Päästökauppa antaa työntövoimaa

Turpeesta bioenergiaan

01.10.2021, kello 12:16

Teksti Markku Niskanen | Kuva Markku Niskanen

Turpeen käyttö loppuu Seinäjoella. Uusi biovoimalaitos, pellettilämpökeskus, teollisuuden hukkalämmöt ja energian kausivarastointi — siinä keinot, joilla temppu tehdään.

— Ensin tehdään ja vasta sitten kehutaan, toteaa Seinäjoen Energia Oy:n toimitusjohtaja Vesa Hätilä. Tällä kertaa Hätilä tekee kuitenkin poikkeuksen.

— Seinäjoella EU:n ja Suomen asettamat päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa, vaikka viime vuosina on ollut vastoinkäymisiä.

Seinäjoella urakka on vielä kesken. Uusi biovoimalaitos, lämpöakku ja sähkökattila valmistuvat ensi vuonna, mutta pakastevarastosta kerättyä hukkalämpöä ohjataan jo kaukolämpöverkkoon.

— Eikä tässä vielä kaikki. Kaupunkiin suunnitellun datakeskuksen hukkalämmöillä voidaan kattaa noin kymmenen prosenttia Seinäjoen kaukolämmön tarpeesta, Hätilä toteaa.

Kaukolämmön tuotannon uudet innovaatiot antavat kehitykselle odotettua nopeammin vauhtia. Hätilä myöntää toimintaympäristössä tapahtuneiden suurten muutosten antaneen reilusti työntövoimaa.

— Jos päästöoikeuden hinnannousu ja turpeen käytön kallistuminen eivät olisi olleet näin voimakkaita, niin tuskinpa tässä olisi näin kova kiire. Pitkälle tulevaisuuteen katsova toimiala ei ole tottunut ripeään toimintaan.

Uuteen aikaan valmistautuminen aloitettiin Seinäjoella jo useita vuosia sitten. Silloin päätettiin rakentaa pellettikattila ja biovoimalaitos.

— Ikävä kyllä pellettilaitos käynnistyi kolme vuotta myöhässä teknisten ongelmien vuoksi. Tuolloin 120 megawatin tehoinen kattila oli Suomen suurin pellettipolttoinen kattila, Hätilä kertoo.

— Myös 50 megawatin tehoisen biovoimalaitoksen tuotanto käynnistyy kaksi vuotta suunniteltua myöhemmin. Syynä on markkinaoikeuteen tehty valitus.

Vastoinkäymisistä huolimatta Hätilä on tyytyväinen lähivuosien näkymiin. Turpeesta luopuminen palauttaa kaukolämmityksen kilpailukyvyn ja kaukolämpöliiketoiminnan kannattavuuden.

Päästöoikeuden hinta puree

Kaupungin kokonaan omistaman Seinäjoen Energian kaukolämpöliiketoiminta tuotti vuonna 2017 noin viiden miljoonan euron liikevoiton 30 miljoonan euron liikevaihdolla.

— Myös vuosi 2020 oli kohtuullisen hyvä, koska vielä silloin päästöoikeuden hinta maksoi selvästi vähemmin kuin tällä hetkellä. Tänä vuonna sen sijaan teemme nollatuloksen tai tappiollisen tuloksen. Edes kaukolämmön hinnan korottaminen kymmenellä prosentilla ei korjaisi tulosta, Hätilä huomauttaa.

Hätilä odottaa kaukolämmön hinnan korotuspaineiden helpottavan vuonna 2023, kun uudet päästöttömät tuotantomuodot otetaan käyttöön.

— Tämän jälkeen Seinäjoella on tarjolla Suomen edullisinta kaukolämpöä.

Sittenkin vain välivaihe

— Kun kivihiilen käyttö kielletään energian tuotannossa vuonna 2029 ja turpeen sekä fossiilisten polttoaineiden poltto on tehty kannattamiksi, ryhtyy energiateollisuus investoimaan yhä enemmän puuperäisiin polttoaineisiin.

Hätilän mielestä puuperäisten polttoaineiden käyttö on kuitenkin vain välivaihe.

— Puun energiakäyttöön kohdistuu EU:n suunnalta kovia paineita ja toisaalta puun energiakäyttöä voidaan myös verottaa kansallisilla päätöksillä. Todennäköisesti kaukolämpöä tuotetaan tulevaisuudessa aina vain muilla tavoilla kuin polttamalla, Hätilä pohtii.

Suurin osa Seinäjoen alueen kaukolämmöstä tuotettiin viimeiset 30 vuotta turvetta käyttävällä Seinäjoen voimalaitoksella (Sevo). Se oli aikaisemmin Pohjolan Voima Oy:n ja EPV Energia Oy:n puoliksi omistaman Vaskiluodon Voima Oy:n sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos. Seinäjoen Energia hankki laitoksen tuottaman kaukolämmön ostosopimuksella.

Sen jälkeen, kun 125 megawatin teholla sähköä ja 100 megawatin teholla lämpöä tuottava voimalaitos siirtyi vuonna 2018 kokonaan EPV Energian omistukseen, tiedettiin myös, että turvevoimalaitokseen ei enää investoitaisi. Voimalaitoksessa on vähennetty turpeen käyttöä niin paljon kuin se on ollut mahdollista.

Myöhästymiset riesana

Seinäjoen Energian avaimet käteen -periaatteella tilaama 20 miljoonaa euroa maksanut pellettilaitos otettiin polttoprosessin ongelmien vuoksi käyttöön vastaa vuoden 2020 alussa — kolme vuotta myöhässä sovitusta.

Ensi vuoden syksynä käynnistyvä 50 megawatin tehoinen biovoimalaitos sen sijaan on Seinäjoen historian suurin investointi. Laitoksen hinta on 35 miljoonaa. Kahdesta tarjouksesta rakentajaksi valittiin avaimet käteen -periaatteella Valmet Technologies Oy. Tässäkin hankkeessa ylimääräisiä kustannuksia ja muutaman vuoden viivästyksen aiheutti valitus tarjouskilpailun järjestämisen laillisuudesta, jonka markkinaoikeus käsitteli.

— Ilman viivästystä Seinäjoen Energian kaukolämpöliiketoiminta ei tekisi tänä vuonna tappiollista tulosta, Hätilä toteaa.

Uusi biokattila rakennetaan vuonna 1982 käynnistyneen 20 megawatin turvevoimalaitoksen viereen Kapernaumin kaupunginosaan. Uuden laitoksen polttoaineen syöttöjärjestelmä huolehtii ensi vuoden syksyyn asti vanhan voimalaitoksen polttoaineen saannista.

— Vanhan turvevoimalaitoksen kohtalosta ei ole vielä päätetty. Turpeen vaihtaminen johonkin toiseen polttoaineeseen ei tule kysymykseen, Hätilä toteaa.

Monella tavalla päästövähennyksiä

Seinäjoen Voima Oy:n tontille rakennetaan 40 megawatin tehoinen kaukolämpöakku ja teholtaan yhtä suuri sähkökattila. Ne tasoittavat vuorokausi- ja viikkotason kulutusvaihteluita.

Lämpöakkuun varastoidaan lämpöä silloin, kun kaukolämmön käyttö on vähäistä ja lämpöä käytetään vuoden kylmimpien jaksojen aikana. Sähkökattila taas hyödyntää sähkön hinnan vuorokausivaihtelua. Halvan sähkön aikana sähkökattila tuottaa lämpöä kaukolämpöakkuun.

Yhteensä viisi miljoonaa euroa maksaneet investoinnit vähentävät alueen hiilidioksidipäästöjä jopa 50 000 tonnilla vuodessa.

Seinäjoen Energian kaukolämpöverkkoon liittynyt Botnia Freeze Oy on toimittanut hukkalämpöjä jo vuodesta 2019 lähtien. Aikaisemmin pakastevarastossa syntyvä hukkaenergia päästettiin ilmaan ja maahan. Lähinnä Atria Oyj:n vientituotteiden syväpakastamisen sivutuotteena syntyvä lämpö kattaa noin kymmenesosan Seinäjoen Energian kesäajan kaukolämmön toimituksista.

Seinäjoelle suunnitellun datakeskuksen lähes kaikki hukkalämmöt on tarkoitus kerätä talteen ja käyttää ne kaukolämpöverkossa. Hätilä toteaa, että hiilineutraalisti toimivan datakeskuksen sijoittuminen Seinäjoelle on lottovoitto. Alkuvaiheessa datakeskuksen hukkalämmöillä voidaan tuottaan kymmenen prosenttia kaupungin kaukolämmön tarpeesta — myöhemmin jopa kolmannes.

 

#bioenergia #kaukolämpö #turve