Tavoitteena hiilinegatiivinen kaukolämpö

Tampereen Energian laaja selvitys tarjoaa konkretiaa

15.01.2026, kello 16:18

Teksti Justus Luokkanen | Kuva Tampereen Energia Oy

Tampere on siirtymässä polttoon perustumattomaan kaukolämmön tuotantoon. Millä tavalla temppu tehdään?

Tampereen Energia tuotti kolmannen version selvityksestään, joka tarkastelee polttoon perustumattomaan ja hiilinegatiiviseen kaukolämpöön siirtymistä Tampereella.

Tampereen Energian energiamarkkinoiden johtaja Jukka Joronen näkee, että kaukolämpötoimijat tunnistavat lämmitysmuodon tarjoaman jouston, kun Suomen sähköntuotanto muuttuu sääriippuvaisemmaksi. Aiheesta tulisi käydä kuitenkin enemmän yhteiskunnallista keskustelua.

— Toivomme, että selvityksemme konkretisoi sitä, kuinka tärkeää on säilyttää joustavuus sähkönkäytössä varavoiman, bioenergian ja lämpövarastojen avulla, Joronen sanoo.

— Parhaimmillaan selvityksestä on apua muiden kaupunkien omassa skenaariotyössä.

Selvityksen kärkenä on, että uskottava lämmitysjärjestelmä toimii myös vaikeimpana mahdollisena hetkenä. Erittäin kylmä, tuuleton ajanjakso yhdistettynä kasvavaan joustamattomaan sähkönkulutukseen lisää sähköpulan riskiä.

Kiinteistökohtaiset järjestelmät — joustavia vai ei?

Kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät ovat käytännössä sähkönkuluttajia siinä missä muut sähköistyvät toiminnot yhteiskunnassa. Miten tällaiset kohteet siis joustavat sähköpulatilanteessa?

Joronen sanoo joustamisen olevan rajallista, vaikkakin jousto on mahdollista tunti- ja jopa päivätasolla. Viikkotasolla joustaminen on kuitenkin vähäistä. Kiinteistökohtaisia järjestelmiä hankittaessa fokus on yksittäisen kohteen ennustetussa taloudessa, jota arvioidaan toteutuneiden keskimääräisten hintojen kautta. Huippukulutuksen aiheuttama lisätehontarve ja sen vaikutus sähköpulan riskiin tai sähkön käytön kustannusten nousuun eivät näy näissä laskelmissa.

Lämmitysjärjestelmää valittaessa puolueeton asiantuntija ei voi olla järjestelmän myyjä itse. Tämä on VTT:n tekemän selvityksen valossa kuitenkin valitettavan yleistä.

— Luonnollisesti kaukolämmöntuotannon mahdollisen tehostumisen kaltaisia asioita on myös vaikea huomioida. Uskottavat tulevaisuudensuunnitelmat ovat lämpöyhtiölle ainoat vaikuttamistyökalut. Toimintaympäristö määrittelee projektien pidemmän aikavälin taloudellisuuden, Joronen summaa.

Pahimpaan skenaarioon johtaisi poliittinen ohjaus

Joronen arvioi, että Tampereen Energian selvityksessä laskettu, lähes 100-prosenttinen siirtymä maalämpöön toteutuisi vain, jos tähän ohjattaisiin regulaatiolla.

— Kaukolämpö pärjää hyvin kilpailukykyä vääristämättömässä ympäristössä. Selvityksemme maalämpöskenaario on hyödynnettävissä pienemmille, realistisemmille siirtymille. Jos tapahtuisi 10 % siirtymä, syntyisi 10 % skenaarion kustannuksista. Selvityksen valossa tämä tarkoittaisi merkittäviä lisäinvestointeja sähköntuotantoon ja verkkoihin. Myös sähköpulan ja hintapiikkien riski kasvaisi.

Jos kaukolämpö on monin tavoin parempi, missä sitten mättää? Selvityksen mukaan joissain kaupungeissa Suomessa ja Ruotsissa kaukolämpö on menettänyt yllättävän nopeasti markkinaosuutta, kun investoinnit uusiutuviin ja polttoon perustumattomiin ratkaisuihin sekä hinnoittelun uudistaminen on tehty liian myöhään.

— Kaukolämmön vahvuudet ovat tietysti edelleen ennallaan ja tilanne korjattavissa. Korjausliike on kuitenkin sitä kalliimpi, mitä pidemmälle asiakaskato ja mainehaitat ehtivät, Joronen arvioi.

— Käytännössä tarvitaan samanaikaisesti tuotantorakenteen uudistamista, hinnoittelun korjaamista vastaamaan kilpailutilannetta sekä aktiivista yhteistyötä asiakkaiden kanssa luottamuksen ylläpitämiseksi.

Maalämpötoimijat jo jyrähtäneet

Tampereen Energia on jo saanut kriittisiä kommentteja maalämpötoimijoilta selvityksestään. Joronen näkee tämän hyvänä.

— Olemme olleet ilahtuneita selvityksen saamasta huomiosta. Varsinkin nyt ensimmäistä kertaa saadut maalämpötoimijoiden kriittiset kommentit selvityksestä ovat olleet hyödyllisiä, koska ne pakottavat läpinäkyvästi perustelemaan oletukset esimerkiksi COP-arvoista, mitoituksesta ja skenaarioiden laajuudesta, Joronen sanoo.

— Saamamme kritiikki on ollut melko pintapuolista, mikä mielestämme osoittaa, ettemme ole tehneet kovin vakavia virheitä tai rakentaneet olkiukkoja analyysissämme.

Jorosen mukaan yhtiön perusviesti on muuttumaton: laaja sähköpohjainen lämmitys lisää merkittävästi sähköjärjestelmän huippukuormaa ja siihen liittyviä riskejä. Toisaalta lisääntyvät hukkalämmöt ja hukkasähköt vahvistavat keskitetyn lämmitysjärjestelmän hyödyllisyyttä ja tehokkuutta.

— Samalla korostamme, että lämpöpumput ovat keskeinen osa tulevaisuuden energiaratkaisuja. Esimerkiksi tamperelaisessa omakotitalossa ne voivat olla hyvä lämmitysmuoto. Tietysti myös hukkalämpöjen talteenottomme hyödyntävät lämpöpumppuja!

#kaukolämpö