Teollisuusneuvos Petteri Kuuva:

Sähköpulaan varauduttava

28.10.2022, kello 13:12

Teksti Petri Sallinen | Kuva Aleksi Malinen

Suomen on tosissaan varauduttava sähköpulaan tulevan talven aikana. Asiaan vaikuttaa kolme tekijää: kotimaisen sähköntuotannon määrä, sähkön saatavuus Ruotsista ja säätila. Näin toteaa työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Petteri Kuuva.

Kotimaisten polttoaineiden ja LNG-kaasun saatavuus ovat tulevana talvena suomalaisen energiantuotannon kriittiset tekijät. Millä tavalla venäläinen puuhake onnistutaan korvaamaan kotimaisilla polttoaineilla ja käynnistyykö Inkooseen hankitun LNG-terminaalin toiminta siinä aikataulussa kuin on ajateltu. Tästä on siis kyse.

— Kolmas tekijä on Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitoksen kaupallisen toiminnan käynnistyminen. Näillä näkymin laitoksen pitäisi tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon joulun ja uudenvuoden välipäivinä, jos kaikki menee hyvin, Kuuva toteaa.

Kuuva puhui Tampereen Energiamessujen yhteydessä järjestetyssä Energiakongressissa.

Kuuva muistuttaa, että Suomen rajat ylittävät tasavirtakaapelit ovat herkkiä erilaisille vahingoille tai tahalliselle vahingonteolle. Tällä Kuuva viittaa Suomen ja Viron väliseen merikaapeliin.

— Merikaapeleihin kohdistuvat sabotaasit eivät ole kaukaa haettu ajatus.

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla taas Norjan vesivoima-altaisiin varastoidun veden määrä vaikuttaa sähköntarjontaan — ja hintaan. Tällä hetkellä norjalaisissa altaissa on vettä tavanomaista vähemmän. Tämä lisää niukkuutta sähkön tarjonnassa.

Kuuvan mukaan pahin skenaario toteutuu silloin, jos Etelä-Ruotsissa ja Etelä-Suomessa on samaan aikaan pakkasta ja jos ilma on tyyni, jolloin tuulivoimalaitokset eivät tuota sähköä.

— Jokainen lisäpakkasaste nostaa tehontarvetta 150 megawatilla, Kuuva huomauttaa.

Katkoja tasapuolisesti

Pahimmillaan sähkönkäyttöä säädellään tehopulan aikana kiertävien sähkökatkojen avulla. Kantaverkkoyhtiö Fingrid tekee päätökset siitä, millä alueilla ja miten katkokset toteutetaan ja miten niitä kierrätetään.

— Kiertävien sähkökatkojen avulla ei tehdä aluepolitiikkaa. Verkosta kytkettävien kuormien määrä riippuu sähköpulan vakavuudesta, mutta niiden toteuttamisessa noudatetaan tasapuolisuuden periaatetta, Kuuva toteaa.

Alkuvaiheessa sähköjen katkaiseminen ei koske kriittisiä kohteita, mutta jos ongelmat jatkuvat, niin kriittisetkin kohteet saattavat joutua katkojen kohteiksi.

— Kuntakeskuksista sähköjä ei katkota, koska esimerkiksi viranomaisviestinnän kannalta sähköä tarvitsevia laitteita on yleensä sijoitettu kuntakeskuksiin, Kuuva huomauttaa.

Varautuminen sujuu hyvin

Astetta alemmaksi -energiansäästökampanja on sujunut Kuuvan mielestä hyvin. Kansalaiset ja yritykset ovat tarttuneet tosissaan säästökampanjaan. Sähkötehoksi muutettuna säästöt vastaavat parhaimmillaan 500 megawatin tehoa. Syyskuussa kotitaloudet vähensivät sähkönkäyttöään noin 13 prosentilla viime vuoden syyskuuhun verrattuna.

— Kaukolämpöyritykset näyttävät myös varautuneen hyvin. Ne ovat ostaneet markkinoilta niin paljon pellettejä, että pellettejä käyttävät kotitalouskiinteistöt ovat jääneet ilman. Nyt osa kaukolämpöyhtiöistä myy pellettejä varastoistaan kotitalouksille.

Toukokuun jälkeen Suomeen ei ole enää virrannut venäläistä maakaasua. Maakaasun käyttö Suomessa on puoliintunut ja korvaavia raaka-aineita on löytynyt. Esimerkiksi suurin teollinen maakaasun käyttäjän Neste on korvannut maakaasun propaanilla.

Suomen tilanne Keski-Eurooppaa parempi

Eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla maakaasun hinta vaikuttaa sähkön hintaan. Suomessa maakaasun osuus sähköntuotannossa on kuitenkin niin vähäinen, että maakaasun kallistuminen ei kohdistu Suomessa käytettävään sähköön täydellä teholla. Yhteismarkkinoiden kautta sähkö kallistuu kuitenkin myös Suomessa.

— Ranskassa ja Saksassa sähkön hinta on kaksinkertainen Suomeen verrattuna, Kuuva huomauttaa.

— Futuurimarkkinoiden hintaodotusten perusteella sähkö on tulevana talvena kallista myös Suomessa ja halvempaa tulevana kesänä, mutta energiakriisiä edeltävään tilanteeseen ei näytä olevan paluuta.

Koko ensi vuoden aikana sähkö on todennäköisesti menneitä vuosia kalliimpaa. Vaikka energiakriisi helpottaisi, kestävät sen vaikutukset pitkään. Sähkökaupassa energiakriisi saattaa muuttaa kaupankäyntitapoja ja tuoda markkinoille kokonaan uudenlaisia tuotteita.

Kun tällä hetkellä yli puolet suomalaisten kotitalouksien sähkösopimuksista on määräaikaisia ja kiinteähintaisia, voi tilanne olla tulevaisuudessa toinen. Pörssisidonnaiset sopimukset yleistyvät jo senkin vuoksi, että tällä hetkellä juuri muunlaisia sopimuksia ei ole tarjolla. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten ja määräaikaisten kiinteähintaisten sopimusten riskit ovat sähkönmyyjille liian suuret.

Aalto-yliopistossa tutkijat ovat jo kehittäneet mallia kysyntäjoustohuutokaupasta. Kuuva kertoo, että huutokaupan olisi ajateltu kohdistuvan ”kuormien sulkemiseen”. Tämä tarkoittaa sitä, että huutokaupan avulla pyrittäisiin vähentämään sähkönkäyttöä etenkin ongelmatilanteissa.

— Valtio maksaisi korvausta niille, jotka huutokaupan perusteella kytkisivät kuormiaan pois.

Sähkömarkkinoilla joustoja on kuitenkin tarjolla aikaisempaa vähemmän. Esimerkiksi Energiaviraston tänä vuonna järjestämä tehoreservihuutokauppa ei tuottanut yhtään tehoreservin ehtoja täyttävää voimalaitosta.

— Kysyntäjoustohuutokauppa olisi EU:n näkökulmasta valtiontuki, jos korvaukset maksetaan valtion varoista. Mikäli tällaiseen järjestelmään päädytään, pitäisi järjestely hyväksyttää EU-komissiolla. Tehoreserviä koskevan lainsäädännön notifiointi EU-komissiossa kesti kolme vuotta, Kuuva huomauttaa.

#energiamarkkinat #energiansäästö