Toukokuun sähkötilasto:

Sähköntuonti syöksykierteessä

14.06.2023, kello 15:43

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Sähköä vientiin Suomesta toukokuun aikana enemmän kuin sitä tuotiin. Tämä on pieni ihme eikä kovin tavallista. Ihmeeksi asian tekee se, että ennen energiakriisiä venäläisen sähkön tuonti kattoi peräti kymmenen prosenttia Suomen sähkönkäytöstä. Nyt sähköä kyetään viemään, vaikka energiayhteistyö Venäjän kanssa on katkennut.

Suomi on toipumassa energiakriisistä. Energiapoliittiset päätökset ja energia-alan tekemät investoinnit ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Nyt niiden vaikutukset näkyvät ja tuntuvat.

Toukokuun sähkötilastojen mukaan sähköntuotantokapasiteetti on kasvanut 15 prosentilla viimeisen vuoden aikana. Maaliskuussa käynnistynyt Olkiluodon uusi ydinvoimalaitos suoltaa sähköä nyt täydellä teholla ja viime vuonna tehdyt ennätykselliset tuulivoimainvestoinnit ovat tuoneet reilusti uutta kapasiteettia sähkömarkkinoille.

Suomi käytti sähköä toukokuussa 5895 gigawattituntia. Tämä on 8,5 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten toukokuussa. Suomalaiset voimalaitokset sen sijaan tahkosivat sähköä kuukauden aikana 6357 gigawattituntia — 14,5 prosenttia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa.

Suomalaista sähköä siis riitti myytäväksi pohjoismaisille markkinoille ja etenkin Viroon. Toukokuun aikana sähköä vietiin Viroon 675 gigawattituntia — puolitoista kertaa enemmän kuin vuosi sitten toukokuussa. Ruotsalaiset ostivat sähköä Suomesta 165 gigawattituntia. Tämä on 55 kertaa enemmän kuin viime vuoden toukokuussa.

Sähkön nettotuonti tai tässä tapauksessa nettovienti — tuonnin ja viennin välinen erotus — oli toukokuussa 463 gigawattituntia. Sähköä tuotiin Suomeen kuukauden aikana reilusti vähemmän kuin vuosi sitten toukokuussa.

Lähes kaikki toukokuun aikana Suomeen tuotu sähkö oli peräisin Ruotsista. Ruotsalaista sähköä päätyi suomalaisten käyttöön 352 gigawattituntia — kolmannessa siitä, mitä Suomeen tuotiin viime vuoden toukokuussa.

Norjasta sähköä liruteltiin Suomeen toukokuussa 27 gigawattituntia.

Sähkön hinta ratkaisee

Suomalainen sähkö ei mene kaupaksi maailmalla, jos hinta ei ole kohdallaan. Kilpailu on raakaa peliä, koska pohjoismaisilla markkinoilla suomalaisen sähkön kanssa kisailee kahmalokaupalla norjalaista ja ruotsalaista vesivoimaa. Suomalainen päästötön tuulisähkö ja ydinsähkö ovat kuitenkin osoittaneet kilpailukykynsä.

Toukokuussa sähkö oli Suomessa halvempaa kuin missään muualla Euroopassa — vain Ruotsin ja Norjan pohjoisimmilla hinta-alueilla sähkön maksoi vähemmän kuin Suomessa.

Suomalaista sähköä olisi saatu kaupaksi pohjoismaisille markkinoille enemmän kuin sitä kyettiin viemään. Esteenä olivat Suomen ja Ruotsin välisten siirtoyhteyksien rajoitteet. Johtojen kapasiteetti ei riitä suurempaan määrään.

Ydinvoima selvä ykkönen

Ydinvoimalaitokset tuottivat toukokuussa 2658 gigawattituntia sähköä — 45,1 prosenttia Suomen sähkönhankinnasta. Kakkoseksi kipusi vesivoima 25,5 prosentin osuudella (1503 GWh) ja kolmoseksi tuulivoima (1267 GWh — osuus sähköntuotannosta 21,5 prosenttia).

Ydinsähkön osuus oli 77,3 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten toukokuussa. Kunnia kovasta kasvusta menee Olkiluodon uuden ydinvoimalaitoksen piikkiin. Yleensä suomalaiset ydinvoimalaitokset käyvät täydellä teholla ympäri vuoden kesän huoltokatkoja lukuun ottamatta.

Tuulisähköä tuotettiin toukokuussa 44,1 prosenttia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Ahkerasti rakennettu uusi kapasiteetti näkyy tuotannon kasvuna.

Vesivoimalaitosten sähkösaalis oli 8,2 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten, vaikka kevättulvat tarjosivat runsaasti vettä.

Aurinkosähköä syntyi 61,6 prosenttia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Aurinkosähkön osuus kaikesta tuotannosta on vielä suhteellinen pieni. 101 gigawattitunnin tuotannolla saavutettiin 1,7 prosentin viipale tuotantopaletissa. Aurinkovoima on kuitenkin voimakkaimmin kasvava energiantuotantomuoto.

Yleensä lämpövoimalaitosten toimintaa hiipuu, kun kevät koittaa. Kesällä kaukolämpöä tarvitaan vähän, lähinnä kiinteistöjen lämpimän käyttöveden valmistamiseen. Samalla kaukolämmön kylkiäisenä syntyvän sähkön määrä supistuu.

Toukokuussa yhteistuotantolaitoksista saatiin sähköä 707 gigawattituntia. Tämä on 42,4 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten toukokuussa.

Yhteistuotantolaitoksia omistavat teollisuuslaitokset ja energiayhtiöt. Teollisuuden omistavat yhteistuotantolaitokset jauhoivat sähköä toukokuussa 433 gigawattituntia ja energiayhtiöiden omistamat laitokset 274 gigawattituntia.

Säästötoimet näkyvät yhä

Teollisuus käyttää sähköstä puolet. Toisen puolikkaan käyttävät kotitaloudet, palvelusektori ja maanviljelys — siis kaikki muu teollisuuden ulkopuolinen toiminta.

Toukokuussa teollisuus käytti sähköä 2954 gigawattituntia. Tämä on 7,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Muu käyttö — 2940 gigawattituntia — oli 9,7 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Tilastojen tekijät muistuttavat, että sähkönkäytön jakautumisen arvio sisältää epävarmuuksia. Siksi yksittäisten kuukausien vertaileminen ei anna täysin luotettavaa kuvaa asiasta.

Sähkön käytön supistuminen kaikissa käyttäjäryhmissä on kuitenkin selkeä ilmiö. Sähköä käytetään yhä merkittävästi vähemmin kuin aikaisemmin. Näin vähän sähköä käytettiin viimeksi 2000-luvun alussa.

Viime talven kokemukset ja Astetta alemmaksi -kampanjan opit näkyvät yhä, vaikka yleensä erilaisten säästökampanjoiden vaikutukset hiipuvat suhteellisen nopeasti. Viime talvena sähkö oli huippukallista myös Suomessa. Tämä saattoi olla muistiin porautunutta shokkihoitoa, vaikka syitä sähkönkäytön vähenemiselle ei tunneta tarkasti.

Sähköntuotannon ylitarjonta jää todennäköisesti hetkelliseksi ilmiöksi. Yhteiskunta sähköistyy vauhdilla, kun fossiilisia polttoaineita korvataan puhtaalla sähköllä. Pelkästään liikenteen ja teollisuuden prosessien sähköistyminen vie tulevaisuudessa suuria määriä sähköä.

#tilastot