Uutta ydinvoimaa tarvitaan —

Tukien kanssa vai ilman?

02.03.2026, kello 10:03

Teksti Petri Sallinen | Kuva Petri Sallinen

Ydinenergialain uudistus etenee kohti eduskunnan käsittelyä voimayhtiöiden toivomassa muodossa. Lupakäsittely kevenee ja laki tunnistaa pienreaktorit, jos laki hyväksytään eduskunnassa. Näin alhaisilla sähköhinnoilla ydinvoimaa ei kuitenkaan synny markkinaehtoisesti. Poliitikkopaneeli ruoti ydinvoiman roolia.

Suomalaisten asenteet ydinvoimaa kohtaan ovat myönteisemmät kuin koskaan aikaisemmin. Kansalaiskyselyiden perusteella selvä enemmistö suomalaisista on valmis ottamaan vastaan uutta ydinvoimaa eri muodoissa.

Aikaisempaan verrattuna myös ydinvoimarakentaminen on muuttumassa. Sähköä tuottavien ydinreaktoreiden rinnalle ovat nousemassa pelkästään lämpöä tuottavat pienreaktorit ja jopa yhteistuotantoreaktorit. Lämpöä tuottavien pienreaktoreiden ennakoidaan puhdistavan tehokkaasti kaukolämmöntuotantoa hiilidioksidipäästöistä.

Muutakin on tapahtunut. Suomalaiset toimijat ovat kehittäneet kotimaisen lämpöä tuottavan pienreaktorin. Parhaimmillaan suomalaiselle osaamiselle voi ilmaantua kysyntää maailmalta. Entä syntyykö pienreaktoreiden ympärille eurooppalaiset yhteismarkkinat?

Energiateollisuus ry:n poliitikkopaneeliin osallistuivat Mia-Petra Kumpula-Natri (SDP), Heikki Vestman (kokoomus), Vilhelm Junnila (perussuomalaiset) ja Timo Mehtälä (keskusta).

Sähköistyykö Suomi?

Suomi sähköistyy, vaikka sähkönkäyttötilastojen perusteella teollisuuden sähkönkäyttö ei ole vuosikausiin kasvanut. Sähköistyminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että fossiilisten polttoaineiden käyttö korvautuu päästöttömästi tuotetulla sähköllä. Ydinvoima on yksi tapa edistää vihreää tai puhdasta siirtymää.

— Sosialidemokraatit näyttävät ydinvoimalle vihreää valoa, toteaa SDP:n kansanedustaja Mia-Petra Kumpula-Natri.

— Ydinvoima on puhdasta energiaa, kuten muutkin päästöttömät sähköntuotantomuodot. Sosialidemokraattien energiapaletissa ydinvoima ei kuitenkaan ole ensisijainen ratkaisu tuottaa päästötöntä sähköä.

Kumpula-Natrin mielestä juuri vihreä siirtymä pitää suomalaisen sähkönhinnan edullisena.

Perussuomalaisten Vilhelm Junnila toteaa, että puhtaan siirtymän investointien edistäminen sopii puolueelle hyvin, mutta vuodeksi 2035 asetettu hiilineutraalisuustavoite on liian lähellä.

— Tuemme datakeskusten ja energiavarastojen rakentamista. Kyse on enemmän siitä, miten kilpailuolosuhteet toimivat ja miten kantaverkkoyhtiö kykenee reagoimaan muutoksiin.

Suomen Keskustan kansanedustaja Timo Mehtälä muistuttaa, että Suomi on saanut puhtaasta siirtymästä myös taloudellista hyötyä. Tämän mennessä päästökauppatuloja on kertynyt jo 3,7 miljardia euroa.

— Kannatamme uuden ydinvoiman rakentamista, mutta energiajärjestelmän pitäisi olla hajautettu ja monipuolinen. Tämän Ukrainan sota on meille opettanut.

Mehtälä muistuttaa, että ydinvoima ei ole sääriippuvaista, kuten tuulivoima.

— Tammikuun lopulla oli havaittavissa jo katastrofin ainekset, kun oli kylmää eikä tuullut. Ilman uutta Aurora-linjaa olisimme olleet pulassa.

Kokoomuksen Heikki Vestman huomauttaa, että puhdas siirtymä on jo nyt suomalaisten mahdollisuus. Puhtaan siirtymän investointi-ilmoituksia kirjaavassa Elinkeinoelämän Keskusliiton dataikkunassa hankkeita on jo 300 miljardin euron arvosta.

— Puhtaassa siirtymässä kyse on ennen kaikkea sähköstä ja siitä, että sähköä on riittävästi saatavilla. Nyt tarvitaan sellaisia investointeja, jotka lisäävät sähkön toimitusvarmuutta.

Vestmanin mielestä tuulivoima ei ole toimitusvarmuuden kannalta hyvä ratkaisu.

— Pelkkä sähkön puhtaus ei vielä riitä, vaan sen on oltava toimitusvarmaa, eli sähköä on oltava saatavilla kaikissa olosuhteissa. Lisäksi sähköntuotantomuotojen olisi oltava sosiaalisesti hyväksyttäviä.

Vestman toteaa, että ydinenergialain uudistaminen on tällä hetkellä Suomen tärkein energiapoliittinen hanke.

Energiateollisuus ry:n poliitikkopaneelin vetäjä Jami Arvola (Fortum) tenttasi poliitikkojen näkemyksiä ydinvoimasta. Vastaajina olivat Heikki Vestman (kokoomus), Timo Mehtälä (keskusta), Vilhelm Junnila (perussuomalaiset) ja Mia-Petra Kumpula-Natri (SDP).

Tarvitaanko tukia?

Kokoomuksen Heikki Vestman haluaisi lisätä säätövoiman ja perusvoiman rakentamista Suomessa. Jos niitä ei synny markkinaehtoisesti, niin silloin tarvitaan valtiollisia tukitoimia.

Tukien käyttö koskee erityisesti uusien ydinvoimalaitosten rakentamista. Mm. Fortumin toimitusjohtaja Anssi Rauramo on jo todennut, että nykyisellä sähkön markkinahinnalla yhtiö ei rakenna uusia ydinvoimalaitoksia.

— Hallitukselta on tulossa selvitys siitä, millä tavoilla ydinvoiman rakentamista voitaisiin rahoittaa, jos laitoksia ei synny markkinaehtoisesti, Vestman toteaa.

Vilhelm Junnilan mielestä alhainen sähkön hinta on energiateollisuuden näkökulmasta haaste: minkäänlaisia uusia voimalaitoksia ei kannata rakentaa, jos laitosten tuottamasta sähköstä ei saa riittävästi tuloja.

— Tuulivoimalaitosten ja aurinkovoimalaitosten rakentaminen on jo vähentynyt. Nyt sama ongelma on ydinvoimalla. Asiaa voidaan ehkä helpottaa valtiollisten takausten, lainoituksen ja jopa tuotantotukien avulla.

Kumpula-Natri ei ole yhtä innostunut ydinvoimarakentamisen tukemisesta.

— Vaikka Suomeen tarvitaan uutta ydinvoimaa, en usko sellaiseen malliin, jossa sähkönkäyttäjät joutuvat ydinvoimarakentamisen maksumiehiksi. Tukien käytön kanssa on oltava varovainen, koska energiajärjestelmä toimii markkinaehtoisesti.

Kumpula-Natri muistuttaa, että aikoinaan tuulivoiman syöttötariffitukeen käytettiin paljon rahaa — ehkä liiankin paljon. Toisaalta nyt tuulivoimaa rakennetaan markkinaehtoisesti — tässä mielessä julkiselta sektorilta voi löytyä käyttökelpoisia apuja myös ydinvoimarakentamista helpottamaan.

— Valtion velkaantumiskeskustelun yhteydessä on kuitenkin vaikeaa lupailla suuri valtiontukia ydinvoimalle, Kumpula-Natri huomauttaa.

Junnila huomauttaa, että kaikki ydinvoima ei ole samanlaista. Eniten tukea kaipaa perinteinen ydinvoima ja vähemmän pienydinvoima. Pelkkää lämpöä tuottavat ydinreaktorit saattavat syntyä jopa markkinaehtoisesti.

Miten ydinvoimamarkkinat kehittyvät?

Ydinvoimalaitosten rakentaminen on kallista ja hidasta. Rakentajilla saattaa olla parantamisen varaa, mutta politiikka ja viranomaistoiminta vaikuttavat muita sähköntuotantotapoja enemmän ydinvoimarakentamiseen ja rakentamisen aikatauluihin.

Ihanteellista olisi, jos EU-tasolla ydinvoimarakentamista ohjaavat määräykset ja viranomaistoiminta voitaisiin harmonisoida. Tämä tarkoittaa sitä, että samanlaisia standardisoituja ydinvoimalaitoksia voitaisiin rakentaa eri EU-maihin helpommin sen jälkeen, kun laitos on ”katsastettu” tai tyyppihyväksytty — eli todettu kaikin puolin hyväksi ja turvalliseksi — jossain EU-maassa.

Kun Isoon-Britanniaan päätettiin rakentaa samanlainen EPR-reaktoriin perustuva laitos kuin Olkiluoto 3 on, vaativat brittien viranomaiset suunnitelmaan yli 8000 muutosta. Muutosten seurauksena laitoksen hinta nousi 25 miljardiin euroon. Näin kallista laitosta varten oli räätälöitävä myös syöttötariffi. Vertailun vuoksi: Olkiluoto 3 maksoi vajaat yhdeksän miljardia euroa — noin kolme kertaa enemmän kuin mikä oli laitoksen alkuperäinen kustannusarvio.

Uuden ydinenergialain on arvioitu nopeuttavan lupakäsittelyä ja avaavan tietä kohti eurooppalaisia standardeihin perustuvia ydinenergiamarkkinoita. Ennakkotietojen perusteella uusi laki ei ole enää niin yksityiskohtainen kuin nykyisin käytössä oleva laki.

Kumpula-Natri huomauttaa, että suhtautuminen ydinvoimaan ei ole Keski-Euroopassa yhtä positiivista kuin Suomessa.

— Saattaa olla, että ydinvoima lasketaan pian myös Euroopassa päästöttömäksi energiantuotantomuodoksi samalla tavalla kuin muut puhtaat tuotantomuodot. Tämän eteen on kuitenkin vielä tehtävä töitä. Aluksi ehkä syntyy eurooppalainen SMR-allianssi, jonka kautta saadaan aikaiseksi ydinvoiman sisämarkkinat Eurooppaan.

Kumpula-Natri suhtautuu osin epäilleen yleiseurooppalaiseen tyyppihyväksyntään.

— Miten mahtaa toimia ajatus siitä, että Unkarissa tyyppihyväksytty ydinvoimalaitos voitaisiin sellaisenaan rakentaa Suomeen? Voi olla, että tyyppihyväksyntä toimii laitosten komponenttien osalta, mutta kokonaisuuden kannalta kansallinen tutkinta on ehkä kuitenkin tehtävä.

Tuulivoiman ja aurinkovoiman rakentamisen osalta säätelyn henki ei ole Kumpula-Natrin mielestä menossa oikeaan suuntaan.

— Näyttää siltä, että rakentamisen esteeksi kootaan uutta byrokratiaa ja rajoitteita. Seuraavan hallituksen on päivitettävä poliittinen suhtautuminen kaikenlaisen päästöttömän energiantuotannon rakentamiseen.

Perussuomalaisten Vilhelm Junnila arvioi, että sarjatuotantoajatus sopii SMR-laitosten rakentamiseen. Niiden ympärille saattaa jopa syntyä eurooppalaiset yhteismarkkinat.

— Ydinvoima-alan yhteismarkkinoiden syntymistä voidaan tukea kotimaisten päätösten avulla. Yhteismarkkinat tosin aiheuttavat haasteita Säteilyturvakeskukselle. Toisaalta ydinvoimarakentamisen riskejä voidaan jakaa, kun rakennetaan standardisoituja laitoksia.

Keskustan Timo Mehtälä haluaisi säilyttää kansallisen päätösvallan ydinvoimarakentamisessa.

— Suomessa saattaa varmasti nousta epäilyksiä Unkarissa tyyppihyväksyttyjä laitoksia kohtaan. Toisaalta säätelyn ennakoitavuudesta voi olla paljon apua.

Mehtälän mielestä EU-tasolla voisi kuitenkin olla kaikkia toimijoita koskeva samankaltainen sääntelykehikko, kun kerran yhteismarkkinoilla toimitaan.

#ydinvoima