Pankakoskelle ensimmäinen kiiinniottolaite

Smolteille kyytiä

01.10.2021, kello 09:33

Teksti Markku Niskanen | Kuva Markku Niskanen

Smolteille kyytiä

Smoltteja eli kalanpoikasia kyyditetään järvialueille kasvamaan Pohjois-Karjalassa. Pankakosken voimalaitoksen yhteyteen rakennettiin poikasten kiinniottolaite, joka syntyi nopeasti yksituumaisen toiminnan tuloksena.

Nyt Lieksanjoella on otolliset edellytykset vaelluskalojen luontaiselle elinkierrolle. Pankakosken padon yli Pieliseen siirrettyjen smolttien odotetaan palaavan muutaman vuoden kuluttua jokeen lisääntymään.

Kiinniottolaitehankkeen projektipäällikkö Kari Pehkonen Kemijoki Oy:stä toivotti kesäkuun puolivälissä kutsuvieraat tervetulleeksi Suomen ensimmäisen smolttien kiinniottolaitteen vihkiäisiin.

Valitettavasti itse smoltit eivät kutsusta huolimatta kunnioittaneet tilaisuutta läsnäolollaan. Kiinniottolaitteesta löytyi tällä kertaa vain yksi pieni ahven. Järvilohen ja järvitaimenen poikaset sen sijaan välttelivät pyyntiä Lieksanjoen veden nopeasta lämpenemisestä huolimatta.

— Aikaisemmin saimme toki muutamia lohikalanpoikasia kiinni. Ne on jo toimitettu joen alajuoksulle vaellustaan jatkamaan.


Pielisen-Karjalan kalatalousalueen puheenjohtaja
Jukka Turunen on tyytyväinen: kalatalousalueen
kalakantojen elpyminen on jo alkanut.

 

Pielisen-Karjalan kalatalousalueen puheenjohtaja Jukka Turunen muistuttaa, että alueen kalakantojen elpyminen on jo alkanut.

— Muutaman viime vuoden aikana Lieksanjokeen on noussut järvilohen ja järvitaimenen emokaloja aikaisempaa enemmän. Luontaista lisääntymistä on tapahtunut. Maa- ja metsätalousministeriön tuella toteutetut lisääntymisalueiden kunnostukset, emokalojen ylisiirrot, tuki-istutukset ja kalastuksen valvonta ovat tuottaneet tulosta.

Turunen on erityisen tyytyväinen paikalliseen yhteishenkeen, joka teki mahdolliseksi kiinniottolaitteen nopean toteutuksen.

— Yhteistyössä on onnistuttu jopa odotettua paremmin. Kiitos siitä kuuluu vuonna 2016 hallituksen kärkihankkeen seurauksena syntyneelle Lieksanjoen vaelluskalatyöryhmälle. Lisäksi saimme NOUSU-ohjelmalta 430 000 euron tuen smolttien kiinniottolaitteen hankkimista varten.

 

 


Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Matti
Janhunen
kertoo, että nyt poikaset pääsevät
järvialueillie kasvamaan

 

Petokalat omaan häkkiin

— Innovatiivinen poikaskalojen kiinniottolaite käyttää hyväkseen voimalaitoksen vanhoja nippu-uittorakenteita. Kiinniottolaitteeseen uivat smoltit ja petokalat erotetaan toisistaan omiin osastoihinsa. Joen alajuoksulle tai suoraan Pieliseen siirrettävät poikaset merkitään yksilöllisillä mikrosiruilla seurantaa ja tutkimusta varten, Turunen kertoo.

Vaelluskalojen odotetaan nousevan muutaman vuoden kuluessa Pielisestä takaisin synnyinseuduille lisääntymään. Turunen tähdentää, että smolteilla on ratkaiseva rooli Pielisen lohi- ja taimenkantojen elvyttämisessä.

Myös Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Matti Janhusella on Turusen tavoin läheinen suhde Lieksanjokeen. Molemmat ovat syntyneet joen varrella.

— Kaksi tai kolme ensimmäistä vuottaan joessa kasvaneilla järvilohen ja järvitaimenen poikasilla on nyt mahdollisuus päästä vaellusviettinsä mukaisesti järvialueelle kasvamaan ja valmistautumaan myöhemmin paluumatkalle kotijokeensa lisääntymään.

Janhunen kertoo, että tähän asti molemmat lohikalalajit ovat lisääntyneet lähes yksinomaan tuki-istutusten avulla. Vaikka emokalojen ylisiirrot ovat antaneet lupaavia tuloksia, ne eivät vielä yksin riitä uhanlaisten lohikalakantojen palauttamiseksi rakennettuihin jokiin.

— Kalojen liikkuminen joen ja järven välillä täytyy järjestää molempiin suuntiin. Smolttien on yhtä lailla päästävä jokien yläjuoksulta järvelle syönnösvaellukselle kuin jokeen palaavien emokalojen on päästä kutualueille.

— Pankakosken smolttien alassiirtolaite on järjestelmästä puuttunut pala, joka nyt täydentää kalojen vaelluskierron. Laitteella smoltit saadaan hallitusti kiinni ja siirretyksi Pieliselle, Janhunen toteaa.

Kiinniottolaite on tärkeä lohikalakantojen seurannan väline. Sen tuottaman tiedon avulla saadaan käsitys luonnonkudusta syntyneiden ja vaeltamaan asti selvinneiden kalojen määristä. Smolttien kiinniottolaite on myös hyvä esimerkki ratkaisusta, jonka avulla vesivoimatalouden pyrkimykset ja vaelluskalojen suojelutavoitteet voidaan sovittaa yhteen.

— Optimaalisinta ratkaisua ei aina löydy, mutta hyvä kompromissikin voi olla hyödyllinen, Janhunen huomauttaa.

Kaikki mukana

Lieksanjoen vaelluskaloja tukeviin hankekokonaisuuksiin ovat osallistuneet Maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Luonnonvarakeskus, Lieksan kaupunki, Pielisen-Karjalan kalatalousalue ja Future Missions Oy sekä Pankakosken voimalaitoksen omistava Kemijoki Oy

Yksi tärkeimmistä jokivesistöistä

Lieksanjoki sivujokineen on yksi Suomen tärkeimmistä järvilohen ja Vuokseen vaeltavan taimenkannan elinalueista, joilla luonnollista elinkiertoa ollaan elvyttämässä.

— Vain luonnonkiertoa elvyttämällä voidaan taata uhanalaisten kalakantojen säilyminen elinvoimaisena. Tuloksellisuutta on suuresti avittanut alueen toimijoiden vahva sitoutuminen käytännön työhön.

Janhunen toteaa yhteisen tahtotilan kantavan vielä pitkälle. Tämä lisää myös mahdollisuuksia saada yhteiskunnan tukea Pielisen-Karjalan vaelluskalakannan vahvistamiseen. Yhdessä suunniteltu Pankakosken siirtolaite kelpaa esimerkiksi muille.

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen korostaa, että suunnittelussa on otettavat riittävän hyvin huomioon alueen asukkaiden toiveet ja elinympäristö.

— Lieksanjoen hanke on tästä hyvä esimerkki. Siksi järvilohen ja järvitaimenen poikasten siirtäminen alapuoliseen vesistöön onnistui nyt ensimmäistä kertaa Suomessa turvallisella ja luotettavalla tavalla.

#kalatalous #Vesitalous #vesivoima
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja