarmuuksia. Sumea tulevaisuudennäkymä kasvattaa toimintaympäristön riskejä. Kansallinen ilmastopolitiikka on poukkoilevaa ja sen harjoittaminen perustuu vain osittain tutkittuun tietoon, selvitys toteaa.

— Energiayhtiöt eivät aina voi arvioida sitä, millä tavalla hallituksien toimet edistävät tai hankaloittavat pitkän aikavälin investointien kannattavuutta hallituskausien välillä tai seuraavilla hallituskausilla.

Selvityksen mukaan etenkin taloudelliset ohjauskeinot ovat puutteellisia. Siksi polttoon perustumattomien teknologioiden käyttöönotto kaukolämmön tuotannossa on hidasta.

— Siirtymän keskeisenä esteenä on puupolttoaineiden käytön verotuki ja jätteen energiakäytön osalta vero-ohjauksen puuttuminen sekä kiertotalouden rakenteelliset ongelmat, erityisesti puutteellinen tuottaja- ja kuluttajavas­tuun sääntely kierrätykseen kannustavaksi, selvitys huomauttaa.

Tikkakoski toteaa, että kuntien päätöksenteon osalta ratkaisevaa on eri energiateknologioiden soveltuvuus kohteeseen.

— Oleellista ovat valittujen teknologioiden kustannusvaikutukset ja erityisesti pitkän ajan investointeihin kohdistuvat riskit. Siksi ilmastopolitiikan perustuminen johdonmukaisesti viimeisimpään tutkimustietoon on keskeistä.

Tavoitteena vähähiilinen kaukolämpö -selvityksen voi ladata omalle koneelleen täältä.

#bioenergia #kaukolämpö #puuenergia
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja