Blogit

Omakynä Antti Kohopää

Euroopan kirjat ovat sekaisin

14.11.2022, kello 10:22

Saksa kertoi viime viikolla käyttävänsä 200 miljardia valtion rahaa energiakriisin hoitoon. Alle...

Omakynä Marja Rankila

Ilman vesivoimaa energiakriisistä ei selvitä

14.11.2022, kello 10:16

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän näkökulmasta on muuttumassa, mutta sen merkitys ei ole...

Omakynä Petra Pynnönen

Energiasektorin digitalisaatio kiihtyy

27.10.2022, kello 13:43

Energia-alan digitalisaatiossa otettiin uusi askel, kun EU-komissio julkaisi tiedonannon muodossa...

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, osa 5

Sähköä mereltä

14.03.2022, kello 12:38

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Sähköä mereltä

Merituulivoima tekee tuloaan Suomeen. Kun pöytä on vielä puhdas, on merituulivoiman rakentamisen periaatteet ja lupakäytännöt helppo hoitaa kuntoon.

Tuulivoima on Suomessa voimakkaimmin kasvava sähköntuotantomuoto. Uutta maatuulivoimalaitostehoa ilmaantuu markkinoille joka vuosi noin tuhat megawattia. Tämä vuonna uutta tuulivoimalaitostehoa valmistuu 1800 megawattia ja ensi vuonna 1200 megawattia. Lupakäsittelyä odottaa yhdeksän suurempaa hanketta, joiden yhteenlaskettu teho on 2800 megawattia.

Miksi tuulivoimalaitosten rakentaminen keskittyy maa-alueille, vaikka Suomessa on paljon tuulisia merialueita. Tämän tietää Energiateollisuus ry:n asiantuntija Annina Alasaari.

— Merituulivoimaa ei vielä rakenneta markkinaehtoisesti. Se ei siis tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa ilman yhteiskunnan tukia. Toisaalta myös merituulivoiman asema, aluevuokrauksen periaatteet ja osittain myös lupakäytännöt kaipaavat Suomessa vielä selventämistä.

Alasaari huomauttaa, että merituulivoiman rakentamisen kannattavuus paranee koko ajan — osin maatuulivoimarakentamisen imussa. Siksi merituulivoimaan liittyvät käytännöt olisi hyvä hoitaa etupainotteisesti kuntoon, jotta laitoksia päästään rakentamaan heti, kun markkinat ovat rakentamista varten valmiit. Hankekehitys on jo käynnissä usealla alueella.

— Euroopan unioni haluaa edistää merituulivoimalaitosten rakentamista. Poliittiset tavoitteet osaltaan vauhdittavat teknologian kehittymistä ja parantavat rakentamisen kustannustehokkuutta.

— Suomessa energiatoimiala haluaisi rakentaa merituulivoimaa markkinaehtoisesti — ilman julkisia tukia — vaikka monissa EU-maissa merituulivoimarakentamista tuetaan yhteiskunnan varoin, toteaa Energiateollisuus ry:n asiantuntija Annina Alasaari.

Mahdollisuus yksinkertaiseen luvitukseen

Alasaaren mielestä nyt olisi tuhannen taalan paikka kehittää selkeät ja yksinkertaiset merialueiden vuokraamista ja lupamenettelyjä koskevat käytännöt, jotka kannustaisivat rakentamiseen. Maatuulivoimaan liittyvistä kaavoitus- ja lupamenettelyistä on jo kokemusta — myös huonoja kokemuksia käsittelyn hitaudesta ja kankeudesta. Vuosien varrella maatuulivoiman menettelyjä on kuitenkin onnistuttu kehittämään sujuvimmiksi.

— Pahimmillaan erilaisten lupien käsittely voi kestää jopa kahdeksan vuotta. Tänä aikana rakentamiseen kaavailtu tekniikka saattaa vanhentua ja pahimmillaan lupaprosessi on käynnistettävä ainakin osittain uudestaan.

Lupamenettelyn yksinkertaistaminen nopeuttaa rakentamista. Maatuulivoimaan verrattuna merelle rakentaminen aiheuttaa ylimääräisiä haasteita. Rakentamista varten tarvitaan vesilupa sekä lupa merenpohjan tutkimiseen ja kartoittamiseen. Lisäksi laitos on liitettävä kantaverkkoon alueelta, joka sijaitsee kaukana merellä.

Esimerkiksi vesilupa on haettava jo hankkeen alkuvaiheessa. Vesilupa lukitsee voimalaitostyypin ja määrittelee voimalaitokselle tarkan rakentamispaikan. Tiukka lupakäytäntö johtaa siihen, että kun rakentaminen käynnistyy vuosien päästä, ei uusinta tekniikkaa voida hyödyntää.

— Rakentamista koskevien valitusten käsittely vaikuttaa myös rakentamisen aikatauluihin. Nyt olisi syytä pohtia, kuinka monta kertaa valittaminen samasta asiasta on mielekästä. Se on tietenkin selvää, että viranomaisten päätöksistä on voitava valittaa, mutta yksi valituskierros asiaa kohti voisi olla riittävästi, Alasaari huomauttaa.

Olosuhteet vaihtelevat

Merituulivoiman rakentaminen on maatuulivoimaa kalliimpaa. Hieman yllättäen Suomen talvisiin ja jäisiin olosuhteisiin rakentaminen on kustannuksiltaan samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjanmerelle rakentaminen.

Suomessa ahtojäihin varautuminen lisää haastetta, mutta Suomen merialueilla aallokko on selvästi matalampaa kuin Pohjanmerellä. Itämeren suolapitoisuuskin on alhaisempi. Merituulivoimarakentaminen kehittyy kuitenkin hurjaa vauhtia.

— Merituulivoimarakentamisessa tapahtuu nyt samanlaista nopeaa kehitystä kuin tapahtui aikoinaan maatuulivoimarakentamisesta. Tämä johti lopulta siihen, että maatuulivoimaa voidaan rakentaa täysin markkinaehtoisesti, ilman yhteiskunnan tukia, toteaa Energiateollisuus ry:n asiantuntija Annina Alasaari.

Alasaari ennustaa, että merituulivoiman rakentamiskustannuksista leikkaantuu ajan myötä viidennes pois nykytasoon verrattuna. Kehitys ei kuitenkaan kohdistu pelkästään laitoksen roottoriin ja torniin, vaan myös itse merelle rakentamiseen.

— Suurimmat merituulivoimalaitosten turbiinit tuottavat sähköä 16 megawatin teholla. Ne ovat siis merkittävästi teholtaan suurempia kuin maatuulivoimalaitokset. Laitoksista ei myöskään tarvitse rakentaa yhtä korkeita kuin maatuulivoimalaitoksista.

Merituulivoimalaitoksilla on siis teknisiä vahvuuksia maatuulivoimaan verrattuna. Potentiaalin realisoitumista vauhdittaa merituulivoimaan kohdistuva myönteinen poliittinen ilmapiiri. Sitä paitsi Perämeren rannikoille mahdollisesti sijoittuva vetytalouden piilaakso tarvitsee tuekseen paljon puhdasta sähköntuotantoa.

— Merituulivoimalle soveltuvia alueita on jo piirretty maakuntakaavoihin. Merialuesuunnitelmissa merituulivoima tunnistetaan melko hyvin, mutta vielä on kehitettävää. Merialueiden erilaiset käyttötarkoitukset — aluevalvonta, meriliikenne, luonnonsuojelu jne. — olisi hyvä sovittaa yhteen sähköntuotannon kanssa. Tämä lisäisi merituulivoimarakentamisen ennustettavuutta, koska joka tapauksessa hankkeiden kehitysajat ovat pitkiä, Alasaari muistuttaa.

 

EU kannustaa yhteistyöhön

Euroopan unionin merituulistrategia kannustaa jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön. Tämä koskee merialueiden käyttöä, mutta myös sitä, miten merelle rakennetut tuulivoimalaitokset kytketään kantaverkkoihin.

Alasaaren mielestä EU-maiden väliseen yhteistyöhön vaikuttaa ennen kaikkea se, miten maat ylipäätään suhtautuvat merituulivoiman rakentamiseen.

— Suomessa rakentaminen halutaan toteuttaa markkinaehtoisesti — ilman julkisia tukia. Monissa EU-maissa sen sijaan halutaan käyttää yhteiskunnan rahaa merituulivoimarakentamisen tukemiseen.

Tukipolitiikoilla on merkitystä, kun laitoksia rakennetaan. Jos rakentaminen tapahtuu markkinaehtoisesti, toteutuvat ensin taloudellisesti kannattavimmat kohteet. Jos taas laitosten rakentamista tuetaan, ohjautuu rakentaminen myös muille aluille.

— Merituulivoimalaitosten rakentamisen taloudellisella tukemisella on tietenkin vaikutuksia kaikkiin toimijoihin, kun toimitaan samoilla sähkömarkkinoilla. Me kannatamme teknologianeutraalia lähestymistä tukien sijaan. Tarvitsemme kaikenlaista ilmastoystävällistä energian tuotantoa ja markkinat auttavat kilpailukykyisimmän vaihtoehdon valinnassa, Alasaari huomauttaa.

Mikä ihmeen KIES?

Millä politiikkatoimilla Suomi saavuttaa vuodeksi 2030 asetetut ilmastotavoitteet? Tämän kertoo kansallinen ilmasto- ja energiastrategia KIES — kunhan strategia vain saadaan valmiiksi. Strategia paaluttaa ennen kaikkea Suomen hallituksen valitsemat ilmastopoliittiset toimet.

Strategiassa politiikkatoimia arvioidaan vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Arvioinnissa käytetään apuna aina vuoteen 2040 ulottuvia skenaariolaskelmia. Niiden avulla arvioidaan eri toimialojen energiataseiden ja kasvihuonekaasupäästöjen kehittymistä.

 

Metsähallitus on paljon vartija

Suomessa aluevedet ovat metsähallituksen käsissä. Tämä tarkoittaa sitä, että merituulivoimaa rakentavan yhtiön on tehtävä metsähallituksen kanssa käyttöoikeussopimus vesialueelle rakentamisesta.

— Millä periaatteella metsähallitus tekee sopimuksia aluevesien käytöstä — tällä on merkitystä merituulivoiman rakentamiselle, Alasaari toteaa.

— Metsähallitus on hiljattain kehittänyt mallin, jonka avulla alueita huutokaupataan toimijoille. Toivottavasti malli osoittautuu joustavaksi ja yksinkertaiseksi, jotta sen käyttö ei ainakaan hankaloittaisi hankekehitystä. Toivomme myös, että hankekehitykseen ei tarvitsisi sijoittaa etukäteen suuria summia rahaa ennen rakennusluvan saamista. Tämä lisäisi taloudellisia riskejä.

Alasaari muistuttaa, että metsähallituksen noudattamilla periaatteilla on merkitystä. Tapa muodostaa käyttöaluesopimuksia joko vauhdittaa tai hillitsee haluja rakentaa laitoksia merelle.

— Kun merituulivoimaa rakennetaan markkinaehtoisesti, kantaa toiminnanharjoittaja tietenkin taloudelliset riskit. Aluevuokrauksen sujuvuudella voidaan kuitenkin edistää hankkeiden toteutumista.

Keskustelua ilmastostrategiasta

Sähköä mereltä -juttu on kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan (KIES) pureutuvan juttusarjan viides osa. Juttusarja käsittelee strategian aiheita energiateollisuuden näkökulmasta. Strategia valmistuu kevätalven aikana.

Merituulivoiman lisäksi muita aiheita ovat pienydinvoima, vetytalous, rakennusten lämmitys ja sektori-integraatio. Aikaisemmin julkaistut jutut löytyvät täältä:

Pienreaktoreille vauhtia

Valmiiksi vetyä varten

Ei yksin vaan yhdessä

Lämpöä ilman päästöjä

#energiamarkkinat #energiatalous
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja